Toiminta

Landscape Rewilding sai yhteensä 600 hehtaaria ennallistukseen 2019

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

OSK Lumimuutoksen luotsaama Landscape Rewilding-ennallistamisohjelma laajeni runsaasti 2019. Kaiken kaikkiaan noin 600 hehtaaria kosteikkoja, soita ja metsiä ostettiin ja tämän lisäksi käynnistettiin maanomistajasopimuksien kautta toimenpiteitä noin 16,000 hehtaarin alalla. Ohjelman muita kumppaneita ovat Euroopan investointipankki ja Rewilding Europe-säätiö. Ohjelmaa tukevat rahallisesti muun muassa Koneen säätiö, Nesslingin säätiö ja Hogan-Lovells.

Jukajoen ennallistettua uomaa Aajeenpurolla

Jukajoen ennallistettua uomaa Aajeenpurolla

Landscape Rewilding-ennallistamisohjelma lisäsi kohteita viidellä pilottivaluma-alueella: Näätämöjoella, Iijoella, Koitajoella, Jukajoella ja Kokemäenjoen valuma-alueella. Pilottikohteilla ja niiden valuma-alueilla ennallistettiin noin viisi kilometriä Vainosjokea Näätämöllä, kolme kilometriä Jukajoen uomaa sekä uusia kosteikkoja Kuivasjärven valuma-alueella. Tämän lisäksi Linnunsuolla, Laineensuolla ja Näätämön alueella ennallistettin soita ja kosteikkoaloja.

Vuoden 2019 aikana saatiin Linnunsuolle jatkuvaseurantainen mittari, ja vesimittauksia tehostettiin kaikilla kohteilla. Lintuselvitysten mukaan esimerkiksi Linnunsuolla on jo 195 lintulajia vierailemassa ja yli 30 pesivää lajia. Sama trendi oli nähtävissä myös Salojennevan kosteikkoalalla Karviassa.

Keljonsuo Lieksassa saatiin ohjelman piiriin 2019.

Keljonsuo Lieksassa saatiin ohjelman piiriin 2019.

Landscape Rewilding-ennallistamisohjelman erityispiirteitä ovat saamelaisten kotiseutualueen ennallistamiskohteet. Vainosjoen ennallistaminen saatiin loppuun kokonaisuudessaan viiden kilometrin alueella ja metsäisiä, sen läheisyydessä sijaitsevia kohteita saatiin ohjelman piiriin noin 150 hehtaaria. Landscape Rewilding-ennallistamisohjelma ja kolttasaamelaiset määrittelevät vuoden 2020 aikana, mitä näille kohteille metsän osalta tehdään.

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Yhteiskunnallisesti Landscape Rewilding-ennallistamisohjelma sai paljon huomiota. Se oli esillä YK:n ympäristöohjelman kokouksessa Koreassa huhtikuussa, IPCC:n piirissä, ja kansainvälisen median osalta laajoja reportaaseja oli esimerkiksi BBC:n, Die Sternin ja muiden eurooppalaisten medioiden piirissä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

BBC Selkiellä – Hyvää joulua

Hyvää joulua!

Hyvää joulua!

BBC on julkaissut Suomenvierailunsa osan ”Hiilineutraali Suomi 2035?”, jonka yhteydessä vieraillaan Selkiellä. Jakso alkaa hirvipeijaisista ja hirvenpyynnistä, jakson aikana vieraillaan Jukajoen kunnostushankkeessa, Upetossa, Havukkavaarassa, ja kylän muissa maisemissa. Jaksossa käsitellään maaseudun tilannetta Suomessa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon, hiilen käyttöä sekä turpeen käyttöä sekä podscatissa tutustutaan ”robottibussiin Helsingin kalasatamasssa.

TV-jaksossa vieraillaan myös Ilomantsin Koitajoella Ala-Koidan kylällä, sekä haastatellaan ministeri Mikkosta ja kansanedustaja Hoskosta sekä äänessä myös YK:n ilmastoraportin kirjoittaja Tero Mustonen.

TV-jakson voi nähdä netissä . Tämän lisäksi Iso-Britannian yleisradio, BBC, on tallentanut Selkien tunnelmia podcast-radio-ohjelmaan ”Crossing Continents” tämän viikon jaksossa samalla teemalla.

Hyvää joulua ja Uutta Vuotta 2020!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

OSK Lumimuutos ja Selkie julkaisivat yhteisen perinnekalenterin 2020: Pukinkonttiin Kuikka-kirjan kanssa!

kalenteri

Selkien kyläyhdistys ja OSK Lumimuutos julkaisivat yhteisen kyläkalenterin ”Selkien perinteet 2020″. Nyt pukinkonttiin sekä kalenteri, että mahtava Eero Murtomäen uusi kuikka-kirja edulliseen 50 € + postikulut kokonaishintaan!

Yhteistarjoukset osoitteeseen kauppa at lumi.fi edulliseen 50 € kappalehintaan + postikulut. Vielä ehtii jouluksi!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi keskustelupaperi perinnetiedosta ja ajasta

puru1

OSK Lumimuutoksen Discussion Paper -sarjassa julkaistaan artikkeleita ja tekstejä, jotka käsittelevät osuuskunnan toimintaan liittyviä seikkoja, tutkimuksellisia syvyyksiä ja kehyksiä. Uusin numero, 19, Tulevaisuuden kotoperäiset aikatilat: Tulevan kertomuksellisuus perinnetiedon tapauksissa, on maantieteen marginaaleja luotaava keskustelu suomalaisten perinneaineistojen ja luontoon liittyvän kulttuuriperinnön tulevaisuuskäsityksistä 1800-luvulta tähän päivään sekä liittyen siihen kulttuurimuutoksen, jonka suomalainen maaseutu on kokenut 150 vuoden aikana. Artikkeli täällä. Englanninkielinen tiivistelmä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kaarneen siivillä -dokumentti kertoo uudesta kuikka-kirjasta ja Eero Murtomäen elämäntyöstä

kuva:Rita Lukkarinen

kuva:Rita Lukkarinen

Eero Murtomäki, luonnon tinkimätön puolustaja, on uuden dokumenttielokuvan ”Kaarneen siivillä” keskiössä. Se saa ensi-iltansa Vaasassa 28.9.2019. Samalla julkaistaan Kuikanhuudon kuulumalta -kirja sekä siihen liittyvä näyttely. Sunnuntaina 29.9.2019 on laaja retrospektiivi Eeron elokuvista.

Eero Murtomäki, tunnettu mustasaarelainen luontokuvaaja ja kirjailija, on keskiössä viikonloppuna 28.–29. syyskuuta osana Vaasan kansainvälistä ilmastonmuutoskonferenssia. Eero Murtomäen uuden Kuikanhuudon kuulumalta -teoksen näyttelyn voi nähdä Black Box -galleriassa Hovioikeudenpuistikko 3B. Viikonlopun ovat tuottaneet Elokuvakeskus Botnia ja OSK Lumimuutos yhteistyökumppaneineen.

Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on tehnyt luontoelokuvia ja julkaissut luontokirjoja. Murtomäen teemoja ovat niin Merenkurkku kuin Lappikin.

etukansiKuikanhuudon kuulumalta -teoksen julkistus on lauantaina 28.9. klo 18.00 Vaasan kaupunginkirjastossa. Tilaisuuden jälkeen klo 19 on Eero Murtomäestä kertovan elokuvan Kaarneen siivillä (On Wings of The Raven) maailmanensi-ilta kirjaston Draamasalissa. Elokuvan ohjaaja Tom Miller USA:sta ja Eero Murtomäki ovat paikalla.

Sunnuntai omistetaan Eero Murtomäen elokuville, joita on kolmelta vuosikymmeneltä. Vanhin elokuva on vuodelta 1970: Laulujoutsenten soidin, ja viimeisin on vuodelta 1992: Vuotos – uhrattu suomaa.

3_Eero taking a photoFestivaali on myös Goethe-instituutin uuden ”Right to Be Cold” -taideohjelman ensimmäinen tapahtuma. Se tukee taiteilijoiden residenssivaihtoja ja ilmastonmuutostyötä pohjoisilla alueilla. Vaasa on mukana ohjelmassa, joka laajenee vuoden 2020 aikana. Goethe on Saksan liittotasavallan kulttuuri-instituutti.

TILAA KUIKANHUUDON KUULUMILTA JULKAISUHINTAAN 44€+postikulut!

GI_Logo_horizontal_grey_sRGB

Elokuvan trailer

Elokuvan englanninkieliset sivutOn-Wings-of-the-Raven

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Jukajoen kunnostuksesta on ilmestynyt uusi booklet, syksy tuo toimenpiteitä Linnunsuolle

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Isolampikorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Vihkonen kokoaa yhteen viimeisten 10 vuoden kunnostustyön. Siinä on retkeilyvinkkejä, kunnostuskohteiden esittelyitä, lintutietoja, Pikkunahkiaisen luontopolun tiedot ja paljon muuta. Booklet on saatavissa täältä. Booklet on tuotettu ”Kohti taimenen kotia” – LEADER – hankkeessa. Sitä voi vapaasti jakaa ja sitä on saatavissa printtiversiona Selkien kyläyhdistyksestä ja OSK Lumimuutoksesta.

Sitten katsaus Linnunsuon syksyyn ja talveen:

Linnunsuo jatkaa suosiotaan retkeilykohteena, jonne kaikki ovat tervetulleita. AUTOILLA EI KUITENKAAN SAA ALUEELLA LIIKKUA. Seurannassa on todettu alueella liikkuvan JOKA PÄIVÄ yksityisautoja. Niitä ei alueelle saa tuoda, vaan niille on varattu oma P-alue.

Alueen länsipuolella on runsaasti ajettua kalkkimateriaalia, joka pohjustaa yhteensä 180 hehtaarin ennallistamisalan toimia lähivuosina.

Syksyn ja talven aikana Selkien Erä pyytää Linnunsuolla ja läheisyydessä minkkejä ja muita haittaeläimiä, joilla tuetaan lintukantojen ylläpitoa. Linnunsuon ympäröivät metsäalueet on ostanut Tornator, joka aikoo hakata metsien alueen ympärillä talven 2019-2020 aikana. Yhtiö antaa hakkuista tietoja suoraan. OSK Lumimuutoksella ei ole hakkuisiin osuutta.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Dokumenttielokuva Koitajoen jokinuottauksesta taustoittaa maailmanperintökeskustelua

koitajoki1

Osuuskunta Lumimuutos on tuottanut yhdessä NPA SHAPE –hankkeen sekä yhdysvaltalaisen PrettyGoodProductions –yhtiön kanssa Koitajoen jokinuottauksesta ja uhanalaisen planktonsiian perinnekalastajista dokumenttifilmin, joka on julkaistu VIMEO-palvelussa. Kuvaukset tehtiin 2018.

koitajoki4Leffan voi katsoa täältä.

Koitajoen jokinuottaus on tunnistettu maailmanlaajuisesti merkittäväksi kulttuuriperinnöksi. Nuottaus ylläpitää jokeen liittyvää karjalaista, katkeamatonta pyyntikulttuuria, uudistaa siian kutualueita ja on ainoita jäljellä olevia jokinuottausjatkumoita Suomessa.

Jokinuottaus on merkittävä osa koko Koitajoen valuma-alueen kulttuuria. Koitajoella ikiaikaiset kulttuuriset ulottuvuudet kohtaavat luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisissa kohteissa. Video kertoo toimintakulttuurien näkyvistä muutoksista ja korostaa tarvetta yhteistyöhön jokiympäristön hoitamiseksi ja kalastuskulttuurin ylläpitämiseksi.

Juha Piitulainen vetää nuottaa.

Juha Piitulainen vetää nuottaa.

Video pohjustaa myös monivuotisia yrityksiä saada alueen kulttuuria kansallisen Elävän perinnön listalle ja UNESCO:n maailmanperintö-keskusteluun.  Jokinuottauksella voi olla yhteisövetoisesti myös matkailullisia ulottuvuuksia.

Elokuvan pääosissa ovat nuottaajat Reino ja Juha Piitulainen sekä Irma Kontturi. Elokuvan ovat kuvanneet Henry Huntington (USA) ja Tero Mustonen (Suomi) ja sen on ohjannut ja leikannut kalifornialainen elokuvaohjaaja Thomas Miller, joka on myös säveltänyt elokuvan musiikin.

OSK Lumimuutos, voittoa tavoittelematon kulttuuri- ja tiedejärjestö, on dokumentoinut ja kerännyt kalastukseen liittyvää aineistoa Koitajoen kalastajien kanssa vuosien ajan.

koitajoki3Koitajoen nuottaus –videohankkeella on tuotettu olemassa olevasta kuva- ja äänimateriaalista kaikkien saatavilla oleva verkkodokumentti. Aiemmin OSK Lumimuutos on tuottanut Pohjois-Karjalassa palkittuja ”Jukajoki”, ”Selkie” ja ”Puruveden talvinuottaajat” –dokumentit.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella toimiva kansainvälinen SHAPE  -hanke edistää luonnon- ja kulttuuriperinnön hoitoa sekä luontoon ja kulttuuriin pohjautuvaa vastuullista, yhteistoiminnallista matkailua.shapebio

euunesco

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Jukajoella Aajeenpuron taimenten elinympäristöt valmistuvat

Juuri valmistunut kutualue Aajeenpurossa.

Juuri valmistunut kutualue Aajeenpurossa.

”Kohti taimenten kotia” – LEADER -hanke on loppusuoralla. Jukajoen valuma-alueella Aajeenpurossa on heinä-elokuun aikana saatu ennallistettua yli kilometri taimenen ja harjusten kutualueita sekä poikasten elinympäristöjä. 

OSK Lumimuutoksen työntekijä Lauri Hämäläinen ennallistamistöissä.

OSK Lumimuutoksen työntekijä Lauri Hämäläinen ennallistamistöissä.

Aajeenpuro on pohjavesi- ja lähdevaikutteinen osavaluma-alue Jukajoella. Se tulee kaakosta ja yhtyy Jukajokeen noin kilometri Ilomantsin tien pohjoispuolella. Jo nyt kunnostetuilla alueilla nähtiin ahvenia ja muita kaloja.

Alustava ennakkoarvio on, että taimen saataisiin palautettua kutualueille luontaisesti lisääntyvänä 2020-luvun alkupuolella.”Kohti taimenten kotia” – LEADER -hankkeessa on saatettu loppuun Jukajoen väylän ja valuma-alueen kunnostustoimia. Hanke päättyy lokakuussa 2019.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärvellä alkaa mittava valuma-aluekunnostushanke 2019-2021

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Pro Kuivasjärvi ry on saanut Pirkanmaan ELY-keskukselta positiivisen päätöksen Kuivasjärven kahden osavaluma-alueen kunnostukseen. Hanke ”Kuivasjärvi 2019-2021: Vatajanjoen ja Nivusjärven osavaluma-alueet” on kokonaisuudessaan 147,000 € suuruinen, josta valtion osuus on 50 %, eli 73,500 € kolmelle vuodelle. Hankkeen omarahoitus tulee Landscape Rewilding -ohjelmasta, joka kohdentaa Kuivasjärven alueelle tulevaisuudessa ennallistamisvaroja.

Kuivasjärvi 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on torjua kuormitusta jo ennen kuin se syntyy, ja toisaalta vaikuttaa Kuivasjärveä pahiten vaivaavien monivuotisten ongelmien ratkaisuun. Nivusjärven osavaluma-alueella pyritään torjumaan eroosiota, happamuutta ja kiintoainekuormitusta. Alueella on myös mahdollisuuksia soiden ja pienvesien ennallistamiseen. Työkaluina kosteikot, eroosiontorjunta, loivennukset ja kivetykset, pohjakynnykset, olemassa olevien altaiden huolto ja tyhjennys sekä parannus jne.

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Vatajajoen laajalla osavaluma-alueella torjutaan sekä ravinne- että kiintoaineskuormitusta. Työkaluina ovat muun muassa laskeutusaltaat, eroosiontorjunta, loivennukset ja kivetykset, pohjakynnykset, uudet monitoimikosteikot erityisesti joen läheisyydessä sekä Kuivasjärven lähivaluma-alueella, pellon korotus jne.

Läntisten valuma-alueiden osalta varataan mahdollisuus kustannustehokkaiden vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen Salojennevan, Pohjoisnevan happamuuden torjunnan, Hangasnevan, Vuorennevan, sekä Mansikkaviidan kosteikoiden osalta hankkeen maastosuunnittelun ja tarpeiden edetessä.

ELY:n päätös perustuu hakemuksessa ja sen liitteissä esitettyihin tietoihin. Hanke on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2016-2021 mukainen ja tukee vesienhoidon tavoitteiden toteutumista.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi tiedeartikkeli vahvistaa Linnunsuon ja rewilding-alueiden hyödyt luonnolle

Varpushaukka linnunsuolla. Antoine Scherer

Varpushaukka linnunsuolla. Antoine Scherer

Uusi vertaisarvioitu artikkeli Polar Science -lehdessä käsittelee Kontiolahden Linnunsuon roolia ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Se pohjautuu viiden seurantavuoden tuloksiin, jossa seurattiin liroa ja jouhisorsaa avainlajeina. Artikkeli vahvistaa, että ennallistetut, laajat kosteikkoalueet ovat merkittäviä monimuotoisuuden turvaajia erityisesti sellaisilla alueilla, jossa maankäyttö

Liro Linnunsuolla. Antoine Scherer

Liro Linnunsuolla. Antoine Scherer

on voimakasta ja tiheää. Ne tarjoavat myös valuma-alueille ja ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin korjaavia liikkeitä. Linnunsuolta on tavattu jo yli 190 lintulajia ja siitä on tullut merkittävä retkeilyalue. Artikkelissa myös vahvistetaan, että tämänkaltaisten rewilding- ja ennallistamisalueiden yhteishallinta mahdollistaa kestävän metsästyksen ja muut alueiden käytöt.

Linnunsuon on Suomen ensimmäinen rewilding-alue, ja osa OSK Lumimuutoksen luotsaamaa Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmaa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.