Toiminta

Veikko Veneranta on poissa

DSC09255

Merikarvian kalastaja Veikko Veneranta on poissa. OSK Lumimuutos muistaa kulttuurin kantajaa. Kemian insinööri Veikko Veneranta syntyi 1945 ja vietti ennen muuttoaan Tampereelle elämänsä ensimmäiset vuosik ymmenet Merikarvialla. Kotipaikka oli Tyykouran saaressa ja isän sekä lähiperheen ammattikalastustukikohta Ouran saaristossa Kaddissa.

DSC09281Elämän ensi vuosikymmenet antoivat ”Veksille”, kuten hänet opimme tuntemaan, avaimet runsaaseen kalastuskulttuuriin, joka ei ole katkennut, mutta muuntui Veikon elinaikanakin kovasti. Rääkipaattien, pumpuliverkkojen ja lohisiimojen ajoista on siirrytty push up-rysiin, nylon-verkkoihin, kalastuskiintiöihin sekä troolaukseen ulkomerellä.

Haastattelimme Veikon sukulaisia, kuten Martti Välimaata, Heikki Välimaata ja Veikkoa itseään Merikarvian perinnekalastukseen, luontoon ja hylkeenpyyntiin liittyen. Jokaiseen kysymykseen tuli tarkka ja usein paljon laajempi vastaus, kuin alun perin pyydettiin. Hitaasti, vuosien vieriessä, Merikarvian kalastajien syvä ja rikas kulttuuri piirtyi teräväksi näiden tietojen kautta.

Tämän lisäksi Merikarvian kalastustutkimuksen intoa siivitti myös Veikon isästä ja sukulaisista tehty ”Merikalastajat” -kirja, jonka oli kuvannut Matti A. Pitkänen. Se on edelleen kauneimpia Suomessa julkaistuja luontokirjoja vaikka kuvaakin maailmaa, joka oli 1990-luvulle mennessä ohitse.

Veksin tunteneet ovat olleet viime viikot rajujen surutunteiden parissa. Hienompaa miestä tai ystävää on vaikeaa keksiä. Merikarvian kulttuuriperinnön kantaja on poissa. Veksi toimi myös tietojen välittäjänä, oppien ja kertoen avoimesti ja ollen kiinnostunut muuttuvasta maailmasta. Hän oli tietenkin myös erittäin taitava kalastaja. Veksin haave oli tulla Puruvedelle nuotalle ”jonain talvena”. Muistelemme häntä ensi talven apajilla.

DSC09271

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

”Vuosirenkaita” tuo taidokkaan tiivistyksen Merenkurkun luonnosta Ari Valkolan tulkintana

015ari006Ansioitunut kalastaja ja luontokuvaaja Ari Valkola on julkaissut yhteistyössä OSK Lumimuutoksen kanssa uuden kirjan, ”Vuosirenkaita”. Se on koskettava, tarkka ja merkittävä esitys Merenkurkun luonnon muutoksesta ja tilasta. Erityisesti merikotka, kurki, liito-orava ja ruskosuohaukka saavat sijaa, siten, että lukija pääsee aivan näiden eläinten ja lintujen lähelle.

9789529436255Uusi kirja sisältää useamman vuosikymmenen varrelta pohdiskeltua ja kuvattua. Merenkurkun ainutlaatuinen luonto näyttäytyy jylhyydessään ja samalla Valkola välittää tärkeitä viestejä ihmisen tuomasta muutoksesta maailmanperintöalueella sekä sen liepeillä. Esimerkiksi merikotkien pelastustyö 1970-luvulla tarkentuu yksityiskohdiltaan uudessa kirjassa, jonka Valkola on koostanut.

Kalastaja ja luontokuvaaja Ari Valkola on tehnyt yhteistyötä OSK Lumimuutoksen kanssa jo pitkään. ”Vuosirenkaita” -kirjan taittajina olivat Eero Murtomäki ja Rita Lukkarinen osuuskunnasta. Valkola toimi kuvausten mahdollistajana ”Kaarneen siivillä”-elokuvan kenttäkuvauksissa Kyröjoen suistossa.

Tilaa kirja heti! Kampanjatarjous 35 € + postikulut!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke 2020-2022 alkaa

IMG_0861Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke käynnistyy. Kokonaisuudessaan 69,000 € suuruinen LEADER-hanke hyväksyttiin viime viikolla ja vastaa julkisuudessa olleisiin pitkäaikaisiin toiveisiin, jolla merkittävä kulttuuriperintökokonaisuus Ilomantsissa saadaan ajan tasalle ja inventoitua. Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa hankkeen.

Kyseessä on noin kaksivuotinen LEADER-hanke, jonka aikana inventoidaan muinaislinna maantieteellisin, arkeologisin ja ekologisin menetelmin, laaditaan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma, toteutetaan kyltitys ja opastus alueella, järjestetään linnavuori-tapahtumat sekä sitoudutaan alueen pitkäaikaiseen yleishyödylliseen hoitoon.

Leader logo rgb EU ISOErityisen merkittävänä voidaan pitää uutta arkeologista selvitystä alueesta, joka tehdään Pohjois-Karjalan museon, Ilomantsin kunnan ja Museoviraston kanssa. Lisäksi Muinaslinna-päivä elokuussa 2021 tuo koululaiset ja muun yleisön linnavuorelle osana 2021 Ilomantsin laajamittaista festivaaliviikkoa.

Linnavuori saa näin arvoisensa tuen Ilomantsin alueen merkittävänä kulttuuriperintökohteena. Hanke tekee myös läheistä yhteistyötä OSK Lumimuutoksen Koitajoki-aloitteen kanssa, joka investoi 2020-2025 Koitajoen valuma-alueelle sekä luonnonhoito- että kulttuuriperintötoimia. Lisäksi hanke vahvistaa yleisesti biosfääri-alueen toimintaa Koitajoen valuma-alueella. Katso vuoden 2018 laaja kulttuuri- ja ympäristöselvitys täältä ELY-keskuksen kanssa.

bio

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Muhoksen Kivisuo suojellaan, Landscape Rewilding-ohjelman suurin kohde

Hämähäkinseitti Kivisuolla.

Ympäristöministeriö ja OSK Lumimuutos tiedottavat, että Muhoksen Kivisuo suojellaan, Landscape Rewilding-ohjelman suurin kohde yksittäinen kohde saa näin rauhoituspäätöksen.

Laaja ja luontoarvoiltaan arvokas Kivisuo Muhoksella on tänään suojeltu soidensuojelualueeksi. Suojelupäätös toteuttaa Helmi-elinympäristöohjelman soidensuojelun tavoitteita ja on suurin Helmi-ohjelmassa suojeltu alue. Alueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Sopimuksen alueesta tekivät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Osuuskunta Lumimuutos.

Kivisuo on luontoarvoiltaan erittäin arvokas suoalue ja tähän mennessä suurin yksittäinen Helmi-ohjelmassa suojeltu kohde. Uudella Helmi-ohjelmalla pureudumme Suomen luonnon köyhtymisen juurisyyhyn, eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Luontokadon pysäyttäminen vaatii juuri tällaisia tekoja,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Kivisuon luonnonsuojelualueen perusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Lumimuutoksen hakemuksesta. Uuden suojelualueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Kivisuon alueelle on aiemmin perustettuna neljä yksityistä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 293 hehtaaria, joten uuden suojelualueen perustamisen seurauksena Kivisuolla on jo yli 900 hehtaaria suojeltua suoluontoa.

Kivisuolla arvokkaita elinympäristöjä ja runsaasti lajeja

Kivisuo on laaja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, joka on valtavan Muhoksen suokokonaisuuden kaakkoisin osa. Kivisuolla esiintyy monipuolinen valikoima arvokkaita elinympäristöjä (ruohoiset suot, vähäpuustoiset suot, metsäsaarekkeet) ja näiden vaihettumisvyöhykkeitä sekä runsaasti arvokkaiden lajien esiintymiä. Kivisuo edustaa monipuolisesti Pohjanmaan laajoilla aapasoilla tavattavaa suokasvillisuutta. Maisemallisesti Kivisuon avosoiden ja metsäsaarekkeiden muodostama laaja avoin maisema on vaikuttava; avointa maisemaa avautuu pisimmillään 3 – 4 kilometriä avosuoalueiden yli. Linnustoselvityksessä alue on todettu pesimälinnustoltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi

Osuuskunta Lumimuutos

Osuuskunta Lumimuutos on ympäristö- ja tutkimusjärjestö, joka toimii Suomessa, Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa sekä Siperiassa.  Landscape Rewilding -ennallistamisohjelma perustettiin 2018 ja kattaa ensimmäisen kahden vuoden aikana noin 1330 hehtaaria, sekä valuma-aluekunnostuksia vaikutusalueeltaan n. 26,000 hehtaarilla ympäri Suomea yli 20 kohteella. Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa viidessä maassa toimivaa Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmaa. Landscape Rewilding on mittava, uusi yksityismaiden ennallistustoimi koko valtakunnan alueella. Kivisuo on ohjelman isoin yksittäinen kohde.

Helmi-ohjelma

Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lumimuutos 20 vuotta, uusi kalastusartikkeli ulkona

Railo Kuivasjärvellä, maaliskuu 2020.

Railo Kuivasjärvellä, maaliskuu 2020.

OSK Lumimuutos täyttää tällä viikolla 20 vuotta järjestönä. Se sai alkunsa syyskuussa 2000. Tutkimushankkeesta- ja verkostosta toiminta muuttui itsenäiseksi osuuskunnaksi 2005, ja monien muutosten kautta nykytilaansa. 

Juhlistamme 20-vuotistaivalta monella tapaa. Tänään julkaistaan iso tiedeartikkeli suomalaisten kalastajien perinnetiedosta. Sen voi lukea englanniksi täällä. Uutisointia jatketaan ensi viikolla lisää.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kissapuron lohikalojen kutualuekunnostus palauttaa arvokalat

Jorma Antson Espoosta ja Vesa Antikainen kuljettavat kiviainesta Kissapurolle käsivoimin.

Jorma Antson Espoosta ja Vesa Antikainen kuljettavat kiviainesta Kissapurolle käsivoimin.

Joensuun Kiihtelysvaaran pitäjässä sijaitseva Kissapuro on parhaillaan laajamittaisten kunnostustoimien kohteena. Vuosikymmenen jatkunut valuma-aluekunnostus huipentuu taimenen kutualueiden ja uomaekologian ennallistamiseen tänä syksynä. Sekä ammattilaiset, että vapaaehtoiset ponnistelevat joella paremman tulevaisuuden puolesta.

Maaseudun tulevaisuudessakin valtakunnallisesti esillä ollut Kissapuro on merkittävä pieni joki Kiihtelysvaarassa, Pohjois-Karjalassa. Se on Jukajoen valuma-alueen latvavesistöjä. Vuodesta 2011 Alavin ja Selkien kylät ovat ennallistaneet vesistön valuma-aluetta.

Janne Raassina lastaa kiviainesta vietäväksi purolle.

Janne Raassina lastaa kiviainesta vietäväksi purolle.

Nyt, 2020, Kissapurosta pyritään ennallistamaan lohikalojen koti. ELY-keskuksen kalatalouden edistämisvaroilla, sekä UPM:n tuella ja Landscape Rewilding -ennallistamisohjelman resursseilla kokonaisuudessaan 10,000 € hanke pyrkii saamaan

Jouni Väänänen (vas) ja Vesa Voutilainen lapiohommissa Kissapurolla.

Jouni Väänänen (oik.) ja Vesa Voutilainen lapiohommissa Kissapurolla.

useamman kilometrin matkalla kutualueita ja uomaekologian ennallistamista aikaan 2021 mennessä. Amerikkalainen säätiö Land is Life myönsi hankkeelle myös isohkon rahoitusosuuden. Myös vapaaehtoistyötä kylän ja kansalaisjärjestöjen toimesta saatiin jo ensimmäisellä viikolla.

Katso, kun minikaivuri lastaa kiviainesta Kissapurolla. Asiantuntija Janne Raassina puikoissa.

Kutusoraa Kissapuroon.

Kutusoraa Kissapuroon.

Lisäksi allaolevista videoista voit tutustua työhön ja tekijöiden kommentteihin hankkeen osalta:

noora

OSK Lumimuutoksen asiantuntija Noora Huusari kertoo ajatuksiaan uutena työntekijänä ensimmäiseltä rewilding-kohteeltaan.

vesa

Maanomistaja Vesa Antikainen kertoo kylävetoisesta ennallistamisesta ja maanomistajan näkemyksistä puron ennallistamiseen.

jouni

Vapaaehtoinen Jouni Väänänen Lesnan Naputtajista kertoo laajemmin, miksi jokien ja arvokalojen elinympäristöjen ennallistaminen on merkityksellistä. 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lokaluoman uusi kosteikko on valmis

Lokaluoman kosteikko 2020

Lokaluoman kosteikko 2020

Pro Kuivasjärvi yhteistyössä Landscape Rewilding -ohjelman kanssa on saanut valmiiksi Parkanon Kuivasjärvellä uuden monitoimikosteikon.

ELY-keskuksen ja Pro Kuivasjärvi -yhdistyksen 2019 käynnistämä valuma-aluekunnostus Kuivasjärvellä kattaa myös alapuoleisen Lokaluoman valuma-alueen laajennuksena. Elokuussa 2020 Lokaluomalle saatiin 1,3 hehtaarin monitoimikosteikko.

Se torjuu osavaluma-alueelta kiintoainesta ja muita kuormituksia, sekä toimii maisemaelementtinä suoraan kolmostieltä sekä lintujen elinympäristönä. Kosteikon toteutti ammattimaisesti Jari Perälä.

Lokaluoman suunnalle toteutetaan koko uoman alalle ennallistamistoimia 2020-2021, sekä Vatajan ja Ylisenjärven suunnalle toimenpiteitä seuraavien kahden vuoden aikana.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kansainvälinen tutkimus vahvistaa luonnon monimuotoisuuden hyötyvän alkuperäiskansojen oikeuksista ja tiedosta

IMG_6803

Tänään arvostetun tiedejulkaisija Routledgen sarjassa ilmestyvä kansainvälinen, vertaisarvioitu ”Indigenous Wellbeing and Enterprise: Self-Determination and Sustainable Economic Development” sisältää alkuperäiskansojen, luonnon monimuotoisuuden ja monitieteisen analyysin. Mukana Suomesta Näätämöjoen kolttasaamelaisten yhteishallintakokemus ja suomalainen tutkimus Kogui-heimon ekologisesta hallinnasta Pohjois-Kolumbiassa.

Kirjan ovat toimittaneet kanadalaiset professorit Rick Colbourne ja Robert B. Anderson. Suomesta kirjaan ovat kirjoittaneet kolttasaamelaisasiantuntija Pauliina Feodoroff, dosentti Aili Pyhälä sekä dosentti Tero Mustonen (OSK Lumimuutos, IPCC).

Teoksessa Suomen tapaus kysyy, miten ja mitä joesta tulisi tietää. Hyödyntäen limnologiaa, maantiedettä, ekologiaa, iktyologiaa sekä kolttasaamelaisten perinnetietoa tasa-arvoisesti tapaustutkimus osoittaa, että joella piilee sellaisia olemuksia ja kiinnittymisiä, joita vain saamelaisten alkuperäiskansojen tiedon syvimmät kehät voivat valottaa. Toisaalta tämänkaltaisen syvätiedon ja tieteen väliseen dialogiin vaaditaan pitkäaikainen, luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö.

Kun luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin. Eero Murtomäki

Kun luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin. Eero Murtomäki

Näätämön tapaustutkimuksen metatason asetelmana on kehys, jossa tavat, joilla luonnosta tiedetään, heijastavat luonnonvarojen käyttöä, seurantaa ja suojelua. Työ on samaan aikaan monitieteinen analyysi suomalaisen modernismin ja raaka-ainepolitiikan kehityksestä (joka on nojannut pääasiassa asiantuntija- ja luonnontieteelliselle tilannekuvalle päätöksenteon osalta) että pitkähkö esseemäinen tutkielma kulttuurimuutoksesta, kalastuksesta, sukupuolettuneesta ja kehollisesta luontokokemuksesta ja -tiedosta sekä lopulta moraalisen oikeutuksen tavoista, joilla Näätämöjoella luonnon/luontojen kanssa ollaan. Keskiöön nousee historian ensimmäinen kolttasaamelaisen tiedon ja tieteen avulla toteutettu kokonainen joen ennallistaminen – Näätämön valuma-alueen Vainosjoen kunnostus.

Tapaustutkimus sisältää tarkan analyysin sodanjälkeisen luonnonvarapolitiikan ja ympäristöongelmien analyysistä, mutta muuntuu selvittämään, mikä Näätämö kolttasaamelaisten jokena oikeastaan on. Samalla alkuperäiskansojen tieto viestii siitä, että nykyisten ongelmien laajuutta ei ole edes vielä kokonaan havaittu vaikka uudet tietämisen tavat kuten biokulttuurinen lähestymisote omaavat korjausliikkeitä.

Luku tuo myös kansallisen luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen vuoropuheluun kielellis-ekologisen empirian, kielten ja murteiden, perinnetiedon, kehollisuuden, sukupuolisuuden, menetyksen ja uudelleenasemoitumisen ristikentässä. Näätämön tapauksen kautta kirja kysyy Suomen osalta, miten ekosysteemien, jotka ovat laajojen muutosajureiden keskellä (ulkoinen ja sisäinen kuormitus maankäytön tuloksena, ilmastonmuutos, kaukoviipymäsaasteet, muovit jne jne) tulkinta ja seuranta voisi uudistua kuulemaan, kanssaoppimaan ja etsimään ratkaisuja ”viheliäisiin” ongelmiin saamelaisten perinnetietoa kuunnellen ja sen hyväksyen.

sandbar-barbudaDosentti Pyhälä puolestaan ottaa kriittisen näkökulman laajempaan ”kehityksen” käsitteeseen ja osoittaa räikeän epäjohdonmukaisuuden, joka on luonteenomainen käsitteelle ”kestävä taloudellinen kehitys”, siten kun se muotoillaan ja asetetaan maailmanpolitiikan ja -talouden järjestelmien kautta biokulttuurisiin olosuhteisiin, kuten Sierra Nevadan Kogui-heimon kotiseudulle, jonne se ei ole tutkimuksen tulosten perusteella sopiva eikä tervetullut.

Pyhälän luvussa tarkastellaan jännitteitä toisaalta alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja toisaalta oletettujen ”kehitys” -interventioiden ja tavoitteiden Kogui-kansojen keskuudessa. Tutkimus tunnisti Koguiden perinteisiin pohjaavia maaoikeuksia sekä pyhiin paikkoihin liittyviä käytänteitä, joita uhkaavat laittoman maan- ja luonnonvarojen hyödyntäminen, assimilaatio eli sulauttaminen sekä kestämättömän matkailun vaikutukset.

Pyhälä valaisee sitä, mitä Kogeilla on sanottavaa ”kehityksestä”, korostaen heidän oikeuksiaan omaehtoisen kehityksen polulla. Luku antaa suosituksia nykyisten monimutkaisten kehysten ratkaisuun tukemalla samalla Kogui-alueen sosiaalisia ja ympäristöä koskevia oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Riekot hyötyvät Salojennevan ennallistamistoimista

Kuva: Eero Murtomäki

Kuva: Eero Murtomäki

Suomen eteläisimmät riekot Pirkanmaalla, Karvian ja Parkanon rajamailla ovat olleet uhanalaisia jo pitkään. Vuonna 2018 OSK Lumimuutos käynnisti Salojennevan 30 hehtaarin kokonaisvaltaisen ennallistamisen. Kesäkuussa 2020 alueelta löytyi riekkoja. Avainlaji oli palannut vanhoille seuduilleen ja hyötyy OSK Lumimuutoksen ennallistamistoimista. 

OSK Lumimuutoksen lintuasiantuntija Ari Parviainen on parhaillaan kiertämässä ennallistamisaloja ja onnistui dokumentoimaan riekkojen palaamisen Salojennevalle tänä kesänä. Vaikka kyseessä on vasta ensihavaintosarja ja yksittäisiä palaajia, antaa se toivoa erittäin huonossa tilassa olevalle riekkopopulaatiolle ja osoittaa, että ennallistamistavoitteissa ollaan etenemässä nopeassa tahdissa.

Salojenneva (alla) liitettiin Landscape Rewilding -ohjelmaan 2018, ja ennallistettiin loppuun syksyllä 2019.

Salojenneva 2020

Salojenneva 2020

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kesälahden tuote-esite ulkona

IMG_20200528_142733

Tutustu OSK Lumimuutoksen ja muiden Kesälahdella toimivien palveluntarjoajien antiin. Uusi Kesälahti-esite on saatavilla netissä.

Kesällä 2020 ja 2021 OSK Lumimuutos tarjoaa tilausristeilyitä ja kalastuspalveluita, kuten toki muutakin perustoimintaamme.

Ota yhteyttä!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.