Toiminta

Koitajoella, Pohjois-Karjalassa ennallistamistoimiin saatu merkittävä tuki 

Jokinuottaus Koitajoella

Koitajoki on erämainen joki Ilomantsin ja Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2022 siellä käynnistyi laaja Osuuskunta Lumimuutoksen koordinoima ennallistamiskokonaisuus. Vuoteen 2024 mennessä on ennallistettu ja suojeltu hiukan alle 1000 hehtaaria soita. Nyt ohjelma on saanut 3,5 miljoonan euron lisärahoituksen. Lisäennallistusta toteutetaan yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj – alueen isoimpien maanomistajien – kanssa. Ennallistusten yhteisvaikutus nousee tuhansiin hehtaareihin. Toimien kohteena on myös merkittävä 450 hehtaarin Valkeasuo Hattuvaarassa, metsähanhien koti. 

Osuuskunta Lumimuutos käynnisti laajan Koitajoen valuma-alueen ennallistuksen vuonna 2022. Noin 1,5 miljoonan euron suuruinen tuki saatiin brittiläisestä Endangered Landscapes and Seascapes (ELSP) -ohjelmasta. Lumimuutos ennallistaa elinympäristöjä koko maassa ja on voittoa tavoittelematon järjestö. Koitajoen valuma-alue on ollut ennallistamisen kärkialueena jo aiemmin, kun Metsähallitus Luontopalvelut on ennallistanut sekä valtion että yksityisten suojelualueilla Ilomantsissa merkittäviä kokonaisuuksia.

ELSP ja muut rahoittajat ovat nyt hyväksyneet kokonaisuudessan 3,5 miljoonan euron kokonaisrahoituksen Koitajoen alueella tehtäviin toimiin vuoteen 2027 saakka. Myös esimerkiksi Saksan luonnonsuojeluliiton NABU:n ilmastorahasto osarahoittaa ennallistamista. Jo nyt on saatu n. 1000 hehtaaria elinympäristöjä ennallistuksen ja suojelun piiriin, mukaan lukien virtavesiä, soita sekä ekologisia käytäviä.

Uuden rahoituksen tavoitteena on saada kokonaisuudessaan 2500 hehtaaria soita ennallistettua. Mukana on kansallisesti merkittävä Valkeasuo, 450 hehtaaria. Tämän lisäksi Koitajoen ja Koitereen alueella tullaan toteuttamaan laajoja virtavesikunnostuksia sekä nousuesteiden poistoja, mikä tukee erittäin uhanalaisten taimen-, harjus- ja planktonsiikakantojen selviämistä.

Osana uutta ponnistusta Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy ovat sopineet yhteistoiminnasta.Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla. Sopimus laajentaa ennallistamistoimien vaikuttavuutta koko 6500 neliökilometrin suuruisella valuma-alueella. Toimet ovat positiivinen ja kannustava yhteistoiminnan muoto. Metsähallitus Luontopalveluiden kanssa ennallistetaan Patvinsuon kansallispuistossa Suomujokea ja poistetaan nousueste.

Tornator Oyj on myös merkittävä maanomistaja alueella. Lumimuutos on jo nyt ennallistanut metsäyhtiön mailla kansallisesti merkittäviä kokonaisuuksia, kuten Rahesuo, Kaitoinsuo ja Haravasuo. Vuoteen 2027 mennessä tullaan toteuttamaan uusia kohteita myös Tornatorin kanssa. Hanke tukee omalta osaltaan myös erittäin uhanalaisen järvilohen kutualueiden, poikaselinympäristöjen ja veden laadun parannustoimia.

Koitajoki-hanke osana Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ohjelmaa poikkeaa monesta muusta ennallistamistoimesta maassamme siten, että mukana ovat myös kyläläiset, kalastajat, maanomistajat ja muut sidosryhmät. Koitajoelle on perustettu maan ensimmäinen ”jokivahti-ryhmä”, joka kerää perinnetiedon ja kansalaishavaintojen voimin lisätietoja esimerkiksi vedenlaadusta, riekko- ja muista lintukannoista sekä esittää kohteita ennallistettaviksi. Taideresidenssi tuo kansainvälisiä ja kotimaan taiteilijoita Koitajoelle.

Myös kyläkulttuuria, rakennusperintöä ja perinnekalastusta tuetaan – hankkeessa on muun muassa tehty uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita sekä tuetaan Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan rakennusperinnön ylläpitämistä. 

Kategoriat: Toiminta

Sevettijärven kunnostus -kesä-info koululla 13.6.2024

Martinniemen eroosiontorjunta

Tule kesän ensimmäiseen Sevettijärven kunnostusinfoon

13.6.2024 kello 17.00 – 18.30 Sevettijärven koululla

Paikalla Lumimuutoksen asiantuntijoita. Käydään läpi talven kokonaisuus ja edessä oleva hankekokonaisuus (Porttiniemi, viimeistely).

Tervetuloa!

Kategoriat: Toiminta

Kaksi uutta aluetta ICCA-rekisteriin – Saamelainen metsäalue ja Onkamo-järvet

Saamelaismetsää

Toukokuussa 2024 YK:n ympäristöohjelman suojelualuerekisteri hyväksyi ensimmäisen saamelaisten suojeleman metsäalueen eli niin sanotun ICCA-alueen. Ivalojoen varressa sijaitseva Altto-ojan metsä on 72 hehtaarin kokonaisuus. Samalla hyväksyttiin rekisteriin mukaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevat Onkamo-järvet esimerkkinä paikallisyhteisöille tärkeistä luontoalueista.

Ivalojoen varressa sijaitseva Altto-ojan metsä, 72 hehtaarin kokonaisuus, on saamelaisen perheen perinteinen alue, jossa jatkuu saamelainen poronhoito. Alue on luontoarvoiltaan merkittävä. Alueen perhe halusi Altto-ojan suojeluun, jossa myös saamelaisten perinnetieto, maankäyttö, historia ja luontotieto otetaan osaksi kokonaisuutta. Vuonna 2023 OSK Lumimuutoksen Elpyvä maisema-ohjelma ja Altto-ojan saamelaisyhteisö aloittivat yhteistyön. 

Syksyllä 2023 inventointien ja perinnetiedon keruun jälkeen Altto-ojasta jätettiin hakemus YK:n ympäristöohjelman luonnonsuojelurekisteriin. Tavoitteena oli saada kohde ICCA (Indigenous and Community-Conserved Areas) -alueeksi – ICCA-alueet ovat suhteellisen uusi, kansainvälinen suojelustatus alueille, joilla alkuperäiskansat tai paikallisyhteisöt kykenevät osoittamaan kiistattomasti kykyä suojella alueitaan, hallinnoida oikeuksiaan ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

Toukokuussa 2024 Altto-oja hyväksyttiin YK:n ylläpitämään ICCA-rekisteriin. Perusteluissa painottuvat luontoarvot ja saamelaisten perinne. Kohteella on useita uhanalaisia luontotyyppejä.

Alttokankaan aluetta luonnehtii jääkauden loppuvaiheen jäävirtojen kasaama hiekkatasanne. Tasanteen läpijäävirta on syönyt jyrkkärinteisen kanjonin, jossa nykyisen Altto-ojan uoma kulkee voimakkaasti mutkitellenkohti Ivalojokea. Maaperä on veden huuhtomaa ja kerrostamaa hiekkaa ja Altto-ojan itärannalla on isoeroosiotörmä, jossa hiekan kerrostuneisuus näkyy komeasti. Tasanteen etelä- ja kaakkorinteet ovat harjumetsien valorinteitä ja alueeseen kuuluu myös kaksi matalaa, karua harjulampea. Alueella on edustavia luonnontilaisia pohjoisboreaalisia mäntymetsiä, joiden puuston keski-ikä on yli 200 vuotta ja joissa on runsaasti keloja ja maalahopuuta. Kohteella on hakkuukuvioita, joita ennallistetaan yhteistyössä saamelaisten kanssa.

Kosteikko Onkamoilla

Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös pohjoiskarjalainen Onkamojärvien alue ICCA-rekisteriin. OSK Lumimuutos koordinoi pitkään jatkunutta kylävetoista järvien ennallistamiskokonaisuutta. YK:n päätöksessä todetaan, että Onkamot ovat merkittävä esimerkki järvien ennallistamisesta, jossa paikallisyhteisöt ovat saaneet korjaavien toimien piiriin lähes koko valuma-alueen. 

Onkamoilla on esimerkiksi perustettu paljon kosteikkoja, ennallistettu soita, niitetty ja hoitokalastettu yli 15 vuoden ajan. Pääosaa toimista koordinoi Tuovi Vaaranta Pro Onkamojärvet Ry:stä viime aikoihin asti. Vuonna 2023 toiminta siirrettiin OSK Lumimuutokselle.

Onkamoiden esimerkki on ensimmäinen pohjoisten alueiden kokonainen järvi valuma-alueineen, joka pääsee YK-rekisteriin ja sitä voidaan pitää merkittävänä esimerkkinä ponnistuksesta suomalaisen vesiluonnon kuntoon saamiseksi.

Perinnenuottausta Onkamoilla
Kategoriat: Toiminta

Pro Kuivasjärvi virtuaalinen vuosikokous 13.5.2024

Lokaluoman kosteikko

Pro Kuivasjärven sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 13.5.2024 kello 18.00 alkaen virtuaalikokouksena eli tietoverkossa.

Ilmoittaudu osoitteeseen tiedotus at lumi.fi niin saat virtuaalisen linkin tapahtumaan. Kyseessä on Zoom-kokous, eli vaadit Zoom-ohjelman osallistumiseen (ota yhteyttä jos tarvitset apua). Ohjelma on ilmainen ja helppo käyttää.

Aiheena sääntömääräiset asiat ja katsaus Louhinevan suojeluun sekä viimeiseen toimintavuoteen. Erityisen tarkastelun kohteena ajankohtaiset maankäyttöasiat ja pohjoisen suunnan ennallistamistulokset.

Tervetuloa!

Kategoriat: Toiminta

Iivananaho mukaan Ryökkylästä

Iivananaho

Iivananahon 8 hehtaarin kokonaisuus Ryökkylän runokylästä Koitajoella vahvistaa kulttuuriperintöä ja perinnebiotooppeja sekä tukee ekologisia käytäviä.

Iivananahon ennallistamisala on kokonaisuudessaan 8,81 hehtaaria. Osa kokonaisuudesta on suoraan kytkeytyneenä Korvinsuo-Parilamminsuo (FI0700022) Natura 2000-alueeseen, jonka koko on 661 hehtaaria.

Iivananahon ennallistamisala kokonaisuuden osalta oleellista on Ryökkylän perinnebiotooppien sekä boreaalisten metsien muodostama kokonaisuus. Kohde sijaitsee Ryökkylän kylän ytimessä. Kylällä on hyvin merkittäviä kasvillisuus- ja perinnebiotooppiarvoja.

Tämän lisäksi kohteeseen kuuluu Lavasaaren alle hehtaarin saari, jossa on n. 100 vuotiasta metsää. Iivananaho muodostaa jatkumon, jonka liittyminen Korvinsuo-Parilamminsuon kokonaisuuteen sekä lahopuumääriltään elpyvät metsät ovat tärkeitä.

Korvinsuo on edustava, laaja-alainen eksentrinen kermikeidassuo Mekrijärven länsireunalla. Natura-alue rajautuu suoraan Kätkäjärveen ja alueen rajaus pitää sisällään myös Parilammen rantaluhtineen sekä Paripuron varren. Suo on luonnontilainen lukuunottamatta itä-pohjoisosan pienialaisia rämereunusten ojituksia. Natura-alueen metsät ovat metsätaloudellisesti hoidettuja mäntyvaltaisia suosaarekkeita, joissa osassa puusto on jo iäkästä ja lahopuuta on jonkin verran.

Kohteella on Megrijärven ja Ryökkylän historian kannalta merkittäviä rakennuksia, joilla on kulttuuriperintöarvoa.

Kategoriat: Toiminta

Sevettijärven kunnostus talven osalta ohi, loppusuora häämöttää

Talven aikaista materiaalin siirtoa ja sijoittelua

Sevettijärven eroosiontorjunta on edennyt suunnitellusti. Martinniemeen on saatu siirrettyä kaikki materiaalit ja runkovuoraus tehty. Portinniemi saadaan syksyllä valmiiksi samoin kuin kohteiden viimeistely. Seuraava infotilaisuus kesäkuussa.

OSK Lumimuutos on saanut Sevettijärven eroosiontorjuntahankkeen talven toimet pääasiassa valmiiksi. Martinniemi on saatu materiaalien ja perusrunkovuorauksen osalta kokonaan toteutettua. Viimeinen osuus, Porttiniemi on valmisteltu ja saadaan loppukesällä ja syksyn aikana valmiiksi. Urakoitsija Pasi Heikkilä on tehnyt suuren työn ja tämän takia kevättalvella päästiin Martinniemessä läpimurtoon .

Jäljelle oleviin toimiin kuuluvat myös kaikkien kohteiden viimeistelyt ja tarkastelut tämän vuoden puolella. OSK Lumimuutos seuraa kohteita pitkäaikaisesti myös hankkeen jälkeen. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff on osallistunut ohjausryhmätyöskentelyyn, kiitämme siitä. Lisäksi Inarin kunnan edustajat olivat maaliskuussa kohdetarkastuksella mukana.

Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on OSK Lumimuutos. Inarin kunta osarahoittaa hankkeen. Seuraava info kylällä hankkeesta pidetään alustavasti 15.6. perjantaina. Tiedotamme asiasta kesäkuun alkupuolella tarkemmin. Asiasta voi kysyä tai olla yhteydessä tiedotus at lumi.fi

Runkoeroosiontorjuntaa Martinniemessä.
Kategoriat: Toiminta

Louhineva, Pirkanmaan merkittävimpiä riekkosoita, suojellaan

Louhineva pohjoiseen.

Pirkanmaan ELY-keskus ja OSK Lumimuutos ovat päättäneet luonnonsuojella ennallistetun 82 hehtaarin Louhinevan Pirkanmaalla, Kuivasjärven valuma-alueella osana kansallista HELMI-ohjelmaa. Suo on maakunnan tärkeimpiä riekkosoita ja erittäin merkittävä Kuivasjärven vedenlaadun, ilmastonmuutoksen torjunnan ja paikallisen monimuotoisuuden kannalta. Neva ennallistettiin ojitusten osalta 2019-2023. Ennallistaminen toi seutukunnalle myös investointeja. Suojelupäätös mahdollistaa hirvenpyynnin ja kylille tärkeän metsästyksen jatkumisen alueella.

Pirkanmaan ELY-keskus ja OSK Lumimuutos ovat suojelleet maaliskuun alussa Parkanossa sijaitsevan Louhinevan. Rauhoitusalueen pinta-ala on 82 hehtaaria, kokonaisuudessaan neva on n. 90 hehtaarin kokonaisuus. Se on keskeinen osa Louhinevan suokokonaisuutta, johon sijoittuu suurin osa suon ojittamatonta osuutta. Louhineva on ojitetuilta alueilta lyhytkortista nevaa, muuttuma-asteilla olevia rämeitä ja varputurvekangasta. Ojittamaton alue on lyhytkortista nevaa ja varsinaista saranevaa. Suon vesitalous on muuttunut ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Ennallistamisella on kuitenkin palautettu vesitaloutta ja suon toimivuutta takaisin alkuperäiseksi.

Osana Pro Kuivasjärvi ry:n toteuttamia hankkeita alueella on tehty ennallistamistoimia, jolla suon vesitalous ja kasvillisuus pyritään palauttamaan luonnontilaiseksi ja säilyttämään riekonelinympäristö, jona alue on toiminut. Kokonaisuudessaan vuosien 2016-2024 aikana Kuivasjärven valuma-alueella on ennallistettu ja toteutettu laajoja kunnostustoimia. Louhineva on näistä toimista maantieteellisesti mittavin. Se pysäyttää kuormitusta yläpuolisilta alueilta ja turvaa omalta osaltaan Kuivasjärven pohjoispuolen kohenevaa tilaa. Myös muun muassa Salojennevan kosteikko, suurin lajissaan Pirkanmaalla (30 ha), sijaitsee Kuivasjärven alueella.

Pohjois-Pirkanmaalla esiintymisalueensa etelärajoilla esiintyvä, valtakunnallisesti vaarantunut riekko pesii Louhinevalla. Riekko on paikkauskollinen lintu, joka vaatii avointa suota pesimäreviiriksi sekä sopivien suoalueiden riittävän tiheää verkostoa: riekko siirtyy harvoin yli viiden kilometrin päähän syntysuoltaan. Louhineva tunnetaan myös kapustarinnan, taivaanvuohen, nuolihaukan, kurjen ja silmälläpidettävän teerin elinympäristönä. Louhinevalla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä, ja neva muodostaa arvokkaan osan alueen suoverkostoa.

Tero Mustonen OSK Lumimuutoksesta toteaa, että ”Louhineva on Ylä-Satakunnan ja Kuivasjärven kannalta suurin pääosin ehjä suo. Siellä on riekon, haukan, kurkien ja muiden lintujen hyvä olla. Suojelu ja ennallistaminen, jossa kylien tarpeet on huomioitu vaikkapa metsästyksen osalta osoittavat, että ne ovat nykyaikaisia ja fiksuja askeleita eteenpäin. Ennallistaminen toi kymmenien tuhansien investoinnin alueen ennallistaneille urakoitsijoille. Kokonaisuuteen jää ’pieni tahra’ voimalinjan suojelemattomasta käytävästä suon keskelle, jonka samanaikaiset, useat tuulivoimahankkeet vaatinevat. Nyt onkin hyvä punnita, mikä on energiahankkeiden tasapainoinen kokonaisvaikutus samalle seutukunnalle, jossa on juuri saatu 1900-luvun vahinkoja korjattua. Kokonaisvaikutusta ei taida tietää kukaan tällä hetkellä.

Louhinevan suosaari.
Kategoriat: Toiminta

Sevettijärven kunnostuksen info-tilaisuus 18.3.2024

Kunnanniemen eroosiontorjunta

Sevettijärven kunnostuksen seuraava infotilaisuus järjestetään Sevettijärven koululla 18.3.2024. Myös mikromuovituloksia esitellään.

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan vuoden ensimmäistä infotilaisuutta hankkeen lopputoimista vuoden 2024 aikana maanantaina 18.3.2024 kello 16.30 alkaen. Osoite: Sevettijärventie 9076, 99930 Inari

Lisäksi ohjelmassa kansanomainen tiivistelmä vuosien 2021-24 mikromuovitutkimusten tuloksista, sekä muista ajankohtaisista asioista. Jos kokoukseen ei pääse paikalle, tulokset ja infomateriaalit voi tilata osoitteesta tiedotus@lumi.fi

Tervetuloa!

Kategoriat: Toiminta

Pitkään odotettu Metsäveri-kirja taas saatavilla

Vuonna 2012 alun perin julkaistu Metsäveri-kirja, eli saamelaisen Aslak Ola Aikion elämää ja perinnetietoa valottava teos on ollut pitkään loppuunmyyty. Uusi, tarkistettu 2. painos on nyt saatavilla.

Metsäveri on kokoelma Aslak Ola Aikion (1931-2004) tarinoita ja kokemuksia. Tiedot on tallennettu kesän ja syksyn 2003 aikana. Teos on tärkeä tietolähde saamelaisten kulttuurista Suomessa. 

Aslak Olan tarinoista piirtyy kuva Saamenmaan ankaran luonnon kanssa elämisestä. Lapsuus ja nuoruus Utsjoella 1930-luvulta 1950-luvulle, tien rakentaminen ja lopulta nykyajan mukanaan tuomat muutokset kuvastuvat kertomuksissa ja valottavat saamelaisten elämää. 

Aslak Ola Aikio oli ammattimetsästäjä ja kalastaja, erämaan tuntija. Kirjassa on tarinoita saamelaisen pyytäjän tiedoista ja ymmärryksestä pohjoisen luonnonvarojen niukkuudesta. Tältä pohjalta Aslak Ola kamppaili myös saamelaisten kalastusoikeuksien puolesta. Utsjokelainen Aikio juoksi suden perässä vuorokauden ollessaan nuori poika, hiihti ahmojen jäljillä päiviä ja tunnettiin miehenä, jonka sana pitää. Hän ei kerskunut erätaidoillaan tai saaliillaan – mutta arvosti ihmisiä, jotka tiesivät luonnosta. 

Teos on osa Osuuskunta Lumimuutoksen (Snowchange Cooperative) arktisten yhteisöjen kanssa tehtävää tutkimus- ja kulttuurityötä. Lumimuutos on saamelaisten pitkäaikainen yhteistyökumppani. 

Aslak Ola Aikion perhe ja sukulaiset ovat osallistuneet kirjan kaikkiin tekovaiheisiin. Kulttuuripersoona Aslak A. Pieski, Aslak Olan pitkäaikainen ystävä, on kirjoittanut kirjaan esipuheen. 

Kirjaa voi tilata osoitteesta kauppa@lumi.fi

Kategoriat: Toiminta

Muikkufest Tohmajärvellä 20.1.

Tervetuloa juhlistamaan Puruveden talvinuottauskauden käynnistymistä Tohmajärvelle lauantaina 20.1. klo 14 alkaen! Tapahtumassa tutustutaan Puruveden ainutlaatuisen talvinuottauskulttuurin kiehtovaan maailmaan, kuullaan Nuu-chah-nulth-alkuperäiskansan kulttuurista sekä nautitaan elävästä musiikista, valokuvataiteesta ja lähiruuasta.

Tarkempi kuvaus ohjelmasta löytyy täältä. Ota myös facebook-tapahtuma ja instagram seurantaan.

Kategoriat: Toiminta