Toiminta

Kolttasaamelaiset vastasivat ilmastohaasteeseen ennallistamalla lohikalojen elinympäristöjä

IMG_6720Kolttasaamelaiset perustivat Näätämöjoen yhteishallintahankkeen 2011 vastatakseen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kesä 2018 realisoi uhkakuvat Saamelaisalueella. Kolttasaamelaisten ennallistamat Sevettijärven alueen Vainosjoen ja Kirakkakosken ensimmäiset kohteet mahdollistavat lohikaloille parempia mahdollisuuksia selvitä muutoksen keskellä. OSK Lumimuutos oli hankkeen vastuullinen vetäjä.

Markku Porsanger kevään soraistuskuljetuksissa.

Markku Porsanger kevään soraistuskuljetuksissa.

Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen aikana ennallistettiin 1960- ja 1970 -luvuilla perattujen uomien kutusoraikot, poikastuotantoalueet ja poikasten elinympäristöt. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli 23,000 €, josta paikallisten saamelaisten työllistävä vaikutus oli noin 17,000 €. Muut kustannukset olivat soramateriaaleja sekä asiantuntijapalveluja.

Hankkeeen ensimmäinen kohde oli Kirakkakoski Kirakkajärven alapuolella. Muut kohteet sijaitsevat Vainosjoen alaosissa. Vuonna 2017 Kirakkakoski saatiin pääasiassa ennallistettua. Vuoden 2018 kevättalvella kolttasaamelaiset työryhmän asiantuntijat kuljettivat kutusorat ja kiviaineksen moottorikelkoilla Vainosjoella. Kesän 2018 aikana Vainosjoen kohteet saatiin ennallistettua elokuuhun mennessä. Kaiken kaikkiaan hankkeessa ennallistettiin yhteensä 275 purometriä, joista

  1. Kirakkakoskea 90 metriä
  2. Vainosrannan alempaa 60 metriä
  3. Vainosrannan ylempää 125 metriä
Vainosjoen ennallistettu suisto

Vainosjoen ennallistettu suisto

Hankkeen tekee poikkeavaksi muista kalataloudellisista hankkeista se, että sekä suunnittelussa, että käytännön toimissa kolttasaamelainen perinnetieto oli keskiössä. Sitä hyödynnettiin ensi kertaa Suomessa virtavesi- ja uoman hydrologian palauttamisessa alkutilaa mukaillen sekä toimien suunnittelussa ja kohdentamisessa. Kalataloudellista seurantaa toteutettiin sähkökalastuksilla sekä hyödyntäen kansainvälistä PISUNA -menetelmää, jossa ympäristömuutoshavaintoja kerättiin koko hankkeen ajan. Menetelmän avulla havaittiin taimenemokalojen saapuminen Kirakkakosken ennallistetuille alueille lokakuussa 2017, harjuksen ja taimenen poikasia ennallistamisalueilla sekä koskikaran talvehtiminen alueella 2018. Sähkökalastus toteutettiin yhteistyössä ja lupaehtojen mukaisesti Lapin ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen toteuttajat seuraavat ennallistamiskohteita omaehtoisesti vuoteen 2025 asti.

Kesän 2018 ennätyslämpötilat alueella heijastuivat hankkeeseen. Kenttätöissä havaittiin huolestuttava määrä levää Vainosjoella. Työryhmän asiantuntijajäsenet analysoivat parhaillaan levän laatua ja laajuutta. Asiasta tiedotetaan myöhemmin tulosten valmistuttua.

Keväällä 2018 Metsähallitus ja ELY-keskus myönsivät laajan jatkohankkeen koko Vainosjoen saattamisesta ennallistamisen piiriin. Kokonaisuudessaan vuosien 2018-2020 aikana ennallistetaan viisi kilometriä vaurioitunutta jokea taimenen ja harjuksen elinympäristöiksi. Vainosjoesta on siis muodostunut laajin Saamelaisalueella koskaan toteutettu ennallistamiskohde. Jatkotoimia rahoittaa ELY-keskuksen lisäksi Koneen säätiön rahoittama ”Miltä sopu näyttää” -hanke.  Ennallistamishanke on saanut myös laajaa kansainvälistä ja tieteellistä huomiota. 2017 se oli esillä Science-lehdessä.

Juha Feodoroff valvoo soralastin onnistumista huhtkuussa.

Juha Feodoroff valvoo soralastin onnistumista huhtkuussa.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tuloksia on julkaistu muun muassa New Directions in Evaluation -lehdessä. Syksyllä 2018 ilmestyvässä Arctic-lehden hyväksytyssä tiedeartikkelissa vertaillaan Norjan ja Suomen lohipolitiikkaa suhteessa saamelaisiin. Vainosjoen hanke ja Näätämöjoen yhteishallinta nostetaan malliksi, jolla pohjoiskalotin alkuperäiskansatietoa ja -oikeuksia voidaan edistää konkreettisin keinoin. Artikkeli suositteleekin Näätämöjoen mallia sovellettavaksi laajasti Norjassa ja Suomessa. Artikkeleiden kanssakirjoittajina ovat olleet saamelaiset asiantuntijat ja tiedonkantajat.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

PYYDETÄÄNKÖ VAI OTETAANKO LUONNOLTA?

Koitajoen siika-apajat avautuvat heti Ala-Koidan kylällä. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoen siika-apajat avautuvat heti Ala-Koidan kylällä. Kuva: Tero Mustonen

Perjantai 17.8.2018 klo 18–20 Pyydetäänkö vai otetaanko luonnolta?

Paikka:

Runonlaulajan pirtti, Parppeinvaara, Parppeintie 4.

Luento- ja keskusteluilta suomalaisten luontosuhteesta. Alustaa tutkija, dosentti, ammattikalastaja Tero Mustonen aiheesta Koitajoen jokinuottaus ja perinnetieto. ”Koitajoen erämaataloudet” -raportti on puhuttanut koko kesän Ilomantsissa ja sen kylissä. Tero Mustonen tiivistää Koitajoella säilyneen erityisen nuottauskulttuurin kulttuuriperintöä ja vesiensuojelukysymyksiä Koitajoen osalta. Millainen tulevaisuuden Koita voisi olla? Raportti on saatavissa täältä.

Reino Piitulainen Ala-Koidasta on jokinuottaajien perinteenkantajia. Kuva: Tero Mustonen

Reino Piitulainen Ala-Koidasta on jokinuottaajien
perinteenkantajia. Kuva: Tero Mustonen

Raportin tärkeänä perustana ovat Koitajoella kalastaneiden ilomantsilaisten haastattelut.

Keskustelua alustuksesta ja luonnosta yleisemminkin, mm. suhteesta pyhiin puihin ja eläimiin. Museonjohtaja Ulla Vartiainen avaa tilaisuuden ja Pauliina Kainuainen ja Topi Linjama johdattelevat keskusteluun. Vapaa pääsy. Järj. Kohtuus vaarassa –liike ja Ilomantsin Museosäätiö.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärvelle perustetaan yli seitsemän hehtaarin kosteikko

Kosteikon rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2018.

Kosteikon rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2018.

Pro Kuivasjärvi ry ja OSK Lumimuutos toteuttavat Kuivasjärven valuma-alueelle vuoden 2018 aikana noin seitsemän hehtaarin vesiensuojelukosteikon. Hankkeen kokonaisbudjetti on 12,000 e. ELY-keskus hyväksyi hankkeen päätöksen lopullisesti viime viikolla.

Kosteikon tavoitteena on vähentää valuma-alueelta tulevia kuormituksia. Mittakaavaltaan kosteikko on Pirkanmaan suurimpia. Kosteikosta tehdään myös kahlaajalintujen elinympäristö, näin kosteikkorakenteet tukevat myös luonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Landscape Rewilding -ohjelman kanssa. Kosteikon tulisi valmistua lokakuussa 2018.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi mittava soiden ja metsien ennallistamisohjelma kasvattaa Suomen hiilinieluja

Linnunsuo

Linnunsuo

Euroopan investointipankki, Osuuskunta Lumimuutos ja hollantilainen Rewilding Europe käynnistävät kansallisesti merkittävän suo- ja metsäluonnon ennallistamisohjelman, Landscape Rewilding in Finland” . 

Kyseessä on Suomen historian suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma. Ohjelman toimenpiteillä 2020-luvun loppuun mennessä voidaan ennallistaa kymmeniä tuhansia suoalueita ja metsiä. Ohjelma keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseen, luonnon monimuotoisuuden vajeen pysäyttämiseen sekä valuma-aluepohjaisen vesiensuojelun edistämiseen.

Joutsenet Linnunsuolla. Kuva: Mika Honkalinna

Joutsenet Linnunsuolla. Kuva: Mika Honkalinna

Tarvitsemme Suomessa uusia konkreettisia ja kustannustehokkaita keinoja hiilinielujen lisäämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tämän lisäksi aloite tuo työllisyyttä ja tukee kylien virkistys- ja elinkeinotoimintaa ohjelman kohdealueilla. Vastaavaa ei Suomessa ole tällä tavalla aiemmin tehty. Kyseessä on merkittävä käänne parempaan Suomen luonnolle ja ilmastonmuutostyölle”, toteaa dosentti Tero Mustonen, ohjelman kansallinen tiedevastaava ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen raportin pääkirjoittaja.

Kaikkien aikojen lämpimin toukokuu, kuivuus sekä muut ääreisilmiöt osoittavat, ilmastonmuutoksen etenevän vääjäämättömästi. Euroopan investointipankin, Osuuskunta Lumimuutoksen ja Rewilding Europen uusi laajamittainen ohjelma vastaa omalta osaltaan näihin haasteisiin.

Vuosille 2018–2023 ohjelmassa on varattu 1,2 miljoonaa euroa ennakkoon valituille pilottikohteille. Ohjelmassa Euroopan investointipankki myöntää lainan Lumimuutokselle, joka ostaa ja ennallistaa luontoarvonsa menettäneitä alueita asiantuntijaosaamisensa voimin. Vuoden 2018 budjetti on 275 000 euroa. Ohjelmaa tukee myös Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

Lumimuutoksen toiminta 18 vuoden aikana on ollut hyvin inspiroivaa, ja se kuuluu Rewilding Europe -verkostoomme. Olen seurannut nöyrällä mielellä Lumimuutoksen ja kylien ponnisteluita kunnostaa soita uudenlaisilla tavoilla. Uusi aloitteemme vastaa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun antaen sekä luonnolle että maaseudun toimijoille hyvinvoinnin avaimia”, toteaa Rewilding Europe -järjestön investointipankkiiri Matthew McLuckie, joka neuvotteli Euroopan investointipankin kanssa ohjelman rahoituksesta.

Linnunsuon luonnonsuojelualue. Kuva: Mika Honkalinna

Linnunsuon luonnonsuojelualue. Kuva: Mika Honkalinna

Tavoitteena ennallistaa kymmeniä tuhansia hehtaareja metsiä ja soita 

Landscape Rewilding in Finland -ohjelmassaennallistetaan jo vuoden 2018 aikana satoja hehtaareja luontoarvojaan menettäneitä soita sekä metsiä. Kohteiden annetaan kehittyä uusiksi hiilinieluiksi. 2020-luvulle mennessä tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia hehtaareja ennallistettavia alueita toiminnan piiriin.

Ohjelman ensimmäinen pilottikohde, Linnunsuon kosteikko Pohjois-Karjalassa on kehittynyt kansallisesti merkittäväksi lintuelinympäristöksi. Vuonna 2012 ennallistettu kohde on Suomi 100 -luonnonsuojelualue ja yli 185 lintulajin koti. Siellä vierailee kymmeniä tuhansia hanhia syysmuuton aikaan. Vuoden 2018 muut kohteet sijaitsevat Saamelaisalueella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Landscape Rewilding in Finland-ohjelma vastaa omalta osaltaan Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin liittyen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjumiseen (YK:n biodiversiteettisopimuksen Aichi-tavoitteet), uusien hiilinielujen perustamiseen (YK:nPariisin sopimuksen tavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjunta) sekä vesistöjen tilan korjaamiseen (EU:n vesipuitedirektiivi).

Ennallistamistoimia myös Saamelaisalueilla

Ohjelman toimenpiteet toteutetaan edistäen paikallista työllisyyttä, kulttuuriperintöä ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia. Se sisältää myös rohkeita aloitteita Sápmissa, Suomen saamelaisalueella, jossa ohjelmaa toteutetaan alkuperäiskansatietoa, -oikeuksia, kulttuuriperintöä, perinteistä maankäyttöä ja elinkeinoja tukien.

Arktisen luonnon kohteilla Saamelaisalueella tilanne on erityinen. Siellä ennallistetaan jo hakattuja metsiä kolttasaamelaisten perinteiselle tiedolle, elinkeinoille, oikeuksille ja maankäytölle pohjaavassa pilottiyhteistyössä.

Kolttasaamelaisten johtama ja ohjaama työ Saamelaisalueella syventää vuonna 2012 alkaneita Näätämöjoen yhteishallintatoimia. Näätämönjoella kolttasaamelaiset ovat vastanneet ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin ennallistamalla menetettyjä lohikalojen kutualueita ja elinympäristöjä.

Vesiluonnon kunnostamisesta on luontevaa jatkaa metsäluonnon ennallistamiseen, sillä molemmat ovat sidoksissa toisiinsa. Kehitämme konkreettisia, paikkasidonnaisia malleja palauttaa luonnon omia tapoja korjata itseään. Kolttasaamelaisten perinteinen tieto ja viimeisin ilmastotiede rinnakkain avaavat uusvanhoja toiminnan horisontteja”, sanoo kolttasaamelainen projektikoordinaattori Pauliina Feodoroff.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Laaja raportti Koitajoen erämaatalouksista ja ympäristömuutoksista julki

Koitajoki

Koitajoki

Koitajoen erämaataloudet muuttuvassa ympäristössä -raportti käsittelee Koitajoen valuma-aluetta. Aluksi selvitetään Ilomantsissa vallinnutta ”erämaatalouksien” laatua ja ominaisuuksia sekä niihin liittyvää kulttuuriperinnettä. Tämän lisäksi kirjallisuuden avulla tarkastellaan Koitajokeen vaikuttaneita historiallisen ajan toimia.

Siiannuottausta Koitajoella. Kuva: Helena Haakana

Siiannuottausta Koitajoella. Kuva: Helena Haakana

Toisen maailmansodan jälkeinen ajanjakso muutti oleellisesti Koitajoen ominaispiirteitä. Vesivoimarakentaminen, laajamittaiset avohakkuut, ojitukset, sekä 1970-luvulla lisääntynyt energiaturpeen käyttö vaikuttivat merkittävästi vesistön ominaispiirteisiin. Raporttia varten kerättiin kymmenen ihmisen perinnetietoja Ilomantsissa vuosien 2017 ja 2018 aikana. Menetelmä piti sisällään muistitietoa sekä kirjoitettuja havaintoja. Samoin kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin vesistöön ja sen muutokseen liittyvää paikallista, jossain tapauksissa perinnetietoa. Perinnetieto yhdistettynä luonnontieteeseen nostaa planktonsiian eräänlaiseksi kulttuuriseksi indikaattoriksi, jonka kautta vesistön muutosta voidaan ymmärtää. Näihin päiviin jatkunut jokinuottaus on esimerkki kotoperäisestä elinympäristöjen ylläpidosta ja ennallistamisesta, jolla on merkittävä kulttuuriperinnöllinen arvo.

Kesonsuo. Kuva: Eero Murtomäki

Kesonsuo. Kuva: Eero Murtomäki

Vaikka Koitajoki on kohdannut mittavia vaurioita ja se on pääasiassa muunneltu vesistö, piilee joen ennallistamisessa ja kulttuuriperinnön uudelleentulkinnoissa mahdollisuus vahvistaa ja palauttaa sekä luonnon että karjalaisen kulttuurin ominaispiirteitä valuma-alueelle esimerkiksi UNESCO:n kulttuuriperintötyöskentelyn avulla.

 

Reino Piitulainen poikineen Ala-Koidan kylällä jatkaa nuottausperinnettä. OSK Lumimuutos

Reino Piitulainen poikineen Ala-Koidan kylällä jatkaa nuottausperinnettä. OSK Lumimuutos

Hankkeen rahoittivat planktonsiian ja kalastuksen osalta Freshabit IPE FI140083 -hanke ja muun ympäristön muutoksiin liittyvän tiedon osalta ympäristöministeriö sekä SOVIKO-hanke.

Työn tilaajana ja ohjaajana toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä planktonsiian osalta Pohjois-Savon ELY-keskus.

logot

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pro Kuivasjärven sääntömääräinen vuosikokous 27.5.

kuivisloppuPro Kuivasjärven vuosi 2018 tulee olemaan isojen toimintojen ja vesiensuojelukohteiden aikaa. Tule kuulemaan suunnitelmista sääntömääräiseen vuosikokoukseen

27.5.2018 kello 13.00 alkaen osoitteessa

Ravintola Parooni
Parkanontie 68,
39700 Parkano
puh. (03) 448 2339

Lounas omakustanteinen, OSK Lumimuutos tarjoaa kahvit kokoukselle!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kaksi uutta tutkimusta Jukajoesta

Vehkasuon uusi kosteikko Jukajoen valuma-alueella, 2017

Vehkasuon uusi kosteikko Jukajoen valuma-alueella, 2017

Huhtikuussa 2018 on julkaistu kaksi uutta tutkimusta Jukajokeen liittyen.

Limnologi Tarmo Tossavainen Karelia-AMK:sta käsittelee koko Jukajoen tilaa ja alustavia kunnostussuunnitelmakysymyksiä uudessa monografissaan, joka on saatavissa täältä. Raportin johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että ”Jukajoen kannalta suurin vahinko, ts. merkittävin liettyminen ja ekologisen ja fysikaalis-kemiallisen tilan dramaattisin heikentyminen, on jo tapahtunut. Siten riittävän tehokkaiden kunnostustoimien vaikutus sekä valuma-alueella että itse jokiuomassa olisivat pitkäkestoisia, mikäli kaikkinaisen maankäytön vesiensuojelutekniikasta huolehditaan riittävästi. Jukajoen veden happamuuden sekä raskasmetallien (lähinnä Fe ja Al) ja kiintoaineen pitoisuuksien ja samanaikaisten virtaamien seuranta on edelleen välttämätöntä kunnostushankkeen töiden tuloksellisuuden todentamiseksi.”

Tämän lisäksi valmistuvat ympäristöinsinöörit Jarno Hiltunen ja Lauri Hämäläinen ovat tutkineet ja saaneet valmiiksi Jukajoen alajuoksun tilan tarkastelun sekä kunnostussuunnitelmia. Työ on saatavissa täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Palkitun ammattikalastajan Kalevi Vekon elämästä julkaistaan kirja sunnuntaina 8.4.2018

2002 1

Palkitun ammattikalastajan Kalevi Vekon elämästä julkaistaan kirja sunnuntaina 8.4.2018: Oli pelastamassa toutainkantaa, kamppaili puhtaiden vesien puolesta Sastamalassa ja antoi panoksen kansainväliseen tutkimukseen

Kalatalouden Keskusliiton kultaisella ansiomerkillä palkittu ammattikalastaja Kalevi Veko on elänyt läheisessä suhteessa järvensä kanssa jo miltei vuosisadan. Sunnuntaina 8.4.2018  julkaistava Kalastajan viisaus -teos kertoo hänen elämästään yhdistämällä suullista perinnettä, julkisia kannanottoja, tutkimustuloksia ja Kokemäenjoen vesistön muutoksia viimeisten sadan vuoden ajalta.

Kalevi Veko 1962

Kalevi Veko 1962

Kalevin elämäntyö kalastajana avasi myös kalastus- ja ympäristötutkimukselle uusia uria aina kansainvälisiä foorumeita myöten. Kamppailu puhtaiden vesien ja terveiden kalojen puolesta pohjautuu luonnosta ammennettuun viisauteen ja kokemukseen.

Kirja on runsaasti kuvitettu ja varustettu upeilla kartoilla. Teos on mahtava matka suomalaiseen lähiluontoon ja sodanjälkeiseen paikallishistoriaan. Kirjaa ovat taloudellisesti tukeneet Sastamalan kunta, Soviko –tutkimushanke, Kalaneuvos oy ja Osuuskunta Lumimuutos.

Veko_kansi pieniKirjan kirjoittaja Tero Mustonen on Kesälahden kalasataman puheenjohtaja ja talvinuottaaja Pohjois-Karjalassa. Hän on myös dosentti Itä-Suomen yliopistolla.

Kalevi ja toutain

Kalevi ja toutain

Kirja julkaistaan Sastamalassa, osoitteessa Kutalantie 391, 38100 Sastamala sunnuntaina 8.4.2018 kello 12.00 alkaen. Haastattelupyynnöt ja ennakkoilmoittautumiset Antti Veko 0405041050.

kalaneuvos-logo_rgb_syva-450x134sastamala_logo_FI_cmyk_hr

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Tornion kalastusperinnefestivaali kokoaa kalastajia eri puolilta maailmaa

Uilu villakuoreen pyynnissä Grönlannissa, 2017.

Uilu villakuoreen pyynnissä Grönlannissa, 2017.

Elävä kalastusperinne on keskeisessä asemassa Lippo2018 -tapahtumassa. Tornionlaakson kesäsiika-hanke järjestää syyskuussa 2018 kansainvälisen kalastusperinnefestivaalin yhteistyössä pohjoiskarjalaisen Lumimuutos-osuuskunnan ja muiden aktiivisten kalastukseen liittyvien EU-hankkeiden kanssa.

Kesäsiika-hankkeen siikagaala on kerännyt vuosittain 100-250 osallistujaa Väylän varrelta. Kesäsiika on nyt yhdistänyt voimansa kansainvälisiä perinnekalastusfestivaaleja järjestävien tahojen kanssa, ja Tornioon odotetaan syksyllä runsaasti kansainvälisiä vieraita niin Itä-Siperiasta, Japanista, USA:sta kuin Euroopastakin.

Kalastajilta kalastajille

Festivaalin kehitti vuonna 2011 kaupallinen kalastaja Olli Klemola Pälkäneeltä. Ensimmäinen festivaali järjestettiin syyskuussa 2014 Suomessa ja toinen syyskuussa 2016 Lena-joella Itä-Siperiassa. Festivaalit ovat saaneet laajaa huomiota kansainvälisesti.

Tapahtuman keskeisin ajatus on saattaa yhteen ammatti- ja perinnekalastusyhteisöjen edustajia. Myös tutkijat ja muut sidosryhmät ovat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan. Festivaalit ovat olleet merkittävä foorumi, jossa kalastajat voivat vaihtaa ajatuksia suoraan kalastukseen, elinkeinoon, perinteeseen ja luontoon liittyen perinnekalstuksen ylläpitäjien välillä. Festivaalin järjestävät kalastajat kalastajille.

Tornion tapahtuma on nimeltään Lippo2018.

Torniojokivarressa kuhisee 6.-8. syyskuuta

Paikalle saapuvat vieraat pääsevät Peräpohjolan Opistolla 7.9. järjestettävän kalastusperinteitä käsittelevän konferenssin lisäksi tutustumaan Tornionlaakson maakuntamuseossa juuri tuolloin käynnissä olevaan Siika ja meänmaa –näyttelyyn ja Kukkolankosken siikamarkkinoille. Myös Ruotsin puolen koskialueilla vieraillaan.

Tuleepa tuolloin olemaan myös mahdollisuus kokeilla niin paikallisilla kuin vieraillakin kalan lippoamista Kukkolankoskella. Jos tärppää, niin perinteiseen varrassiian paistoon pääsee myös perehtymään koskikentän paistokodalla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Puruveden muikku esillä lauantaina 18.3.2018

Winter Seiners of Puruvesi, 35 minutes

”PELTO LÄHEMMÄS RUOKAPÖYTÄÄ” 

Ruokajärjestelmän haavoittuvuus, kumppanuusmaatalous, paikallisia vaihtoehtoja

Joensuussa Kulttuurikahvila Laituri (ent. asemaravintola)

Tapahtuman järjestävät luomu- ja lähiruokapiiri, Maaseutuyhdistys Sydänlanka, Kohtuusliike ja Sivis-opintojärjestö.

La 17.3. klo 11.30- 15.30 Kumppanuusmaatalous ja paikallisuus

klo 11.30 omakustanteinen lounas: Sydänlanka

12.30 Olli Repo, Herttoniemi-osuuskunta:
Kumppanuusmaatalous – Nykyistä suorempien tuottaja-kuluttajayhteyksien mahdollisuudet.

Musiikkia: Ikiruuhi (Uuna Kainulainen & Co)

klo 13.30 paikallisten toimijoiden kommentteja:
Tero Mustonen, Kesälahden kalasatama
Joonas Pihlaja, Luomu- ja lähiruokapiiri
Jehki Potkonen, Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry

keskustelua

Lounas ja kahvit: Sydänlanka (omakustanteinen)

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.