Landscape Rewilding -ennallistamisohjelma

Varpushaukka Linnunsuolla. Antoine Scherer

Varpushaukka Linnunsuolla. Antoine Scherer

Landscape Rewilding on uusi mittava soiden ja metsien ennallistamisohjelma. Euroopan investointipankki, Osuuskunta Lumimuutos ja hollantilainen Rewilding Europe ovat käynnistäneet kansallisesti merkittävän suo- ja metsäluonnon ennallistamisohjelman 2018. 

Ohjelma keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseen, luonnon monimuotoisuuden vajeen pysäyttämiseen sekä valuma-aluepohjaisen vesiensuojelun edistämiseen.

Vuosille 2018–2023 ohjelmassa on varattu 1,2 miljoonaa euroa ennakkoon valituille pilottikohteille. Ohjelmassa Euroopan investointipankki myöntää lainan Lumimuutokselle, joka ostaa ja ennallistaa luontoarvonsa menettäneitä alueita asiantuntijaosaamisensa voimin.

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Ohjelman päärahoittajia ovat 2019

  • Euroopan investointipankki
  • Triodos-pankki
  • Maj ja Tor Nesslingin säätiö
  • Koneen säätiö
  • OSK Lumimuutos
  • Hogan-Lovells
  • Finnair
  • Yksityiset kumppanit ja tukijat

Tavoitteena ennallistaa kymmeniä tuhansia hehtaareja metsiä ja soita 

Landscape Rewilding in Finland -ohjelman piirissä on joulukuuhun 2019 mennessä satoja hehtaareja luontoarvojaan menettäneitä soita sekä metsiä. Kohteiden annetaan kehittyä uusiksi hiilinieluiksi. 2020-luvulle mennessä tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia hehtaareja ennallistettavia alueita toiminnan piiriin.

Jukajoki

Jukajoki

Ohjelman ensimmäinen pilottikohde, Linnunsuon kosteikko Pohjois-Karjalassa on kehittynyt kansallisesti merkittäväksi lintuelinympäristöksi. Vuonna 2012 ennallistettu kohde on Suomi 100 -luonnonsuojelualue ja yli 195 lintulajin koti. Siellä vierailee kymmeniä tuhansia hanhia syysmuuton aikaan. Muut kohteet sijaitsevat Saamelaisalueella, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Landscape Rewilding in Finland-ohjelma vastaa omalta osaltaan Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin liittyen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjumiseen (YK:n biodiversiteettisopimuksen Aichi-tavoitteet), uusien hiilinielujen perustamiseen (YK:nPariisin sopimuksen tavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjunta) sekä vesistöjen tilan korjaamiseen (EU:n vesipuitedirektiivi).

Näätämöjoki on ohjelman pohjoisin kohde.

Näätämöjoki on ohjelman pohjoisin kohde.

Ennallistamistoimia myös Saamelaisalueilla

Ohjelman toimenpiteet toteutetaan edistäen paikallista työllisyyttä, kulttuuriperintöä ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia. Se sisältää myös rohkeita aloitteita Sápmissa, Suomen saamelaisalueella, jossa ohjelmaa toteutetaan alkuperäiskansatietoa, -oikeuksia, kulttuuriperintöä, perinteistä maankäyttöä ja elinkeinoja tukien.

Vainosjoen ennallistaminen saatiin valmiiksi 2019 Näätämön valuma-alueella.

Vainosjoen ennallistaminen saatiin valmiiksi 2019 Näätämön valuma-alueella.

Arktisen luonnon kohteilla Saamelaisalueella tilanne on erityinen. Siellä ennallistetaan jo hakattuja metsiä kolttasaamelaisten perinteiselle tiedolle, elinkeinoille, oikeuksille ja maankäytölle pohjaavassa pilottiyhteistyössä. Lisäksi ennallistetaan vesi- ja jokiluontoa.

Kolttasaamelaisten johtama ja ohjaama työ Saamelaisalueella syventää vuonna 2012 alkaneita Näätämöjoen yhteishallintatoimia. Näätämöjoella kolttasaamelaiset ovat vastanneet ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin ennallistamalla menetettyjä lohikalojen kutualueita ja elinympäristöjä.

Mittavin ponnistus tähän mennessä on ollut Näätämö-joen valuma-alueella sijaitsevan Vainosjoen täysmittainen kunnostus vuosina 2017-2019. Lohikalojen elinympäristöt ja kutualueet valmistuivat lokakuussa 2019. Yhteensä noin viisi kilometriä jokiluontoa ennallistettiin.

Vesiluonnon kunnostamisesta on luontevaa jatkaa metsäluonnon ennallistamiseen, sillä molemmat ovat sidoksissa toisiinsa. Kehitämme konkreettisia, paikkasidonnaisia malleja palauttaa luonnon omia tapoja korjata itseään. Kolttasaamelaisten perinteinen tieto ja viimeisin ilmastotiede rinnakkain avaavat uusvanhoja toiminnan horisontteja”, sanoo kolttasaamelainen projektikoordinaattori Pauliina Feodoroff.

Kuivasjärvi saa uuden tulevaisuuden ennallistamistoimien avulla.

Kuivasjärvi saa uuden tulevaisuuden ennallistamistoimien avulla.

Miksi hanke on merkittävä/tärkeä?

Ilmastonmuutokseen on löydettävä nopeasti uusia ratkaisuja, jotka turvaavat myös eri lajeille ja ekosysteemeille turvasatamia. Yleinen tieteellinen arvio on, että jo nyt on käynnissä peruuttamaton lajien siirtymä ja muutos.

Suoluonnon ennallistamisella vastataan ilmastonmuutoksen haasteeseen.

Suoluonnon ennallistamisella vastataan ilmastonmuutoksen haasteeseen.

Mitä se tarkoittaa Suomelle? 

Suomi on sitoutunut sekä YK:n ilmastonmuutos- että luonnon monimuotoisuutta turvaaviin poliittisiin velvoitteisiin. Valtion toimia voidaan tukea myös yksityismailla. ”Landscape Rewilding in Finland” -ohjelman kärkinä on kolme kansallista sisältöä yksityismailla:

  • uusien hiilinielujen ennallistaminen luontoarvonsa menettäneille soille
  • uusien luonnon ”turvasatamien” ennallistaminen metsiin
  • valuma-aluekunnostukset hillitsemään kiintoaines- ja humuspäästöjä

Nämä toimenpiteet tukevat Suomen velvoitteita saavuttaa ilmastositoumuksiinsa ja niistäkin eteenpäin. Tavoitteena on ennallistaa 2020-luvun alkuun mennessä 1000-2500 hehtaaria ja 2020 -luvulla kymmeniä tuhansia hehtaareita nykyisellään luontoarvonsa menettäneitä alueita.

Aloitteen merkitys Suomen luonnolle ja kyvylle sitoa hiiltä on merkittävä. Suomessa on paljon luontoarvonsa menettäneitä alueita, joita ennallistamalla voidaan hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja luonnon monimuotoisuuden menetyksiä. Ohjelma tuo myös satojen tuhansien eurojen työllisyysvaikutuksen maaseudulle urakointityönä ja jatkossa turismin ja matkailun mahdollisten kerrannaisvaikutusten kautta.

Joutsenet Linnunsuolla, josta on jo kehittynyt kansallisesti merkittävä lintuelinympäristö. Kuva: Mika Honkalinna

Joutsenet Linnunsuolla, josta on jo kehittynyt kansallisesti merkittävä lintuelinympäristö. Kuva: Mika Honkalinna

Ohjelmassa EIP myöntää lainan OSK Lumimuutokselle, joka ostaa ja ennallistaa luontoarvonsa menettäneitä alueita asiantuntijaosaamisensa voimin. Laina maksetaan takaisin säätiöiden ja kestävän kehityksen arvoja edistävien yhtiöiden sekä mahdollisesti valtion tuella. Hiilikrediittikysymys ei ole ennallistamisohjelmassa ajankohtainen. OSK Lumimuutos ja EIP arvoivat hiileen liittyvien kysymysten roolia 2020-luvulla.

Ohjelman kohteet ovat viidellä valuma-alueella:

  • Kuivasjärvellä, Ylä-Satakunnassa
  • Koitajoella, Pohjois-Karjalassa
  • Jukajoella, Pohjois-Karjalassa
  • Iijoella, Pohjois-Pohjanmaalla
  • Näätämö-joella, Saamelaisalueella

Uusia kohteita kartoitetaan ja lisätään koko ajan.

Mitä tämä tarkoittaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta?

Ennallistamalla luontoarvonsa menettäneitä suoalueita saadaan aikanaan uusia hiiltä sitovia nieluja ja aktiiviset päästöt usein päättyvät. Hanke palauttaa myös kehityskulkuja, joilla myös metsien luontoarvoja ennallistetaan. Kolmanneksi pysäyttämällä luontoarvonsa menettäneiltä soilta tulevaa kiintoaines- ja humuskuormitusta toteutetaan valuma-aluekunnostuksia, joiden avulla alapuolisten vesistöjen tila korjaantuu.

Siiannuottausta Koitajoella. Uhanalaisia lajeja voidaan tukea ennallistamistoimilla. Kuva: Helena Haakana

Siiannuottausta Koitajoella. Uhanalaisia lajeja voidaan tukea ennallistamistoimilla. Kuva: Helena Haakana

Mitä tämä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta?

Ohjelman pilottikohde, Kontiolahdella sijaitseva 110 hehtaarin Linnunsuo, on kuuden vuoden aikana muodostunut hyvin nopeasti kansallisen tason lintukohteeksi. Samoin sen ympärille perustetut pienkosteikot ovat merkittäviä lintuvesiä. Linnunsuolla on vieraillut jo nyt 195 eri lintulajia, syysmuutolla alueelle saattaa laskeutua kymmeniä tuhansia hanhia ruokailemaan ja lepäämään. Linnunsuolla elää ahma, saukko ja muita ikonisia eläinlajeja. Se on Suomi 100 -luonnonsuojelualue, jossa vierailee satoja vieraita vuoden aikana. Kohteilla on kuvannut esimerkiksi kansallisesti tunnettu luontokuvaaja Mika Honkalinna.

Luontoarvonsa menettäneitä suoalueita ennallistamalla voidaan päästä hyvin nopeasti ja kustannustehokkaasti tilanteeseen, jossa luonnolla on enemmän tilaa ja mahdollisuuksia kohdata ääreisilmiöitä, perustaa turvapaikkoja ja toimia monimuotoisuuden turvasatamina.

Metsäisillä kohteilla Etelä- ja Keski-Suomessa avainkriteeristö liittyy saatavilla olevan järeän lahopuun määrään.

Kun luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin. Eero Murtomäki

Kun luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin. Eero Murtomäki

Ohjelma ennallistaa laajoja, toisiinsa liittyneitä metsäalueita, joiden annetaan olla ja / tai pienimuotoisesti, tapaus kerrallaan, hyödynnetään jatkuvan kasvun periaattein, eli metsän peitteisyyden, lahopuumäärät ja monimuotoisen rakenteen turvaten. Päätehakkuita ei käytetä. Pääasiassa kuitenkin metsien annetaan muodostua luontaisen sukkession kautta.

Arktisen luonnon kohteilla Saamelaisalueella tilanne on erityinen. Siellä ennallistetaan jo hakattuja metsiä kolttasaamelaisten perinteiselle tiedolle, elinkeinoille, oikeuksille ja maankäytölle pohjaavassa pilottiyhteistyössä.

Lumimuutos on toiminut pohjoisen luonnon ja luontaistalouksien tukemiseksi jo 20 vuotta.

Lumimuutos on toiminut pohjoisen luonnon ja luontaistalouksien tukemiseksi jo 20 vuotta.

Ohjelman kansallinen toteuttaja – Osuuskunta Lumimuutos  

Osuuskunta Lumimuutos on 20 vuotta vanha voittoa tavoittelematon järjestö Pohjois-Karjalassa. Se on kansainvälinen luontaistalouksien, erityisesti kalatalouden verkosto, joka toimii myös Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa, Islannissa, Saamelaisalueella, Siperiassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. OSK Lumimuutos valittiin vuoden 2002 parhaaksi ekologiseksi aloitteeksi WWF:n toimesta Suomessa. Lumimuutoksella on myös laaja tiedeohjelma ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden saralla – tuloksia on julkaistu esimerkiksi Science-, Ambio-, Biological Reviews- ja BioScience-lehdissä. OSK Lumimuutos on voittanut työstään kalottialueella ja globaalisti useita ihmisoikeus- ja ympäristöpalkintoja.

Tuomalla kalastajien tiedon mukaan ennallistamistoimiin näkökulma laajenee.

Tuomalla kalastajien tiedon mukaan ennallistamistoimiin näkökulma laajenee.

Ohjelman kansallinen tiedevastaava ja työryhmä

Dosentti Tero Mustonen (Maantiede, Itä-Suomen yliopisto) ohjelman tieteellinen vastaava. Hän on sukupolvensa tunnetuimpia ilmastonmuutostutkijoita. Tero on myös ammattikalastaja ja Kesälahden kalasataman puheenjohtaja. Hän on YK:n ilmastopaneelin seuraavan ilmastonmuutosraportin AR6:n pääkirjoittajia (Lead Author). Lisäksi ennallistamisryhmään kuuluu laajimmillaan noin 20 asiantuntijaa sekä urakoitsijat. Tähän asiantuntijajoukkoon kuuluu maantieteilijöitä, ekologeja, limnologeja sekä ornitologeja, jotka kohdekohtaisesti muodostavat tilannekuvan ja ennallistamissuunnitelman. Vuoden 2020 aikana joka kohteessa on tarkoitus toteuttaa hiili-inventointi, mutta se on riippuvainen EIP:n teknisen apuohjelman etenemisestä.

Kommentointi on suljettu.