Toiminta

Louhineva Parkanossa ennallistamisohjelmaan, Salojenneva suojellaan

Kurki Louhinevalla, OSK Lumimuutos

Kurki Louhinevalla, OSK Lumimuutos

Turpeennostolta säästynyt ja riekkosuona tunnettu Louhineva Parkanossa Pirkanmaan pohjoisosissa on nyt osa Osuuskunta Lumimuutoksen elinympäristöverkostoa. Kaikkiaan 90 hehtaarin alan ennallistaminen Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmassa torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa turvaamalla suon säilymisen hiilinieluna ja arvokkaana elinympäristönä.

Parkanon Louhineva on noin kolme kilometriä pitkä ja 300-500 metriä leveä osin luonnontilainen neva, jota on ojitettu suoaltaan pohjois- ja itäpuolelta. Vuonna 2017 Louhineva säästyi turpeennostolta, kun Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri muistutti alueen erityisistä luontoarvoista yhdessä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen ja 73 muun muistuttajan kanssa, eikä lupaa myönnetty.

Uutinen on huojentava, sillä vaikka Louhineva säästyi turpeennostolta, se ei ollut turvassa rahkasammaleen kuorinnalta, joka ei ole lupasääntelyn piirissä. Louhinevalla on kokoaan laajempaakin merkitystä, sillä alueen soista 87 prosenttia on ojitettuja”, Pirkanmaan piirin aluesihteeri Anne Hirvonen toteaa.

Louhineva

Louhineva

Pohjois-Pirkanmaalla esiintymisalueensa etelärajoilla esiintyvä, valtakunnallisesti vaarantunut riekko pesii Louhinevalla. Riekko on paikkauskollinen lintu, joka vaatii avointa suota pesimäreviiriksi sekä sopivien suoalueiden riittävän tiheää verkostoa: riekko siirtyy harvoin yli viiden kilometrin päähän syntysuoltaan. Louhineva tunnetaan myös kapustarinnan, taivaanvuohen, nuolihaukan, kurjen ja silmälläpidettävän teerin elinympäristönä. Louhinevalla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä, ja neva muodostaa arvokkaan osan alueen suoverkostoa.

Louhinevan ojitettujen osien ennallistaminen vähentää merkittävästi myös vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Louhinevan ennallistaminen pysäyttää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta jopa 500-1000 hehtaarin alalta. Kuormituksen vähenemisestä hyötyvät erityisesti läheinen Kuivasjärvi ja sen vedenlaatu, mutta välillisesti vaikutukset ulottuvat koko Kokemäenjoen vesistöön”, huomauttaa dosentti Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan 30 hehtaarin Rewilding-alue luonnonsuojelualueeksi

Salojennevan ennallistusala, 30 hehtaaria, johon kuuluu vanhaa metsää, sekä useita monitehokosteikkoaltaita ja suoelinympäristöjä, suojellaan osana Helmi-ohjelmaa. Entiselle turvetuotantoalueelle perustettu kosteikko sijaitsee Alkkian turvetuotanto- keskittymässä, jossa osa alueista on jo vapautunut jälkikäytön piiriin. Itäpuolelta kosteikko rajautuu Majaneva-Palokankaan alueeseen, joka on valtakunnallisen soiden- suojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) -kohde.

Lähialueella on myös Plakkarilammi-Lätäkkölammin SSTE-kohde sekä useita muita kohtalaisen luonnontilaisia soita. Alkkian seutu on vaarantuneen riekon (VU) eteläisimpiä elinympäristöjä.

Suojeluun tuleva kosteikkoalue on pääosin avovettä. Kosteikko toimi ravinteiden ja kiintoaineen pidättäjänä, sillä veden viipymää on lisätty rakennetuilla valleilla. Kosteikon vedet laskevat Kärppäjärveen.

Kosteikosta on kehittymässä myös lintujen kannalta arvokas elinympäristö, johon monimuotoisuutta tuo eteläisemmän altaan saraikko. Alueelta on jo nyt havaittu useita eteläisessä Suomessa harvinaistuneita kosteikkolintuja, mm. tukkasotka (EN), haapana (VU), liro (NT) ja valkoviklo (NT). Kosteikolla on merkitystä luontoharrastajille, sillä se rajautuu eteläpuolelta retkeilykäytössä olevaan Neva-Lylyn lampeen. Kiinteistöön kuuluu myös tiehen rajautuva metsäinen räme.

Metsästys jatkuu molemmilla kohteilla maanomistajan ja Erän sopimuksilla.

Osuuskunnan Landscape Rewilding -ennallistamisohjelma tekee läheistä yhteistyötä Pro Kuivasjärvi ry:n kanssa, joka toteuttaa parhaillaan Kuivasjärvellä Pirkanmaan suurinta valuma-aluekunnostusta. Vuonna 2018 Osuuskunta Lumimuutoksen, Euroopan investointipankin ja Rewilding Europe -säätiön yhteisaloitteena käynnistynyt Landscape Rewilding -ohjelma on Suomen suurin yksityismaiden voittoatavoittelematon ennallistamisohjelma. Ohjelman omistuksessa on kohteita noin 2 000 hehtaaria ja maanomistajasopimuksien kautta kunnostushankkeilla on noin 26 000 hehtaarin vaikutusala. Ennallistamisohjelmassa on kohteita Inarista Pirkanmaalle ja Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kesän risteilyt taas saatavilla

Puruvesi-risteilyt ovat täällä taas!

OSK Lumimuutos

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koitereella alkaa ennallistamis- ja tutkimushanke

IMG_20201202_104902Koitereella käynnistyy kansainvälisenä yhteistyönä kaksivuotinen ennallistamis- ja tutkimushanke, joka arvioi järven ja sen valuma-alueen tilaa, ennallistaa soita, arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia, toteuttaa kalataloudellisia ennallistuksia ja valottaa järven kulttuuriperintöä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 288134 €, josta noin 70 % saadaan Euroopan investointipankin tukemasta Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmasta.

lifeKoitere on suuri järvi Vuoksen valuma-alueella Itä-Suomessa, Ilomantsissa. Sen pinta-ala on noin 167 neliökilometriä. Valuma-alue on suuri, tuhansia neliökilometrejä, josta lähivaluma-alue hiukan yli 700 neliökilometriä. Valuma-alue on leimallisesti metsä- ja suomaata, maataloutta on erittäin vähän. Suurin syvyys 46 metriä ja keskisyvyys 6,71 metriä. Koitereeseen kohdistuu Pamilon vesivoimalan ja siihen liittyvän Hiiskosken padon voimakas säännöstelyvaikutus.

Koitere on kansallisesti merkittävä kulttuurihistoriansa ja sijaintinsa puolesta, sillä sen katsotaan kuuluvan Koitajoen valuma-alueeseen (tässä mukaan myös Ala-Koitajoki). Koitereen kalastoon kuuluvat muun muassa kuha, ahven, hauki, made, lahna, järvitaimen, järvilohi ja muikku. Kirjallisuudessa Koitere on tunnistettu erääksi Suomen monimutkaisimmista vesiensuojelukohteista. Voimme todeta, että ratkaisut, joita Koitereella saadaan yleisesti ja erityisesti aikaan, ovat merkityksellisiä humus- ja IMG_20201202_140653metsäisten isojen järvien osalta muuallakin Suomessa.

Koitereen ekologinen tila ja vesiensuojelun innovaatiot 2021-22 

  1. tuottaa kahden vuoden aikana Koitereen sekä sen valuma-alueen ympäristöstä tilannekatsauksen
  2. arvioi elohopean ja metyylielohopean roolia yleisarvion ja kenttätöiden avulla
  3. tuottaa ennallistamissuunnitelmia ja ottaa jo käyttöön ensimmäisiä vesiensuojeluratkaisuja (suoennallistamiset ja muut kustannustehokkaat kohteet Suomujoella, Haapajoella)
  4. osoittaa ennallistettavien soiden merkitystä vesiensuojelutoimissa
  5. pyrkii elvyttämään arvokalojen elinympäristöjä ja käynnistää kolme konkreettista kalatalouskunnostusta
  6. dokumentoi itsenäisesti Koitereen altaan eroosio-ongelmia
  7. vahvistaa paikallisten yhteisöiden osallistumista ja Koitereen kulttuuriperintöä

Koitereen ekologinen tila ja vesiensuojelun innovaatiot 2021-2022 on kansallisesti merkittävä innovaatiohanke. Toimien keskiössä ovat vesiensuojelun konkreettinen edistäminen sekä ilmasto- ja ympäristömuutosten seuranta ja ratkaisumallit Koitereella. Sen pääasiallinen rahoitus saadaan Euroopan investointipankin käynnistämästä Landscape Rewilding-ohjelmasta, jota koordinoi voittoa tavoittelematon Osuuskunta Lumimuutos Suomessa.

Hanke pyrkii yhteistyöhön Koitereen kannalta keskeisimpiä toimijoiden kanssa, kuten Metsähallitus (sekä luontopalvelut että Metsätalous Oy) ja Tornator Oy. Tieteellistä yhteistyötä tehostetaan Itä-Suomen ja Wageningenin (Hollanti) yliopistojen kanssa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuorekarnevaali nosti kuoreen arvoa

VIII23a norshåvning

Kuorekarnevaali 2021 kokosi nettiin ja Joensuuhun keskustelemaan lippouksesta ja kuoreen biologiasta. Tapahtumasta on tallenne täällä.

Kalatalousasiantuntija Timo Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoo erityisesti Pyhäselän ja Höytiäisen kuoreen biologiasta ja ekologiasta. Kuoretta on tutkittu vähän. Se elää muikun kaverina selkävesillä ja käy pinnassa syömässä vain yön pimeimpään aikaan. Kuore kutee keväällä yleensä virtavesissä. Kuore on lyhytikäinen kala: pääosa kutevista kaloista on kaksivuotiaita, noin kolmannes on kolmivuotiaita, mutta sitä vanhempia ei enää juuri ole mukana.

Kuore kutee Pielisjoessa”, video kuoreen kutunoususta Pielisjokeen vuodelta 1995. Käsikirjoitus Timo Turunen, musiikki Pekka Varonen, kuvaus Matti Lieskala ja tuotanto Videoflame.

Kalastaja Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta kertoo kuoreenpyynnistä. Ruotsissa kuorejuhlat tunnetaan nimellä ”norsivaalit”. Itämerestä nousevaa suurta kuoretta on pyydetty muun muassa Tukholman kuninkaanlinnan edustalla. Itämeren norssi kasvaa yli 100-grammaiseksi, kun sisävesien pikkukuore jää yleensä vain 10-grammaiseksi. Kuoretta nousee Puruvedellä muikunpyynnin sivusaaliina ja sille etsitään ruokakäyttöä.

Käytön lisäämiseksi on olennaista, että tietämys kalasta lisääntyy, sen jälkeen päästään arvonnousuun ja sitten kuoretuotteet. Kuoreenpyynti parantaa järven tilaa, mutta se myös elvyttää perinteisiä pyyntimenetelmiä. Sanaratas ry:n keväällä 2021 järjestämän Kuorekarnevaalin tavoitteena on elvyttää kuoreen kutupyyntiä ja kerätä siihen liittyvää muistitietoa. Kuorekarnevaali on osa Joensuun KAKE 2.0 -hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Joensuun kaupunki ja Etelä-Savon ELY-keskus

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pro Kuivasjärvi ry vuosikokous 2021

Salojenneva 2020

Salojenneva 2020

Yhdistyksen vuosikokous on 12.5. kello 18.00 kyläkodalla Tuomistontiellä.

Aiheena sääntömääräiset asiat ja katsaus ison kunnostushankkeen tuloksiin ja viimeiseen toimintavuoteen.

Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Google.org lähtee tukemaan ennallistamisohjelmaa

Google-säätiö (Google.org) on tällä päivämäärällä tukemassa rewilding-ennallistamisohjelmaa. Tuella saadaan uusia kohteita, ennallistetaan laajoja luonnonelinympäristöjä ja kehitetään seurantatekniikkaa.

Kokonaisuudessaan 11 järjestöä ympäri Eurooppaa saivat ohjelmasta tukea. Landscape Rewilding-ohjelma oli ainoa rahoitettu kohde Suomessa. Voit katsoa ohjelmaan liittyvän videon täällä.

Google.org tukee tätä työtägoogle.org_color_852x272px

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi, kattava verkkoportaali kertoo ennallistamisohjelman edistymisestä

3

Tänään avataan OSK Lumimuutoksen ja kumppaneiden laajat Landscape Rewilding -ennallistamisohjelman sivut. Ne löytyvät osoitteesta www.maisema.org tai www.elpyvamaisema.fi

  • Missä asuu pikkunahkainen? 
  • Mikä on Pirkanmaan suurin kosteikko?
  • Miten Koitajoki ja Tolkien liittyvät yhteen?
  • Millainen on saamelaisten ensimmäinen yhteishallinta-alue?
  • Mistä voi bongata tundrakurppelon?
  • Mikä oli Suomen 2020 suurimpia luonnonsuojelualueita?
  • Miten perinteinen jokinuottaus auttaa uhanalaista siikaa?

2Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus yli 30 kohteen joukosta. Landscape Rewilding -ohjelma on laajentunut viimeisten kolmen vuoden aikana runsaasti, ja toimien piirissä on yli 26,000 hehtaarin vaikutusalue, josta ohjelma omistaa yli 1700 hehtaaria ennallistamisalaa. Ennallistamistoimet kohdentuvat myös neljän valuma-alueen piiriin Koitajoelle, Jukajoelle, Näätämöjoelle ja Kuivasjärvelle. Skaalattavat 3D-kartat tuovat kohteet esille ja palkitun luontokuvaaja Mika Honkalinnan ohjelmaa varten kuvaama aineisto pääsee kohde kohteelta esille.

1Sivusto toimii samalla koko perheen retkikohteiden esittelijänä ja yhteenkytkeytyneiden ennallistamisalojen kokoajana. Portaali kokoaa yhteen ensi kertaa koko ohjelman toimet. Sivusto laajenee viikoittain, ja sinne lisätään aina uusinta tutkimustietoa ennallistamiskohteiden tilasta.

Sivuston on toteuttanut joensuulainen Nolwentures yhteistyössä OSK Lumimuutoksen kanssa.

4

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lumimuutos tervehtii Pentti Hassisen muistoa

penttiPerinteenkantaja Pentti Hassinen Kiihtelysvaarasta nukkui pois tammikuun lopussa. Hän oli 89-vuotias. Hassinen oli avainasemassa Jukajoen kunnostuksen alkuvuosina 2011.

Maanviljelijä, kalastaja ja metsästäjä Pentti Hassinen on poissa. Hän oli ensimmäisten joukossa, kun Jukajokea ja Jukajärveä lähdettiin kunnostamaan 2011. Pentti luovutti mailtaan hehtaarin Ruukkisuon monitoimikosteikon sijaksi. Se on osoittautunut merkittäväksi Jukajärven Kaakkurinsuolta tulevien kuormitusten torjunnassa.

Pentin henkilöhistoriaa ja ajatuksia luonnosta ja historiasta voi lukea Vaara-Karjalan kulttuuriperintö-hankkeessa täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Puruveden nuottakausi täydessä vauhdissa

IMG_20210118_141829

Hyvät jääolosuhteet siivittivät nuottakauden vauhdikkaaseen alkuun, vaikka teknisiä ongelmiakin oli. Voit matkata nuotalle virtuaalisesti tämän dokumenttielokuvan avulla!

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kalastaja Kalevi Vekon elämäntyö esillä kansainvälisessä tiedeartikkelissa

2002 1

Artikkeli “Endemic renewal by an altered boreal river: community emplacement” käsittelee Kokemäenjokeen liittyviä ympäristömuutoksia 1900-luvun alusta vuoteen 2020. Käytimme artikkelissamme maantieteellistä tulkintaa sekä teimme läheistä yhteistyötä Kalevi Vekon, pitkään jatkaneen ammattikalastajan ja hänen elämäntyön kanssa. 

Kokemäenjoen kalastoon ja luonnon tilaan ovat vaikuttaneet erityisesti vesivoiman rakentaminen, teollisuus ja maa- ja metsäteollisuus. Tarkastelimme artikkelissamme, millaisia endeemisiä tai kotoperäisiä kalastus- ja kotitarvepyyntitapoja on säilynyt, ja miksi ne ovat säilyneet laajamittaisten muutosten keskellä, ja miltä ne näyttävät.

Kalevi ja toutain

Kalevi ja toutain

Käytämme hyväksemme Kalevin kanssa tehtyjä haastatteluita 2002-2018, sekä laajaan kalastustilastoaineistoa vuosilta 1991-2012. Kalevin tiedot tekee erityiseksi se, että hän kuuli monia kalastukseen liittyviä faktoja, tietoja ja taitoja kyläläisiltä, jotka olivat syntyneet 1800-luvun puolella. Voimme siis myös tulkita Kalevin olevan kulttuurin kantaja.

Post-displacement-teoria mahdollistaa tarkastelun tilanteessa, jossa joki- tai muu luontokokonaisuus on käynyt läpi isoja teollisia muutoksia, mutta samalla paikassaan eläneet ihmisyhteisöt ovat ylläpitäneet, jopa uusintaneet luontaistalouksiaan, kuten Kalevin osalta on tapahtunut.

Kokemäenjoki on kansallisesti tärkeä joki, mutta se on samalla erittäin muunneltu vesistö. Ensimmäiset ihmisen aiheuttamat muutokset koettiin jo 1700-luvulla. Vesivoimarakentaminen uomaan oli merkittävä käänne joka muunsi veden kiertoa ja esti vaelluskalojen pääsyn jokeen. Graafeissa esitetyt tulokset Vekon kalastuksesta kertovat tarkkoja tietoja kalastuksen vuotuiskierrosta (kuva 1) ja kalaston muutoksista (kuva 2), jossa hauen rooli vakioituu merkittäväksi saaliiksi. Särkikalojen kannat vaihtelevat ja ovat merkittävä indikaattori muutoksista yli 30 vuoden aikana. Sitten käsitellään metalleja, elohopeaa, kiintoainesta, rehevöitymistä jne joen osalta.

Toutaimen elpyminen joella on merkittävä käänne luonnon kannalta. Vekolla oli avainrooli emokalojen pyydystämisessä ja toutaimeen liittyvän elvytyksen toteuttajana. Voimme tarkastella toutaimen ennallistamisprosessia esimerkkinä osittaisesta mahdollisuudesta ponnistella kohti sellaista luonnontilaa joella, joka oli olemassa ennen laajamittaisia teollisia toimia. Tämän takia toutain-työn arvo ei ole pelkästään itse sen onnistumisessa, vaan virtavesikutuisten ja uhanalaisten lajien tulevaisuudessa, jos yhteiskunta päättää korjata pahimpia ongelmia joella.

Vekon elämäntyö voidaankin nähdä myös johtajuutena. Hänen kalastustyönsä halki koko jokea koskettavien muutosten, sitoutuen pitkiin ja tarkkoihin seurantatilastoihin, kuvastaa myös arvoja ja rohkeutta ponnistella Rautaveden, joka on osa Kokemäenjokea, sekä elinkeinojen ja luonnon puolesta.

Kalevi Veko 1962

Kalevi Veko 1962

Voimme tarkastella Vekon elämäntyötä Huntingtonin (2017) kehittämän teoreettisen viitekehyksen, eli autonomisen reaktiotilan kautta. Jokeen kohdistuneiden muutosten keskellä Veko kollegoineen sitoutui omilla ehdoillaan omaan kalastukseensa ja myös luotti kalastuksen ja perinteen avulla muodostettuun eettiseen ja arvolliseen maailmannäkemykseen, joka myös usein osoittautui jälkeenpäin tarkasteltuna oikeaksi kritiikiksi kehitystoimille.

Tapaustutkimuksemme on osoittanut, että post-displacement -tilanteissa perinteisten elinkeinojen ja luontoyhteyden ylläpitäminen on mahdollista, jos viisi osa-aluetta täyttyy:

  1. Paikallisen tiedon ja elinkeinojen harjoittajia asuu vielä paikallisesti
  2. Yhteisön riveistä löytyy henkilö, joka kykenee artikuloimaan selkeästi muutoksien vaikutukset ja paikallisuudesta käsin muodostetut mielipiteet
  3. Tämä kuitenkin vaatii realistista ja todenmukaista tietoa asioiden tilasta
  4. Ajateltua menettelyä saada ongelmat ratkaistua
  5. Jonkinlaista säästynyttä luontoa, josta muodostaa suhde muutoksiin ja esittää korjausliikkeitä.

Veko_kansi pieniKalevi Vekon elämäntyö osoittaa, että luonnon ennallistaminen (erityisesti toutaimen osalta) ja elpyminen on mahdollista, vaikka järjestelmämuutokset olisivat olleet merkittäviäkin. Vekon aineiston uskottavuutta tukee erittäin tarkka kalastoseuranta ja pyyntitilastot, joiden avulla lajikohtaiset tarkastelut ja muutokset tulevat esiin.

Vekon elämäntyö, joka nojaa uskolle omiin arvoihin ja oman työn arvolle, tarjoaa väkevän esimerkin vastaavissa tilanteissa ympäri maailmaa, että paikallisen kalastajan ponnisteluilla voi olla korvaamaton merkitys, jota ei havaita välttämättä heti, mutta pitkäjänteinen sitoutuminen omaan ihmis-luonto -kehykseensä osoittaa, että ongelmia päästään ratkaisemaan, kun vastaavanlaista johtajuutta löytyy.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.