Euroopan investointipankki, Osuuskunta Lumimuutos ja hollantilainen Rewilding Europe käynnistävät kansallisesti merkittävän suo- ja metsäluonnon ennallistamisohjelman, ”Landscape Rewilding in Finland” .
Kyseessä on Suomen historian suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma. Ohjelman toimenpiteillä 2020-luvun loppuun mennessä voidaan ennallistaa kymmeniä tuhansia suoalueita ja metsiä. Ohjelma keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseen, luonnon monimuotoisuuden vajeen pysäyttämiseen sekä valuma-aluepohjaisen vesiensuojelun edistämiseen.
”Tarvitsemme Suomessa uusia konkreettisia ja kustannustehokkaita keinoja hiilinielujen lisäämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tämän lisäksi aloite tuo työllisyyttä ja tukee kylien virkistys- ja elinkeinotoimintaa ohjelman kohdealueilla. Vastaavaa ei Suomessa ole tällä tavalla aiemmin tehty. Kyseessä on merkittävä käänne parempaan Suomen luonnolle ja ilmastonmuutostyölle”, toteaa dosentti Tero Mustonen, ohjelman kansallinen tiedevastaava ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen raportin pääkirjoittaja.
Kaikkien aikojen lämpimin toukokuu, kuivuus sekä muut ääreisilmiöt osoittavat, ilmastonmuutoksen etenevän vääjäämättömästi. Euroopan investointipankin, Osuuskunta Lumimuutoksen ja Rewilding Europen uusi laajamittainen ohjelma vastaa omalta osaltaan näihin haasteisiin.
Vuosille 2018–2023 ohjelmassa on varattu 1,2 miljoonaa euroa ennakkoon valituille pilottikohteille. Ohjelmassa Euroopan investointipankki myöntää lainan Lumimuutokselle, joka ostaa ja ennallistaa luontoarvonsa menettäneitä alueita asiantuntijaosaamisensa voimin. Vuoden 2018 budjetti on 275 000 euroa. Ohjelmaa tukee myös Maj ja Tor Nesslingin säätiö.
”Lumimuutoksen toiminta 18 vuoden aikana on ollut hyvin inspiroivaa, ja se kuuluu Rewilding Europe -verkostoomme. Olen seurannut nöyrällä mielellä Lumimuutoksen ja kylien ponnisteluita kunnostaa soita uudenlaisilla tavoilla. Uusi aloitteemme vastaa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun antaen sekä luonnolle että maaseudun toimijoille hyvinvoinnin avaimia”, toteaa Rewilding Europe -järjestön investointipankkiiri Matthew McLuckie, joka neuvotteli Euroopan investointipankin kanssa ohjelman rahoituksesta.
Tavoitteena ennallistaa kymmeniä tuhansia hehtaareja metsiä ja soita
Landscape Rewilding in Finland –ohjelmassaennallistetaan jo vuoden 2018 aikana satoja hehtaareja luontoarvojaan menettäneitä soita sekä metsiä. Kohteiden annetaan kehittyä uusiksi hiilinieluiksi. 2020-luvulle mennessä tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia hehtaareja ennallistettavia alueita toiminnan piiriin.
Ohjelman ensimmäinen pilottikohde, Linnunsuon kosteikko Pohjois-Karjalassa on kehittynyt kansallisesti merkittäväksi lintuelinympäristöksi. Vuonna 2012 ennallistettu kohde on Suomi 100 -luonnonsuojelualue ja yli 185 lintulajin koti. Siellä vierailee kymmeniä tuhansia hanhia syysmuuton aikaan. Vuoden 2018 muut kohteet sijaitsevat Saamelaisalueella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Landscape Rewilding in Finland-ohjelma vastaa omalta osaltaan Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin liittyen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjumiseen (YK:n biodiversiteettisopimuksen Aichi-tavoitteet), uusien hiilinielujen perustamiseen (YK:nPariisin sopimuksen tavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjunta) sekä vesistöjen tilan korjaamiseen (EU:n vesipuitedirektiivi).
Ennallistamistoimia myös Saamelaisalueilla
Ohjelman toimenpiteet toteutetaan edistäen paikallista työllisyyttä, kulttuuriperintöä ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia. Se sisältää myös rohkeita aloitteita Sápmissa, Suomen saamelaisalueella, jossa ohjelmaa toteutetaan alkuperäiskansatietoa, -oikeuksia, kulttuuriperintöä, perinteistä maankäyttöä ja elinkeinoja tukien.
Arktisen luonnon kohteilla Saamelaisalueella tilanne on erityinen. Siellä ennallistetaan jo hakattuja metsiä kolttasaamelaisten perinteiselle tiedolle, elinkeinoille, oikeuksille ja maankäytölle pohjaavassa pilottiyhteistyössä.
Kolttasaamelaisten johtama ja ohjaama työ Saamelaisalueella syventää vuonna 2012 alkaneita Näätämöjoen yhteishallintatoimia. Näätämönjoella kolttasaamelaiset ovat vastanneet ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin ennallistamalla menetettyjä lohikalojen kutualueita ja elinympäristöjä.
”Vesiluonnon kunnostamisesta on luontevaa jatkaa metsäluonnon ennallistamiseen, sillä molemmat ovat sidoksissa toisiinsa. Kehitämme konkreettisia, paikkasidonnaisia malleja palauttaa luonnon omia tapoja korjata itseään. Kolttasaamelaisten perinteinen tieto ja viimeisin ilmastotiede rinnakkain avaavat uusvanhoja toiminnan horisontteja”, sanoo kolttasaamelainen projektikoordinaattori Pauliina Feodoroff.