Toiminta

Amerikkalainen National Geographic kirjoittaa OSK Lumimuutoksesta

SF Winter seining 4National Geographic kirjoittaa Lumimuutoksesta. Uutisen taustalla on maaliskuussa julkaistu artikkeli Science -tiedelehdessä. NG käsittelee lajien siirtymistä ilmastonmuutoksen seurauksena, ja Lumimuutoksen Siperia -työ on esillä kulttuuristen puheenvuorojen ja seurannan osalta. Artikkelin voi lukea tästä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Tunnelmia Kuivasjärven Pääsiäisvalkeilta, PKF -palkinto jaettu

Pääsiäisvalkeat

Pääsiäisvalkeat

Lauantaina 15.4.2017 Parkanon Kuivasjärvellä jaettiin Paul K. Feyerabend -palkinto Tapio Kallille elämäntyöstään järven hyväksi.

IMG_2017

 

IMG_2035

 

IMG_2043

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Tapio Kalli, Kuivasjärven kalastajien pitkäaikainen puheenjohtaja, saa merkittävän huomion Euroopasta

Tapio Kalli, Kuivasjärven kalastuskunnan pitkäaikainen puheenjohtaja on toiminut vesistön tilan parantamiseksi useiden vuosikymmenien ajan. Sveitsiläinen Paul K. Feyerabend – säätiö on päättänyt huomioida Kallin mittavan elämäntyön arvostetulla palkinnolla.

Parkanon Kuivasjärvi on tunnettu kansanperinteen vahvana alueena, josta jo Lönnrot oli kiinnostunut. Toisaalta seutukunnalla on tehty merkittävää vesiensuojelutyötä Kuivasjärven ja sen valuma-alueen heikon tilan parantamiseksi. Vesistö on kärsinyt ravinne- ja kiintoaineiskuormituksesta, joka on kiihdyttänyt rehevöitymistä ja sinilevien esiintymistä. Tapio Kalli on johtanut kunnostustyötä jo monen vuosikymmenen aikana.

Kalli on työskennellyt metsäalan ammattilaisena sekä harjoittanut kotitarvekalastusta koko ikänsä Kuivasjärvellä. Hän on ollut mukana elvyttämässä esimerkiksi nuottausta ja rysäpyyntiä. Tämän lisäksi Kalli on työskennellyt soiden ennallistamisen ja lintujen elinympäristöjen, muun muassa kalasääsken tilan parantamiseksi.

Kuivasjärven perinteikäs maine ja Kallin työ on saanut myös kansainvälistä huomiota muun muassa Fennia –tiedelehden ja Foreign Policy –aikakausjulkaisun sivuilla. Niissä korostuu kalastajien perinteisen tiedon rooli muutosten havainnoinnissa ja tulkinnassa.

Sveitsiläinen säätiö jakaa joka vuosi “Paul K. Feyerabend Award – A World of Solidarity is Possible” –palkintonsa erityisesti ansioituneille henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat työllään edistäneet solidaarisuutta kylien ja yhteisöiden puolesta. Palkinnonjaossa korostetaan erityisen ansiokkaita toimia, joilla on kansainvälisestikin painoarvoa ja ovat inspiroineet ja kannustaneet myös muita ponnistelemaan paremman maailman puolesta. Palkintoon kuuluu palkintolaatta, diplomi ja rahapalkinto, tässä tapauksessa 2500€.

Palkinto luovutetaan Pohjois-Parkanon kylien pääsiäiskokkojuhlassa kello 19.00 15.4.2017 Kuivasjärvellä, osoite Kankarintie 70, Parkano. Juhlassa on paikalla Paul K Feyerabend – säätiön nimeämä edustaja. 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Merkittävä ilmastoartikkeli julkaistu Sciencessä, OSK Lumimuutos mukana

Kuivasjärvi oli mukana WAPEAT -hankkeeesa

Kuivasjärvi oli mukana WAPEAT -hankkeeesa

Arvostetussa Science-tiedelehdessä torstaina julkaistu laaja kansainvälinen tutkimus tarkentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan merien, maaekosysteemien ja ilmakehän merkittävä järjestelmämuutos on jo käynnissä, ja se on ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Tutkimuksesta muodostuva kokonaiskuva on hälyttävä – tilanne on vakavampi kuin osattiin ennustaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle on aiemmin ymmärretty heikohkosti:

- Uusi artikkelimme antaa entistä huolestuttavamman kuvan tilanteesta maailmanlaajuisesti. Erityisesti Siperian ikiroudan käynnissä oleva sulaminen on globaali riski. Riskeihin voidaan kuitenkin vastata. Yksi keino tähän on jättää esimerkiksi arktisella ja boreaalisella alueella mahdollisimman paljon hiilinieluja, kuten vanhoja metsiä ja suoalueita luonnontilaan. Vaurioituneiden, muutettujen vesistöjen valuma-aluekunnostus parantaa niiden kykyä selvitä ääreisilmiöistä. Öljyn ja maakaasun tuotantoa pohjoisessa tulisi tietenkin hillitä, kertoo Science-lehden artikkelin kirjoittamiseen osallistunut yhteiskuntamaantieteen dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

Linnunsuon kosteikko Kontiolahdella, 2017.

Linnunsuon kosteikko Kontiolahdella, 2017.

Paikallinen perinnetieto tärkeä keino ilmastonmuutoksen vaikutuksien seurannassa Ilmastonmuutosarviossa hyödynnetään Suomen Akatemian WAPEAT-hankkeessa kehitettyä uutta tutkimusmenetelmää, joka korostaa paikallisen perinnetiedon roolia ympäristömuutosten seurannassa ja tulkinnassa. Toinen sovellettu menetelmä liittyy luonnonvarojen yhteishallintaan, ja se tarjoaa oikeudenmukaisempaa ja dynaamisempaa kykyä mukautua käynnissä oleviin muutoksiin. WAPEAT-hanketta on vetänyt Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

WAPEAT-menetelmä auttoi hyödyntämään paikallisten kalastajien perinnetietoa Kontiolahden Jukajoella, jossa Vapon turvetuotantoalueelta päässeet happamat vedet aiheuttivat kalakuolemia vuosina 2010 ja 2011. Perinnetiedolla on ollut myös rooli muutosten ajallisessa tunnistamisessa ja valuma-alueen kunnostuksessa. Osa WAPEAT-menetelmän tuloksista on raportoitu vertaisarvioiduissa julkaisuissa vuosina 2013-2017. Mustonen on soveltanut perinnetiedon roolia ympäristö- ja ilmastonmuutoksen seurannassa neljällä kohdealueella: Kontiolahden Jukajoella, Parkanon Kuivasjärvellä, arktisella alueella Näätämöjoen yhteishallintahankkeessa sekä Itä-Siperiassa ikiroudan sulamisalueella Kolyma-joella.

- Vaikka satelliittiseurannat ja luonnontiede antavat tarkan kuvan ilmaston- ja ympäristönmuutoksista boreaalisella ja arktisella alueella, mittakaavallisesti tilanneseurantaa saadaan terävöitettyä tutkiessamme yhdessä paikallisten kalastajien, poromiesten ja -naisten kanssa vaikkapa eteläisten hyönteislajien ensihavaintoja Näätämöjoen laaksossa. Paikallisella perinnetiedolla, alkuperäiskansojen tiedolla ja luontaistalouksien kokemusperäisillä tulkinnoilla on merkittävä rooli muutoksen ajoittamisessa, lajien pohjoissuuntaisen etenemisen ensihavainnoissa ja ääreisilmiöiden tunnistamisessa, koska ne vaikuttavat suoraan elinkeinoihin, kulttuuriin ja ruokaturvallisuuteen, arvioi Mustonen.

Yhteishallinta yhdistää perinnetietoa, tiedettä ja jaettua päätäntävaltaa Mittava kansainvälinen tutkimus käsittelee myös uusia selviytymiskeinoja muutosten keskellä. Science-lehden artikkelin mukaan luonnon muutoksiin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä parempia hallinta- ja ohjauskeinoja.

Itä-Saamen atlas muodosti pohjatyön Näätämö-joen yhteishallintahankkeelle

Itä-Saamen atlas muodosti pohjatyön Näätämö-joen yhteishallintahankkeelle

Uusi, toimiva menetelmä on yhteishallinta, jota on sovellettu Suomessa muun muassa Näätämöjoen valuma-alueen yhteishallintahankkeessa. Menetelmän ytimessä on ajatus paikallisen perinnetiedon ja tieteen vuoropuhelusta tilannekuvan saavuttamiseksi sekä luonnonvaroihin liittyvän päätäntävallan jakamisesta paikallisten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken, usein konsensusperiaatteella.

- Yhteishallinnan avulla voidaan saavuttaa sellaisia seuranta- ja ohjaavuustuloksia, jotka mahdollistavat selviytymisen osana pohjoisen alueen rajua lämpenemistä. Esimerkiksi alkuperäiskansojen perinteiset kulttuurit ja elintavat omaavat itseisarvoja, joita on vaikeaa mitata rahassa. Kalottialueen kotoperäisten lajien säilyminen on tärkeää. Avaimet ilmastoriskin hallintaan Suomessa ovatkin tarvittavat päätökset luonnontilaisten alueiden säilyttämisestä ja toisaalta vaurioituneiden alueiden ennallistamisesta, näkee Mustonen.

Science-lehden artikkeliin liittyviä tiedotustilaisuuksia on järjestetty ympäri maailmaa, muun muassa Kanadanssa, Australiassa, Yhdysvalloissa, Lontoossa ja Hongkongissa. Biodiversity redistribution under climate change: Impacts on ecosystems and human well-being -artikkeli on luettavissa verkossa täällä.

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Maaliskuun aurinko

Vehkasuon uusi kosteikko Jukajoen valuma-alueella, 2017

Vehkasuon uusi kosteikko Jukajoen valuma-alueella, 2017

Hyvää kevätpäiväntasausta! Puruvedellä nuottauskausi on kääntymässä kevääseen ja Jukajoki-hankkeen toimet ovat päättymässä rospuuton ajaksi. Talven aikana on tehty useita vesiensuojelurakenteita, mukaanlukien Vehkasuon uusi kosteikko. Toimet jatkuvat toukokuun alkupuolellla.

17.3.2017 Tero Mustonen valittiin jatkokaudelle Kesälahden kalasatama -osuuskunnan puheenjohtajaksi. Keväällä julkaistaan Puruveden talvinuottauksesta uusi dokumenttielokuva. Kuivasjärvellä odotellaan Pro Kuivajärven jättämään hakemukseen päätöksiä uusista kosteikoista vuodelle 2017. Pyrimme tekemään myös yhteistyötä Vesiensuojelupäivien 2017 osalta kesäkuussa. Näätämö -joen hankkeen kenttäseurantatyöt talvelta ovat päättyneet.

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Our Place On Earth -dokumenttielokuvat julkaistu

sandbar-barbudaAmerikkalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions on julkaissut ”Our Place on Earth” -elokuvansa. Ne muodostavat tuotantokauden 1 ja 2. Kausi 1 on vapaasti katsottavissa verkossa.

pope-bangkukukEnsimmäisessä jaksossa käsitellään Suomen Kontiolahdella sijaitsevan Jukajoen kunnostushanketta, kyläelämää Selkiellä ja uusia ratkaisuja aikamme ongelmiin.

Muissa 1. tuotantokauden jaksoissa vieraillaan Karibianmerellä, Latinalaisessa Amerikassa ja sademetsissä.alisia-bangkukuk

Amerikkalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions julkaisi vuonna 2016 täyspitkän elokuvan ”Jukajoki”, joka kiertää parhaillaan Suomea osana itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlia. Tuotantokauden 1 voi käydä katsomassa täältä.

Filmeissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.

booby-cay-bangkukuk-pope

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Jukajoki -elokuva kiertää Suomea osana Suomi 100 v -juhlia

vehkasuo 2017

Jukajoki -elokuva kiertää Suomea. Luontoelokuvafestivaali Wildlife Vaasa lähtee tänä vuonna elokuvakiertueelle ympäri Suomen. Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmistoon kuuluvan kiertueen aloitustapahtuma järjestetään pe-la 27.–28.1. kulttuuritalo Fannyssa Vaasassa.

Luontoelokuvia esitetään non stop –periaatteella perjantaina klo 10-20 ja lauantaina klo 13-19. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Itse festivaali järjestetään kahden vuoden välein, eli seuraavan kerran syksyllä 2018. Tänä välivuonna festivaali osallistuu Suomi 100 –juhlavuoteen teemalla Suomi ja suomalainen luonto ulkopuolisin silmin. Ympäri Suomen esitettävässä elokuvasarjassa Suomen metsien puhdas ja monipuolinen luonto nähdään ulkomaalaisten elokuvantekijöiden silmin.

 - Tarkoituksena on näyttää, miten ulkopuolinen näkee maamme luonnon rikkauden, kuvailee festivaalin tuottaja, Vaasan kaupungin kulttuurikeskuksen kulttuurikoordinaattori Ilias Missyris.

Wader lg pieni Kesällä Kiinaan

Osa elokuvasarjasta on tarkoitus myös esittää erikseen Vaasan alueen koululaisille, maahanmuuttajille sekä muille kiinnostuneille kohderyhmille.

- Vuoden 2017 aikana aiomme viedä kyseisiä elokuvia myös ulkomailla eri elokuvafestivaaleille. Esimerkiksi heinäkuussa elokuvasarja esitetään Shanghaissa yhteistyössä China International Animal and Nature Film Festival –tapahtuman kanssa, kertoo Missyris.

Elokuvasarja koostuu seuraavista elokuvista:

  • Wolverines – Hyenas of the North (Saksa)
  • Wild Scandinavia-Finland (Saksa)
  • Jukajoki (USA/Suomi)
  • Four men and a dog-The Finnish Line (UK/Australia)
  • Mare Botnicum – Adventures with The Seagul (Ruotsi)
  • Mission Possible (Kreikka/Somalia/Suomi)
  • The Honeymoon (Kreikka/Somalia/Suomi)
  • Joel Lenlund: ”Korsnäs living legend’ (Kreikka/Saksa/Suomi)

Elokuvien esittelyvideo täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Merenkurkun saaristosta uusi tarkastelu

Eero Murtomäki metsäretkellä.

Eero Murtomäki metsäretkellä.

Merenkurkku muodostaa Pohjanlahteen madaltuvan kapeikon, joka erottaa Perämeren Selkämerestä. Suomen Valassaarilta Ruotsin puoleiseen Holmögaddiin on vain hieman yli 20 kilometriä. Jokien makea vesi laimentaa suolapitoisuuden 3,5-4 promilleen. Joskus Tanskan salmien kautta tullut Pohjanmeren suolaisemman veden pulssi tuo turskia muutamaksi vuodeksi Merenkurkkuun saakka.

Lyhyt merimatka mahdollistaa pohjoisessa pesivien lintujen, kuten piekanojen, sinirintojen, lapinkirvisten ja joidenkin kahlaajien poikittaismuuton. Myös paljon kurkia ylittää Merenkurkun jatkaen kevätmuuttoa Ruotsin puolta ja palaten syksyisin Suomen rannikkopeltojen kokoontumakeskuksiin. Hirvet ja metsäkauriitkin pystyvät uimaan kapeikon poikki.

Pitkän linjan luontokuvaaja Eero Murtomäki käsittelee uudessa esseessään kotiseutunsa muutoksia 1940- luvulta vuoteen 2017. Pohdiskelu on osa pohjoismaista IPBES -työskentelyä, jota koordinoi perinnetiedon osalta OSK Lumimuutos. Essee on samalla Lumimuutoksen 14. työraportti. Se on luettavissa täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pro Kuivasjärvi ehdokkaana vuoden parhaan luontoteon palkintoon

IMG_9794Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea tiedottavat:

Parasta luontotekoa 2015-2016 etsivään kilpailuun ehdotettiin 22
luontotekoa. Suomen IUCN-komitean järjestämä kilpailu käytiin nyt kuudetta
kertaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkistaa
kilpailun voittajan helmikuun alussa. Kilpailun voittajan julkistus on
yksi maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallisen Luonnon päivät
2017 -ohjelmahankkeen tapahtumista. Pro Kuivasjärven työ on yksi näistä.

Kilpailulla etsittiin organisaatiota, yritystä tai henkilöä, joka on
omilla toimillaan turvannut suomalaisen luonnon elinvoimaisuutta ja
ekosysteemipalvelujen toimivuutta vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhtenä aiheena on innostaa
uusia väestöryhmiä luontoon ja ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden ja sen
suojelun merkitys. Siksi tällä kertaa etsittiin luontotekoa, joka vaikkapa
vapaaehtoistyön avulla on innostanut erilaisia väestöryhmiä – lapsia,
nuoria, eläkeläisiä, työttömiä tai uusia suomalaisia – ymmärtämään luonnon
suojelun merkitystä ja siten edistämään uhanalaisten lajien tai
ekosysteemien suojelua.

Kilpailuun tuli kaikkiaan 47 ehdotusta, jotka koskivat 22 ehdokasta.
Kilpailun voittajan valitsee Suomen IUCN-komitea.

Kilpailuun osallistuvat m.m. luonnon monimuotoisuutta turvaavat teot ja ehdokkaat:

  • Kosteikkojen rakentaminen yhdessä maanomistajien kanssa ja luonnon virkistyskäytön lisääminen (Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus, kosteikkohanke)
  • Paikallisten asukkaiden aktivointi talkootyön avulla arvostamaan lähiympäristönsä erityislaatuisuutta (Annika Harlio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan perinnemaisemaryhmä)
  • Kalan syntymäaltaan rakentaminen Someron Oinasjärveen kalojen lisääntymisen turvaamiseksi (Tapio Härkönen)
  • Varhaiskasvatusta luontoaiheisten iltojen, teatterin, satutuntien ja retkien keinoin (Terhi Korpela ja Auli Hyyrynen, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen ympäristökasvatusryhmä)
  • Riistan elinympäristön hoidon vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa talousmetsissä (Esko Laitinen, Metsähallitus)
  • Parkanon Kuivasjärven saattaminen luonnon tilaan ja virkistyskäytön parantuminen (Tero Mustonen, Pro Kuivasjärvi)

Parasta luontotekoa etsittiin Suomessa nyt jo kuudetta kertaa.
Kilpailuissa on palkittu seuraavat parhaat luontoteot:

   2014: apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset
turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena
    2012: kolmen toimittajan aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta
viestimisessä
    2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä
ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus
    2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue
kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi
    2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli
maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja
kotimaisia lajeja suosivalla tavalla

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin
globaali ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäseniä ovat
Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, sekä Suomen
luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen
riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen
IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoasiainministeriö, maa- ja
metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen
Luontopalvelut. IUCN:n asiantuntijakomissioiden vapaaehtoiseen työhön
osallistuu noin 70 suomalaista.

Hashtagit: #parasluontoteko #suomi100 #luonnonpäivä

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Suomen ensimmäinen yhteisömetsä perustettu

Havukkavaara

Havukkavaara

OSK Lumimuutos yhteistyössä YK:n ympäristöohjelma UNEP:in WCMC:n ja ICCA -rekisterin kanssa on rekisteröinyt Suomen ensimmäisen yhteisömetsän Havukkavaaraan Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

ICCA -käsite on englanniksi Indigenous and community conserved area. Se tarkoittaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöiden itselleen tärkeiden alueiden suojelua. ICCA -alueen ei tarvitse olla kansallisten viranomaisten vahvistama – tämä uusi työkalu on ennenkaikkea tarkoitettu paikallisyhteisöiden keinoksi vahvistaa itselleen tärkeiden alueiden suojelua ja perinteistä maankäyttöä.

img_9191OSK Lumimuutos on maailmanlaajuisen ICCA -konsortiumin jäsen Suomessa. Kontiolahdella Havukkavaaran suojelualue on nyt, kahden eri suvun toimesta, rekisteröity ensimmäiseksi kansalliseksi yhteisömetsäksi. Kokonaisuudessaan yli 20 hehtaarin vanhan metsän alue koostuu useammasta yksityisestä METSO -ohjelmalla rauhoitetusta suojelualueesta. Kohde on siis myös kansallisesti suojeltu.

Havukkavaarassa ja sen lähialueella on jäänteitä esihistoriallisesta saamelaisten maankäytöstä sekä 1640 -luvulle asti karjalaisesta kulttuurista. Nykyinen väestö on pääasiassa savokarjalaista. Alueella jatkuvat perinteisen maankäytön muodot, kuten kylän yhteinen hirvenpyynti, marjastus, muu metsästys ja itäsuomalaisen metsäsuhteen ydintoiminnot. Havukkavaaraa on kaskettu 1800-luvulla. Alueelta on tallennettu n.s. kalevalaisia runoja. Sieltä tavataan metsoja, pyytä, teeriä, ilvestä, karhua, ahmaa, idänuunilintuja ja muuta tyypillisiä seutukunnan vanhan metsän lajistoa.

winter5OSK Lumimuutoksen Tero Mustonen kommentoi yhteisömetsän perustamista: ”Pääosa napapiirin eteläpuolisista vanhoista metsistämme on mennyttä. ICCA -yhteisömetsän perustaminen on tärkeä askel uudentyyppiseen keskusteluun, joka mahdollistaa suomalaisten kylien ja saamelaisalueen toimijoiden osalta uusia työkaluja perinteisen maankäytön, kulttuurin ja luonnon kannalta. Kansallisesti tälläisiä toimintamalleja ei ole, joten ICCA tuo mukaan Suomeenkin uudentyyppistä ajattelua luonnonsuojeluun ja perinteisten maankäyttöjen huomioimiseen. Meille Havukkavaaran osalta on tärkeää myös korostaa näiden metsien henkistä merkitystä. Tämä kehys on usein poissa, kun Suomessa keskustellaan näistä asioista. Toivomme Havukkavaaran olevan uudentyyppinen, positiivinen avaus, joka herättää keskustelua ja mahdollisuuksia kylien ja luonnonsuojelun saralla.”

Havukkavaaran ICCA -alueen verkkosivuihin voi tutustua englanniksi täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.