Toiminta

Kansallinen ennallistamisohjelma edennyt hyvin, seminaari maaliskuussa

keljonsuo

Landscape Rewilding -ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan viimeisten kuukausien aikana, ja viikoittain ennallistamiskohteita, soita ja metsiä, on saatu mukaan. Esimerkiksi Lieksan Keljonsuo edustaa lähes säilynyttä

Keljonsuo

Keljonsuo

suoluontokohdetta, joka on myös merkittävä hiilinielu.

OSK Lumimuutos järjestää Helsingissä 19.3.2019 lehdistötilaisuuden ja seminaarin ohjelman ensimmäisen vuoden tuloksista. Ohjelma täällä. Lisää uutisia kohti maaliskuuta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa, Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Perinteenkantaja Ilmari Martikainen on poissa

Ilmari ja Suoma Martikainen, Koli

Ilmari ja Suoma Martikainen, Koli

Kolin kylän perinteenkantaja Ilmari Martikainen on poissa. Hän menehtyi 77-vuotiaana 12.1.2019. Martikainen toimi kauppapuutarhurina, maanviljelijänä ja luonnonsuojelijana. Hän oli avainasemassa, kun Kolin kansallispuisto perustettiin. OSK Lumimuutos työskenteli Martikaisen kanssa Vaara-Karjalan kulttuuriperintöhankkeessa vuosina 2011-2013. Hänen perinnetietoihinsa voi tutustua täällä ja täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Talvinuottaus käynnissä, Lauri Hämäläinen liittyy kalastajiin

vanhanuotta5

Puruveden talvinuottaus on saatu käyntiin vaikeista jääolosuhteista huolimatta. Ohuen teräsjään päällä on paljon lunta ja kohvaa. Ensimmäiset apajat on saatu vedettyä ja nuottaus laajenee kohti helmikuuta.

Kaupallinen kalastaja Lauri Hämäläinen Joensuusta liittyy OSK Lumimuutoksen työntekijäksi ja laurihoitaa Puruveden muikun myyntiä ja nuottaukseen liittyviä toimia tänä talvena. Laurin mukaantulo mahdollistaa OSK Lumimuutoksen muikunjakelun ja myyntitoiminnan laajentamisen myös Savon puolelle.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla

Kuolan erämaita

Kuolan erämaita

Ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla – Samaan aikaan mittava ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja. Laaja uusi tutkimushanke dokumentoi kahden arktisen joen, Näätämön (FI/NO) ja Ponoin (Kuola, Venäjä) olevan rajujen ilmastonmuutoksen vaikutusten kourissa. Tiede- ja seurantahanke, jota rahoitti NEFCO (www.nefco.fi), kokosi yli 9,000 datayksikköä sekä alkuperäiskansojen tietoja havainnoista. Esimerkiksi sääaineistoja kerättiin Venäjän puolelta vuodesta 1863 alkaen. Loppuraportti englanniksi täältä.

Kanevkan erämaakylän lämpötilamuutoksia.

Kanevkan erämaakylän lämpötilamuutoksia.

Näätämöllä koettiin mittaushistorian lämpimin kesä. Vedenlämpötilat lähestyivät lohikalojen kannalta kriittisiä rajoja (24 C). Vainosjoen osavaluma-alueella kolttasaamelaiset löysivät lompoloista laajoja piileväesiintymiä. Vaikka analysoitu vedenlaatudata neljältä vuosikymmeneltä osoittaa, että Näätämö on vielä erämainen, puhdas vesistö, ovat ravinne- ja kiintoaineskuormitukset nousussa. Lisäksi valuma-aluetta rasittavat jokiuomien perkaukset ja kutualueiden menetykset.

Sosnovkan rannikkorysäkalastusta.

Sosnovkan rannikkorysäkalastusta.

Ponoi on Venäjän Kuolan suurimpia lohijokia. Kesällä 2018 valuma-alueella mitattiin ennätyslämpötiloja. Maastossa oli runsaasti metsäpaloja. Neuvostoliiton aikana istutetut kyttyrälohet ovat laajentaneet kutualueitaan. Venäjän tiedeakatemian aineistoja hyödyntäen hankkeessa voitiin tunnistaa keski-Ponoilla jo yli 2 asteen keskilämpötilan nousu vuoden 1980 jälkeen.

Vainosjoen osavaluma-alueella havaittiin runsas piileväesiintymä.

Vainosjoen osavaluma-alueella havaittiin runsas piileväesiintymä.

Hanke yhdisti onnistuneesti alkuperäiskansojen tietoa tieteeseen. Laajojen erämaisten jokien tilasta kerättiin uutta seurantatietoa esimerkiksi kalastoseurannalla, haastatteluilla, kartoituksilla ja videotallennuksin. Kolttasaamelaiset ovat ennallistaneet taimenen ja harjuksen kutualueita osana mukautumistoimiaan. Koneen säätiö tuki tätä osana ”Miltä Sopu Näyttää” -hanketta 2017.

Samaan aikaan suuri yksityismaiden ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja

Kesäkuussa käynnistetty Landscape Rewilding in Finland -ohjelma on saanut merkittävän lisätuen Koneen säätiöltä, 200,000 €. Euroopan investointipankin, Rewilding Europe -säätiön ja OSK Lumimuutoksen ohjelma luo uusia hiilinieluja, ennallistaa soita ja metsiä sekä estää vesistökuormitusta. Se käynnistettiin kesäkuussa 2018.

Ensimmäisten kuukausien aikana ennallistamistoimien piiriin on saatu noin 350 hehtaaria. Kesään 2019 mennessä tavoitteena on 600 ha. Vuoteen 2030 ohjelmassa on tavoitteena ennallistaa 50,000 hehtaaria metsiä ja kosteikoita sekä suoluontoa.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan välittömästi uusia, laajoja toimia. Ohjelmamme ennallistaa suomalaista suoluontoa sekä metsiä. Suot ja luontaiset metsät tarjoavat turvapaikkoja  eliöstölle, kuten uhanalaisille linnuille muutoksen keskellä”, toteaa dosentti Tero Mustonen, joka on myös yksi IPCC:n AR6 -selvityksen pääkirjoittajista. Ohjelman toimenpiteitä kohdistetaan myös vahvistamaan Näätämö-joen valuma-alueen tilaa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koneen säätiöltä mittava tuki Landscape Rewilding-ohjelmalle

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Koneen säätiö on myöntänyt 200,000 € seuraavalle vuodelle OSK Lumimuutokselle kosteikko- ja metsäluonnon ennallistamiseen. Tuki laajentaa ohjelman toimia Ylä-Satakunnassa, Itä-Suomessa ja Lapissa.

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Landscape Rewilding -ohjelma on Suomen historian suurin yksityismailla toteutettava ennallistamisohjelma. Ensimmäisten kuukausien aikana ohjelmassa on ennallistettu 360 ha kosteikko- ja metsäluontoa. Kesään 2019 mennessä ennakoidaan ohjelman piirissä olevan 600 ha.

Koneen säätiön tuki saapuu kriittiseen aikaan. Sen avulla voimme laajentaa vuoden 2019 kohteita merkittävästi ja olemme siitä hyvin kiitollisia”, toteaa Tero Mustonen OSK Lumimuutoksesta. ”Ohjelman avulla kykenemme ohjaamaan toimia uusien kosteikko- ja metsäluonnon kohteiden ennallistamiseen laajennetusti. Erityisesti panostamme tällä Ylä-Satakunnan kohteisiin. Ennallistetut kohteet ovat kansainvälisestikin merkityksellisiä lintujen levähdys- ja pesintäalueina sekä hiilinieluina. Lisäksi niistä pyritään perustamaan CCA-alueita, eli yhteisöille tärkeitä lähiluonnon kohteita. Ennallistamistoimet tuovat myös työllisyyttä maakuntiin urakointioperaatioiden muodossa”, Mustonen lisää.

Tähän mennessä ohjelmaa tukemaan ovat lähteneet jo Maj ja Tor Nesslingin säätiö, joukko yrityssponsoreita ja yhdysvaltalainen Christensen – säätiö.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pikkunahkiaisen polku laajentaa Oravantaivalta Kissapurolla: Jukajoella lintutorni, laavu ja uudet kosteikot valmistuneet

Isotytönkorento Linnunsuolla.

Isotytönkorento Linnunsuolla.

Jukajoen valuma-alueella on ollut kiireinen vuosi. Eilen valmistui ”Pikkunahkiaisen polku”, n. kilometrin pituinen luontopolku Kissapurolla. Tämän lisäksi ”Kohti taimenen kotia” -LEADER -hanke on saanut ensimmäisen vuotensa osalta valmiiksi kaksi monitehokosteikkoa Jukajoelle, lintutasanteen ja laavun yleiseen käyttöön Linnunsuolle ja taimenen kutualueiden valmistelutyöt käyntiin.

Savisuon kosteikko

Savisuon kosteikko

”Kohti taimenen kotia” -LEADER -hanke vie Selkien Jukajoen kunnostus- ja virkistystoimia kohti maalia. Kokonaisuudessaan noin 100,000 € hanke kestää vuoden 2019 loppuun, mutta jo nyt ollaan pitkälti suuret kokonaisuudet saatu toteutettua.

Pikkunahkiaisen polku laajentaa suosittua Oravantaival-vaellusreittiä Kissapuron suunnalla. Kissapuro on ollut yksi vuosien 2010-2018 kunnostustoimien avainkohde, jossa ennen pahimmillaan yli 40,000 kg rautaa päätyi Jukajärveen vuosittain. Nyt Kissapuron tilanne on merkittävästi kohentunut kunnostustoimilla. Niitä esittelemään on perustettu luontopolku, joka alkaa ja päättyy lenkkinä osaksi Oravantaivalta. Polun varrella esitellään Kissapuron luontoa ja kunnostustoimia.

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Polun nimi tulee siitä, että paikallinen maanomistaja Vesa Antikainen löysi yllättäen 2015 purosta pikkunahkiaiskannan, jonka tutkijat vahvistivat todeksi. Pikkunahkiainen on bioindikaattori, eli se kertoo, että Kissapurolla on parempi tilanne, kuin luultiin. Havainnosta julkaistiin vertaisarvioitu kansainvälinen tiedeartikkelikin, joka on saatavissa täältä.

Jukajoen puolella on valmistunut kaksi uutta monitoimikosteikkoa Savisuolle (4 ha) ja Jukajoen läntiselle valuma-alueelle (1 ha). Ne torjuvat happamuutta ja kiintoaineskuormitusta. Savisuon kosteikosta on kehittynyt nopeasti suosittu vierailukohde ja on lajissaan maisema-arvoja sisältävä sekä monimuotoisuutta edistävä.

Läntinen kosteikko

Läntinen kosteikko

Taimenen ja harjuksen kutualueiden ja poikasten elinympäristöjen ennallistaminen on käynnistetty. Varsinaiset operatiiviset toimet koittavat kesällä 2019, mutta jo nyt maastotöitä on tehty ja varsinaisia kutualueita vahvistettu maastokäynneillä.

Linnunsuon kosteikko Jukajoesta länteen jatkaa suosittuna koko perheen retkeilykohteena. Jo yli 185 lintulajia asuu ja vierailee siellä. Kevään bongarien ilo oli sitruunavästäräkki. Syysmuutolla 2018 tuhansien hanhien parvet käyttivät aluetta levähdys- ja syönnösalueena. ”Kohti taimenen kotia” -LEADER -hankkeen toimissa alueelle on saatu laadukkaat opaskyltit, laavu yleisön käyttöön, sekä pitkään toivottu lintutasanne. 2019 lisätään lintutasanteita, jotka toteutetaan maastokumpareina eri puolilla aluetta. Kokonaisuudessaan Linnunsuolla vieraili arviolta 1,500 henkeä vuonna 2018 mukaan luettuna kansallisesti tunnettu Mika Honkalinna. Linnunsuo on kansallisesti merkittävä lintualue ja Suomi 100 -suojelukohde. Lisäksi se on mukana kansallisessa Landscape Rewilding -ennallistamishankkeessa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Suomen Kuvalehti raportoi Selkieltä ja Lumimuutoksesta

skSuomen kuvalehti esittelee uusimmassa numerossaan laajasti Selkien kylän elämää sekä OSK Lumimuutoksen toimintaa. Artikkeli pohjaa Joel Karppasen ottamiin valokuviin, jotka ovat osa We Feed the World -näyttelyä Lontoossa.

Jutun voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Parkanon Kuivasjärven valuma-alueelle uusi monitoimikosteikko

IMG_7589_1

Pro Kuivasjärvi ja OSK Lumimuutos ovat toteuttaneet monitoimikosteikon Kuivasjärven luoteiselle valuma-alueelle. Se on Pirkanmaan suurimpia lajissaan, 7,3 ha, ja toimii myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävänä kohteena. Kosteikko on osa Landscape rewilding -toimia.

IMG_7567Pro Kuivasjärvi ry on saanut vuoden 2018 vesiensuojeluhankkeensa päätökseen. Tämän vuoden toimintaan on kuulunut aktiivinen tiedottaminen ja osallistuminen vesiensuojelutoimintaan Parkanossa ja kylällä, mukaanlukien Ikaalisten reittivedet -verkostossa. Olemassaolevia kosteikoita ja rakenteita on seurattu. Vuoden suurin ponnistus oli 7,3 ha monitoimikosteikon toteuttaminen Kuivasjärven luoteiselle valuma-alueelle. Kohde on suurimpia Pirkanmaalla ja pääurakoitsijana toimi tuttuun tyyliin Jari Perälä.

Kosteikko on osa Landscape rewilding -prosessia, jossa Kuivasjärven valuma-alueelle on tarkoitus lähivuosina perustaa lukuisia luontoa ennallistavia kohteita yhteistyössä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pro Kuivasjärvi ry on päässyt tähän ohjelmaan mukaan kesällä 2018. IMG_7598

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi tutkimus Linnunsuosta julki

Linnunsuo

Linnunsuo

Puolalainen tutkija Joanna Latoszek on tehnyt lopputyönsä Lillen yliopiston ja Karelia-AMK:n kanssa Linnunsuohon liittyen. Raportin voi lukea englanniksi täällä.

Joanna dokumentoi kevään ja kesän 2018 lintuhavaintoja bioindikaattoreina. Erityisesti merikotka- ja viiriäishavainnot olivat oleellisia tänä vuonna. Peruslajisto painottui kahlaajiin, telkkiin ja taveihin. Tämän lisäksi Joanna seurasi happamuuden kehitystä, joka on korjaantunut 5,5 ja paremmaksikin.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

OSK Lumimuutos neuvotteli yhteistyöstä Ahvenanmaan maakunnassa

Kastelholman linna

Kastelholman linna

Syyskuun lopussa OSK Lumimuutoksen delegaatio vieraili Ahvenanmaalla. Ohjelmassa oli pyydetty puheenvuoro Coast4Us -seminaarissa, mediaesiintymisiä ja yhteistyötapaamisia.

Rannikkoa koillis-Ahvenanmaalla

Rannikkoa koillis-Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan sijainti Itämeren kannalta keskiössä on nostanut paikallisen tiedon roolia esiin ympäristömuutosten seurannassa ja niitä ratkottaessa. Esimerkiksi Ahvenanmaan saariston glo- ja flada- järvet ovat tärkeitä kalojen kutualueita, jotka ovat osittain rehevöityneet ja umpeenkasvaneet. Kutualueiden ennallistamisella voidaan edistää kalojen mahdollisuuksia palata vanhoille lisääntymisalueilleen.

Getan vuoren metsää

Getan vuoren metsää

OSK Lumimuutos ja maakuntahallinto keskustelivat ammattikalastuksen kehittämisestä, paikallisen tiedon mukaanottamisesta seurantatyössä ja rewilding- eli ennallistamistoimista maakunnan alueella. Lisäksi annoimme haastattelun Ahvenanmaan radiolle, jonka voi kuunnella ruotsiksi täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.