Toiminta

Puruveden nuottakausi täydessä vauhdissa

IMG_20210118_141829

Hyvät jääolosuhteet siivittivät nuottakauden vauhdikkaaseen alkuun, vaikka teknisiä ongelmiakin oli. Voit matkata nuotalle virtuaalisesti tämän dokumenttielokuvan avulla!

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kalastaja Kalevi Vekon elämäntyö esillä kansainvälisessä tiedeartikkelissa

2002 1

Artikkeli “Endemic renewal by an altered boreal river: community emplacement” käsittelee Kokemäenjokeen liittyviä ympäristömuutoksia 1900-luvun alusta vuoteen 2020. Käytimme artikkelissamme maantieteellistä tulkintaa sekä teimme läheistä yhteistyötä Kalevi Vekon, pitkään jatkaneen ammattikalastajan ja hänen elämäntyön kanssa. 

Kokemäenjoen kalastoon ja luonnon tilaan ovat vaikuttaneet erityisesti vesivoiman rakentaminen, teollisuus ja maa- ja metsäteollisuus. Tarkastelimme artikkelissamme, millaisia endeemisiä tai kotoperäisiä kalastus- ja kotitarvepyyntitapoja on säilynyt, ja miksi ne ovat säilyneet laajamittaisten muutosten keskellä, ja miltä ne näyttävät.

Kalevi ja toutain

Kalevi ja toutain

Käytämme hyväksemme Kalevin kanssa tehtyjä haastatteluita 2002-2018, sekä laajaan kalastustilastoaineistoa vuosilta 1991-2012. Kalevin tiedot tekee erityiseksi se, että hän kuuli monia kalastukseen liittyviä faktoja, tietoja ja taitoja kyläläisiltä, jotka olivat syntyneet 1800-luvun puolella. Voimme siis myös tulkita Kalevin olevan kulttuurin kantaja.

Post-displacement-teoria mahdollistaa tarkastelun tilanteessa, jossa joki- tai muu luontokokonaisuus on käynyt läpi isoja teollisia muutoksia, mutta samalla paikassaan eläneet ihmisyhteisöt ovat ylläpitäneet, jopa uusintaneet luontaistalouksiaan, kuten Kalevin osalta on tapahtunut.

Kokemäenjoki on kansallisesti tärkeä joki, mutta se on samalla erittäin muunneltu vesistö. Ensimmäiset ihmisen aiheuttamat muutokset koettiin jo 1700-luvulla. Vesivoimarakentaminen uomaan oli merkittävä käänne joka muunsi veden kiertoa ja esti vaelluskalojen pääsyn jokeen. Graafeissa esitetyt tulokset Vekon kalastuksesta kertovat tarkkoja tietoja kalastuksen vuotuiskierrosta (kuva 1) ja kalaston muutoksista (kuva 2), jossa hauen rooli vakioituu merkittäväksi saaliiksi. Särkikalojen kannat vaihtelevat ja ovat merkittävä indikaattori muutoksista yli 30 vuoden aikana. Sitten käsitellään metalleja, elohopeaa, kiintoainesta, rehevöitymistä jne joen osalta.

Toutaimen elpyminen joella on merkittävä käänne luonnon kannalta. Vekolla oli avainrooli emokalojen pyydystämisessä ja toutaimeen liittyvän elvytyksen toteuttajana. Voimme tarkastella toutaimen ennallistamisprosessia esimerkkinä osittaisesta mahdollisuudesta ponnistella kohti sellaista luonnontilaa joella, joka oli olemassa ennen laajamittaisia teollisia toimia. Tämän takia toutain-työn arvo ei ole pelkästään itse sen onnistumisessa, vaan virtavesikutuisten ja uhanalaisten lajien tulevaisuudessa, jos yhteiskunta päättää korjata pahimpia ongelmia joella.

Vekon elämäntyö voidaankin nähdä myös johtajuutena. Hänen kalastustyönsä halki koko jokea koskettavien muutosten, sitoutuen pitkiin ja tarkkoihin seurantatilastoihin, kuvastaa myös arvoja ja rohkeutta ponnistella Rautaveden, joka on osa Kokemäenjokea, sekä elinkeinojen ja luonnon puolesta.

Kalevi Veko 1962

Kalevi Veko 1962

Voimme tarkastella Vekon elämäntyötä Huntingtonin (2017) kehittämän teoreettisen viitekehyksen, eli autonomisen reaktiotilan kautta. Jokeen kohdistuneiden muutosten keskellä Veko kollegoineen sitoutui omilla ehdoillaan omaan kalastukseensa ja myös luotti kalastuksen ja perinteen avulla muodostettuun eettiseen ja arvolliseen maailmannäkemykseen, joka myös usein osoittautui jälkeenpäin tarkasteltuna oikeaksi kritiikiksi kehitystoimille.

Tapaustutkimuksemme on osoittanut, että post-displacement -tilanteissa perinteisten elinkeinojen ja luontoyhteyden ylläpitäminen on mahdollista, jos viisi osa-aluetta täyttyy:

  1. Paikallisen tiedon ja elinkeinojen harjoittajia asuu vielä paikallisesti
  2. Yhteisön riveistä löytyy henkilö, joka kykenee artikuloimaan selkeästi muutoksien vaikutukset ja paikallisuudesta käsin muodostetut mielipiteet
  3. Tämä kuitenkin vaatii realistista ja todenmukaista tietoa asioiden tilasta
  4. Ajateltua menettelyä saada ongelmat ratkaistua
  5. Jonkinlaista säästynyttä luontoa, josta muodostaa suhde muutoksiin ja esittää korjausliikkeitä.

Veko_kansi pieniKalevi Vekon elämäntyö osoittaa, että luonnon ennallistaminen (erityisesti toutaimen osalta) ja elpyminen on mahdollista, vaikka järjestelmämuutokset olisivat olleet merkittäviäkin. Vekon aineiston uskottavuutta tukee erittäin tarkka kalastoseuranta ja pyyntitilastot, joiden avulla lajikohtaiset tarkastelut ja muutokset tulevat esiin.

Vekon elämäntyö, joka nojaa uskolle omiin arvoihin ja oman työn arvolle, tarjoaa väkevän esimerkin vastaavissa tilanteissa ympäri maailmaa, että paikallisen kalastajan ponnisteluilla voi olla korvaamaton merkitys, jota ei havaita välttämättä heti, mutta pitkäjänteinen sitoutuminen omaan ihmis-luonto -kehykseensä osoittaa, että ongelmia päästään ratkaisemaan, kun vastaavanlaista johtajuutta löytyy.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Merkittävä uusi aapasuo mukaan Rewilding-ohjelmaan

kuusikkoaapa3

Ranualla sijaitseva, pääosin luonnontilainen Makkaralatva-aapa lähialueineen on malliesimerkki napapiirin alueen alkuperäisestä suoluonnosta. Syksyllä 2020 se saatiin Landscape Rewilding-ohjelman piiriin. Kaiken kaikkiaan kohteen koko on noin 330 hehtaaria.

kuusikkosuo9Makkaralatva-aapa sijaitsee kansallisesti merkittävän Litokairan Natura-alueen naapurissa. Lumimuutos on investoinut Kivijoen (eli Pääjoen) valuma-alueella myös muihin ennallistamiskohteisiin. Makkaralatva-aapa on tärkeä hiilivarasto, hiilinielu ja erittäin merkittävä lintujen pesimä- ja levähdysalue.

Kohde saa levätä talven pitkät lumet ja keväällä 2021 siellä käynnistellään lajiseurantaa ja muita inventointitoimia.

makkara1

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärvi-hanke esillä YLE:llä ja huomioitu maakunnassa

Salojenneva 2020

Salojenneva 2020

YLE raportoi Kuivasjärven isosta valuma-aluehankkeesta.

Radio ja TV ovat kertoneet laajasti Lokaluoman ja muiden kosteikoiden sekä vesiensuojelurakenteiden merkityksestä. Kansallinen YLE raportoi verkossa.

4.12.2020: Saimme myös maakunnallisesti tärkeän huomion, kun pääsimme kolmannelle sijalle ”vuoden vesiteko”-listalla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Impi Salonen (1922-2020), karjalaisen kulttuurin kantaja, on poissa

impi

OSK Lumimuutos muistaa Korpiselästä kotoisin olevan Impi Salosen (23.2.1922-15.10.2020) muistoa. Impi lähti tuonilmaisiin lokakuussa 2020. Karjalaisen kulttuurin kantaja on poissa.

Impi kirjoitti 2000 omista ajatuksistaan: ”Vuosikymmenet ovat vierineet, ikäpolvet vaihtuneet. Entiset tynkäkorpiselkäläiset ovat ajan saatossa sopeutuneet tuupovaaralaisiksi. Mutta vanha ja vakaa rajakarjalainen henki elää sitkeästi vuosikymmeniä mielessä ja ajatuksissa. Tämän hengen ovat luoneet kovat koettelemukset, menetykset ja uhraukset sekä sopeutuminen, avoin ja silmiinpistävän iloinen kansanluonne. Rajakarjalaisuus ei ole vain perinnettä ja menneisyyttä. Se on myös tätä päivää ja tulevaisuutta, joka näkyy jokapäiväisessä elämässä ja juhlassa.”

Veikko

Veikko

Impi työskenteli miehensä Veikon (6.3.1921-10.9.2007) kanssa rajakarjalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Esimerkiksi ponnistelut Korpiselkä-talon aikaansaamiseksi ovat olleet keskiössä Impin työssä. 1981 perustettiin entisten korpiselkäläisten pitäjäseura, jossa Impilla oli edelleen avainrooli pitkään.

OSK Lumimuutos tallensi Veikon ja Impin kerrottuja historioita ja perinnetietoja vuosien ajan. Niitä on hyödynnetty eri julkaisuissa ja käytännön työssämme vaalia ja uusia karjalaista kulttuuria.

Prof Veikko Saloheimo dokumentoi Korpiselän ihmisten ja maa-alueen kohtaloita viime vuosisadan aikana, sotien, rakennemuutosten ja kulttuurin murroksen kautta. Hänen mukaansa rajakarjalainen Korpiselän pitäjä sulautui sotien ja useiden evakkovaiheiden jälkeen Tuupovaaraan. Vuonna 2000 Korpiselän Hoilolassa oli 136 asukasta. Se oli pitkään ’motissa’, erämaatalouksien piirissä, koska alueelle ei saatu järjestettyä kunnollisia liikenneyhteyksiä sodan jälkeen. Eristys vahvisti kuitenkin karjalaisen kulttuurin yhteyttä ja yhtenäisyyttä: ”Korpiselästä tännepäin [Hoilolaan oli] ollut sellanen roppapoloku, jalakasin, mitä kulettiin, tästä saatiin sitten enemmän kulettaa tarvikkeita ja muita”, kuten Veikko ja Impi asiaa käsittelivät.

metsä

Veikko ja Impi käsittelivät karjalaista perinnettä siten, että se oli vielä elävää ja koettua. Haastatteluteemoina olivat luonnonmuutokset, käsityöt, kotiseututyö, rajan vaikutukset, ortodoksikulttuuri ja monet muut aiheet. Syvimmät aiheet liittyivät uskomusperinteeseen. Tietäjien voimanlähde oli kuulemma ”mehästä, sieltä luonnosta siis luonnosta, luonnosta se kaikki otettiinLuonnostahan se piti tulla, eihän sitä sitä kirjatietoutta sillon oo ollu. Se tuli luonnosta ja kokemuksesta.” Vain erityiset, tietyt henkilöt saivat luonnon lahjan, tietäjien ja noitien voiman: ”ne ol yhet henkilöt ihan”.

kasImpin ja Veikon kanssa pohdittuja kokemuksia kehystää havumetsävyöhykkeen ankaran luonnon kanssa eläminen. Toinen keskeinen käsite on se, että karjalainen kulttuuri Korpiselällä on ollut itsenäinen ja omillaan toimeentuleva yhteisö – tämä on mahdollistanut sotien, evakkoajan ja mullistustenkin keskellä selviytymisen. Tästä näkökulmasta rajakarjalaista todellisuutta voidaan verrata suoraan maailman eri alkuperäiskulttuurien kokemukseen.

Impi ja Veikko olivat seutukuntansa vahvoja persoonia, jotka jakoivat sekä perinnetietojaan että, toimivat aktiivisesti viime vuosisadan ajan parhaaksi näkemillään tavoilla, jotta korpiselkäinen todellisuus säilyisi ja uusintuisi. Se herätti varmasti paljon mielipiteitä.

OSK Lumimuutos uskoo, että Impin ja Veikon tärkein viesti, jonka he halusivat nykyaikaamme välittää, kuului viimeisen kerran lähtiessämme Hoilolasta erään vierailun päätteeksi: ”Älkää antako näiden jäädä arkistoihin pölyttymään, vaan inspiraatioksi,  elävän karjalaisuuden tukemiseksi!”

m2

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Havukkakallion muinaislinnan iltamat

IMG_0861

Lumimuutos Osuuskunta järjestää yleisötilaisuuden ke 11.11 klo 18-20 Ravintola Parppeinpirtillä aiheesta Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke.

Kyseessä on noin kaksivuotinen LEADER-hanke, jonka aikana inventoidaan muinaislinnan aluetta maantieteellisin, arkeologisin ja ekologisin menetelmin. Alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, toteutetaan opaskylttejä sekä järjestetään linnavuori-aiheisia tapahtumia.

Hanke polkaistaan käyntiin paikallisten kuulemisella. Tilaisuudessa myös kerrotaan tarkemmin hankkeen suunnitelmista.

Tule osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan Havukkakallion kulttuuriperinnön hoitoon ja tulevaisuuteen! 

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen, ja koronaturvallisuus huomioiden mukaan mahtuu 50 osallistujaa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Ilmoittautumiset 5.11. mennessä osoitteeseen noora.huusari at lumi.fi tai puhelimitse 040 5373767.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Veikko Veneranta on poissa

DSC09255

Merikarvian kalastaja Veikko Veneranta on poissa. OSK Lumimuutos muistaa kulttuurin kantajaa. Kemian insinööri Veikko Veneranta syntyi 1945 ja vietti ennen muuttoaan Tampereelle elämänsä ensimmäiset vuosik ymmenet Merikarvialla. Kotipaikka oli Tyykouran saaressa ja isän sekä lähiperheen ammattikalastustukikohta Ouran saaristossa Kaddissa.

DSC09281Elämän ensi vuosikymmenet antoivat ”Veksille”, kuten hänet opimme tuntemaan, avaimet runsaaseen kalastuskulttuuriin, joka ei ole katkennut, mutta muuntui Veikon elinaikanakin kovasti. Rääkipaattien, pumpuliverkkojen ja lohisiimojen ajoista on siirrytty push up-rysiin, nylon-verkkoihin, kalastuskiintiöihin sekä troolaukseen ulkomerellä.

Haastattelimme Veikon sukulaisia, kuten Martti Välimaata, Heikki Välimaata ja Veikkoa itseään Merikarvian perinnekalastukseen, luontoon ja hylkeenpyyntiin liittyen. Jokaiseen kysymykseen tuli tarkka ja usein paljon laajempi vastaus, kuin alun perin pyydettiin. Hitaasti, vuosien vieriessä, Merikarvian kalastajien syvä ja rikas kulttuuri piirtyi teräväksi näiden tietojen kautta.

Tämän lisäksi Merikarvian kalastustutkimuksen intoa siivitti myös Veikon isästä ja sukulaisista tehty ”Merikalastajat” -kirja, jonka oli kuvannut Matti A. Pitkänen. Se on edelleen kauneimpia Suomessa julkaistuja luontokirjoja vaikka kuvaakin maailmaa, joka oli 1990-luvulle mennessä ohitse.

Veksin tunteneet ovat olleet viime viikot rajujen surutunteiden parissa. Hienompaa miestä tai ystävää on vaikeaa keksiä. Merikarvian kulttuuriperinnön kantaja on poissa. Veksi toimi myös tietojen välittäjänä, oppien ja kertoen avoimesti ja ollen kiinnostunut muuttuvasta maailmasta. Hän oli tietenkin myös erittäin taitava kalastaja. Veksin haave oli tulla Puruvedelle nuotalle ”jonain talvena”. Muistelemme häntä ensi talven apajilla.

DSC09271

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

”Vuosirenkaita” tuo taidokkaan tiivistyksen Merenkurkun luonnosta Ari Valkolan tulkintana

015ari006Ansioitunut kalastaja ja luontokuvaaja Ari Valkola on julkaissut yhteistyössä OSK Lumimuutoksen kanssa uuden kirjan, ”Vuosirenkaita”. Se on koskettava, tarkka ja merkittävä esitys Merenkurkun luonnon muutoksesta ja tilasta. Erityisesti merikotka, kurki, liito-orava ja ruskosuohaukka saavat sijaa, siten, että lukija pääsee aivan näiden eläinten ja lintujen lähelle.

9789529436255Uusi kirja sisältää useamman vuosikymmenen varrelta pohdiskeltua ja kuvattua. Merenkurkun ainutlaatuinen luonto näyttäytyy jylhyydessään ja samalla Valkola välittää tärkeitä viestejä ihmisen tuomasta muutoksesta maailmanperintöalueella sekä sen liepeillä. Esimerkiksi merikotkien pelastustyö 1970-luvulla tarkentuu yksityiskohdiltaan uudessa kirjassa, jonka Valkola on koostanut.

Kalastaja ja luontokuvaaja Ari Valkola on tehnyt yhteistyötä OSK Lumimuutoksen kanssa jo pitkään. ”Vuosirenkaita” -kirjan taittajina olivat Eero Murtomäki ja Rita Lukkarinen osuuskunnasta. Valkola toimi kuvausten mahdollistajana ”Kaarneen siivillä”-elokuvan kenttäkuvauksissa Kyröjoen suistossa.

Tilaa kirja heti! Kampanjatarjous 35 € + postikulut!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke 2020-2022 alkaa

IMG_0861Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke käynnistyy. Kokonaisuudessaan 69,000 € suuruinen LEADER-hanke hyväksyttiin viime viikolla ja vastaa julkisuudessa olleisiin pitkäaikaisiin toiveisiin, jolla merkittävä kulttuuriperintökokonaisuus Ilomantsissa saadaan ajan tasalle ja inventoitua. Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa hankkeen.

Kyseessä on noin kaksivuotinen LEADER-hanke, jonka aikana inventoidaan muinaislinna maantieteellisin, arkeologisin ja ekologisin menetelmin, laaditaan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma, toteutetaan kyltitys ja opastus alueella, järjestetään linnavuori-tapahtumat sekä sitoudutaan alueen pitkäaikaiseen yleishyödylliseen hoitoon.

Leader logo rgb EU ISOErityisen merkittävänä voidaan pitää uutta arkeologista selvitystä alueesta, joka tehdään Pohjois-Karjalan museon, Ilomantsin kunnan ja Museoviraston kanssa. Lisäksi Muinaslinna-päivä elokuussa 2021 tuo koululaiset ja muun yleisön linnavuorelle osana 2021 Ilomantsin laajamittaista festivaaliviikkoa.

Linnavuori saa näin arvoisensa tuen Ilomantsin alueen merkittävänä kulttuuriperintökohteena. Hanke tekee myös läheistä yhteistyötä OSK Lumimuutoksen Koitajoki-aloitteen kanssa, joka investoi 2020-2025 Koitajoen valuma-alueelle sekä luonnonhoito- että kulttuuriperintötoimia. Lisäksi hanke vahvistaa yleisesti biosfääri-alueen toimintaa Koitajoen valuma-alueella. Katso vuoden 2018 laaja kulttuuri- ja ympäristöselvitys täältä ELY-keskuksen kanssa.

bio

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Muhoksen Kivisuo suojellaan, Landscape Rewilding-ohjelman suurin kohde

Hämähäkinseitti Kivisuolla.

Ympäristöministeriö ja OSK Lumimuutos tiedottavat, että Muhoksen Kivisuo suojellaan, Landscape Rewilding-ohjelman suurin kohde yksittäinen kohde saa näin rauhoituspäätöksen.

Laaja ja luontoarvoiltaan arvokas Kivisuo Muhoksella on tänään suojeltu soidensuojelualueeksi. Suojelupäätös toteuttaa Helmi-elinympäristöohjelman soidensuojelun tavoitteita ja on suurin Helmi-ohjelmassa suojeltu alue. Alueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Sopimuksen alueesta tekivät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Osuuskunta Lumimuutos.

Kivisuo on luontoarvoiltaan erittäin arvokas suoalue ja tähän mennessä suurin yksittäinen Helmi-ohjelmassa suojeltu kohde. Uudella Helmi-ohjelmalla pureudumme Suomen luonnon köyhtymisen juurisyyhyn, eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Luontokadon pysäyttäminen vaatii juuri tällaisia tekoja,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Kivisuon luonnonsuojelualueen perusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Lumimuutoksen hakemuksesta. Uuden suojelualueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Kivisuon alueelle on aiemmin perustettuna neljä yksityistä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 293 hehtaaria, joten uuden suojelualueen perustamisen seurauksena Kivisuolla on jo yli 900 hehtaaria suojeltua suoluontoa.

Kivisuolla arvokkaita elinympäristöjä ja runsaasti lajeja

Kivisuo on laaja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, joka on valtavan Muhoksen suokokonaisuuden kaakkoisin osa. Kivisuolla esiintyy monipuolinen valikoima arvokkaita elinympäristöjä (ruohoiset suot, vähäpuustoiset suot, metsäsaarekkeet) ja näiden vaihettumisvyöhykkeitä sekä runsaasti arvokkaiden lajien esiintymiä. Kivisuo edustaa monipuolisesti Pohjanmaan laajoilla aapasoilla tavattavaa suokasvillisuutta. Maisemallisesti Kivisuon avosoiden ja metsäsaarekkeiden muodostama laaja avoin maisema on vaikuttava; avointa maisemaa avautuu pisimmillään 3 – 4 kilometriä avosuoalueiden yli. Linnustoselvityksessä alue on todettu pesimälinnustoltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi

Osuuskunta Lumimuutos

Osuuskunta Lumimuutos on ympäristö- ja tutkimusjärjestö, joka toimii Suomessa, Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa sekä Siperiassa.  Landscape Rewilding -ennallistamisohjelma perustettiin 2018 ja kattaa ensimmäisen kahden vuoden aikana noin 1330 hehtaaria, sekä valuma-aluekunnostuksia vaikutusalueeltaan n. 26,000 hehtaarilla ympäri Suomea yli 20 kohteella. Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa viidessä maassa toimivaa Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmaa. Landscape Rewilding on mittava, uusi yksityismaiden ennallistustoimi koko valtakunnan alueella. Kivisuo on ohjelman isoin yksittäinen kohde.

Helmi-ohjelma

Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.