Toiminta

Koitajoen ennallistamishankkeen kuulumisia

Koitajoen valuma-alueella ennallistetaan 2500 hehtaaria soita, kunnostetaan arvokalojen elinympäristöjä sekä tuetaan joen kulttuuriperintöä ja kylien toimintaa.

Koitajoki on Ilomantsin ja osittain Lieksan valtavirta. Kokonaisuudessaan valuma-alue, josta se kerää vetensä, on noin 6500 neliökilometriä. Osa tuosta kokonaisuudesta on Venäjän puolella. Koitajoki onkin ihmisen ja luonnon kokonaisuus. 

Viimeisen vuosisadan aikana Koitajoki on läpikäynyt paljon muutoksia – uittoa, vesirakentamista ja patoamista, soiden ja metsien käyttöä, elohopean kertymistä, kaivosteollisuuttakin. Tämä on heijastunut kalastoon, ja erityisesti herkät lohensukuiset kalat kuten planktonsiika, järvilohi, taimen ja harjus ovat kärsineet. 

Loppuvuodesta 2022 käynnistyi Koitajoen tilan kohentamiseksi uusi vaihe, kun Cambridgen yliopiston ”Endangered Landscapes and Seascapes” -ohjelma myönsi Osuuskunta Lumimuutokselle ison kunnostusrahoituksen, jolla pyritään parantamaan veden laatua ja ennallistetaan tuottamattomia maita, kuten ojitettuja soita. Hanke sai jatkoa vuonna 2024, ja on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka. Tähän mennessä on saatu jo yli 1400 hehtaaria soita ennallistamisen vaikutuksen piiriin. Suuret luontoalueet ylläpitävät monimuotoisuutta ja samanaikaisesti ennallistaminen tuo työllisyyttä ja lisähyötyjä alueen yrittäjille ja urakoitsijoille. 

Vuoden 2024 aikana saatiin paljon aikaan. Patvinsuon kansallispuiston halki virtaava Suomunjoki saatiin ennallistettua vaelluskaloille suotuisaksi elinympäristöksi. Virtavesien ja soiden lisäksi ryhdyttiin ennallistamaan myös perinnebiotooppeja, kuten niittyjä. Lisäksi Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy solmivat sopimuksen yhteistoiminnasta. Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla tulevina vuosina. Ensimmäinen kohde valmistui Valkeasuolla lokakuussa 2024. Vuodelle 2025 on sovittu jo 100 hehtaaria ennallistuksia valtionmaille.

Viime vuonna tehostettiin lisäksi soiden ennallistamisen ja sen vaikutusten seurantaa. Hankkeessa ahkeroivat myös Koitajoen jokivahdit. Jokivahdit ovat Koitajoen alueen ihmisiä, jotka osana ennallistamishanketta seuraavat joen ja luonnon tilaa ja kokoavat havaintojaan täydentämään tieteellistä seurantaa. Jokivahtiohjelma on Suomessa ensimmäinen laatuaan, mutta maailmalta tunnetaan onnistuneita esimerkkejä vastaavista toimista. 

Hankkeessa nähdään Koitajoki sekä ihmisen että luonnon valtavirtana. Onhan joki kansallisestikin merkittävä kulttuuriperintönsä ja historiansa takia. Hankkeen puitteissa nuoret kalastajat ovat opetelleet Koitajoen erityistä jokinuottausta sen perinteenkantajan opissa. Yhteistyönä tehtiin uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita. Viime vuonna käynnistettiin lisäksi Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan kunnostustoimet rakennusperinnön ylläpitämiseksi. 

Lumimuutos on lisäksi avannut seudulle taiteilijaresidenssin. Toinen viime vuoden residenssitaiteilijoista oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Thomas Miller, joka kuvasi Koitajoesta kertovan dokumenttielokuvan. Elokuva sai ensi-iltansa elokuussa 2024, jolloin kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali rantautui Ilomantsiin. Osallistujia saapui mm. Taiwanista, Salomoninsaarilta, Grönlannista, Kanadasta ja Alaskasta.  

Jokinuotalla Ala-Koidan kylän tuntumassa syyskuussa 2024

Hankkeen tavoitteet vuonna 2025

  • Tuetaan arvokalojen, kuten planktonsiian ja järvilohen elinmahdollisuuksia
  • Ennallistetaan tuottamattomia ojitettuja soita yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj:n kanssa
  • Keskitytään virtavesikunnostuksiin Koitereen ympäristössä
  • Tutkitaan elohopeakysymystä ja pyritään etsimään siihen uusia ratkaisuja

Koitajoki-hanketta voi seurata koitajoki.org -portaalista.

Haravasuon ennallistamista käsin jatketaan kesällä 2025.

Kategoriat: Toiminta

RELEX Säätiöltä ja Lumimuutokselta merkittävä panostus suo- ja metsäluonnon monimuotoisuuteen Ilomantsissa ja Saamenmaalla

Siuttajoki

Osuuskunta Lumimuutos on saanut RELEX Säätiöltä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuren, 600 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2026 luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhteistyöllä turvataan Suomelle omaleimaisten ja arvokkaiden suoalueiden sekä vanhojen metsien säilymistä lisääntyvien taloudellisten paineiden keskellä. Paikalliset asukkaat ja heidän kulttuuriperintönsä ovat toimien ytimessä, ja ennallistamisessa hyödynnetään perimätietoa siitä, millaisia alueet ovat olleet ennen laajamittaista ihmisvaikutusta.

RELEX Säätiön rahoitus mahdollistaa meille uudet avaukset. Ilomantsissa pystymme uusien alueiden suojelulla ja ennallistamisella kytkemään yhteen ekologisesti arvokkaita alueita kuten harjuluontoa, suppalampia ja soita kansallisesti merkittävän Putkelanharjun-Petkeljärven alueella. Näiden itärajan lähellä sijaitsevien kohteiden suojelu ja ennallistaminen on erityisen tehokasta, koska alueen lajiston ja ekosysteemien palautuminen hyötyvät Venäjän vanhojen metsien ja koskemattomien suoalueiden läheisyydestä. Saamenmaalla Siuttajoella, Inarissa, voimme ostaa hakkuilta turvaan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä vanhoja metsiä ja ennallistaa ihmistoiminnasta kärsinyttä aluetta yhdessä saamelaisten kumppaniemme kanssa”, kertoo Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen.

Itärajan läheisellä Koitajoella Lumimuutos jatkaa rahoituksen avulla aiemmin käynnistynyttä laajamittaista koko valuma-alueen ennallistamishanketta. Hankkeessa parannetaan paitsi alueen arvokkaiden suoalueiden tilaa, myös Koitajoen vedenlaatua, joka on vuosikymmeniä kärsinyt metsäojituksista. Veden laadun parantamisen ja kutusoraikoiden kunnostuksen myötä luodaan edellytyksiä uhanalaisen järvilohen ja muiden lohikalojen lisääntymiselle. Paikalliset asukkaat ovat joen tilan seurannassa kiinteästi mukana Jokivahti-toiminnan kautta. 

Toimien vaikutuksia luonnon elpymiseen, kuten lajiston ja elinympäristöjen palautumiseen, veden laatuun sekä ilmastopäästöihin seurataan myös tieteellisin menetelmin sekä Ilomantsissa että Saamenmaalla. Näin saadaan tutkimustietoa siitä, miten nopeasti eri elinympäristöjen tilaa voidaan ennallistamalla parantaa ja mitä muita ympäristövaikutuksia siitä syntyy. Tietoa voidaan hyödyntää Suomen toteuttaessa EU:n uutta ennallistamisasetusta, joka velvoittaa jäsenmaita ennallistamaan vähintään 20% maa- ja vesiluonnostaan vuoteen 2030 mennessä.

Lumimuutos on uudenlaisilla keinoilla onnistunut saamaan toimiensa piiriin mittavia pinta-aloja, joiden ennallistaminen ja suojelu toteutetaan yhdessä paikallisten ihmisten kanssa heitä kunnioittaen. 

Lumimuutoksen kunnianhimoinen, ihmisläheinen toiminta tuo toivoa jota tarvitaan. Toisiinsa yhteenkietoutuneet luontokato ja ilmaston lämpeneminen kiihtyvät. Tarvitsemme käytännön esimerkkejä, jotka näyttävät, miten julkilausumat muutetaan vaikuttavaksi toiminnaksi, joka parantaa luonnon tilaa sen tarvitsemassa mittakaavassa. Sinnikkäällä ja kekseliäällä toiminnalla pienikin ihmisryhmä voi saada aikaan merkittäviä liikahduksia kohti parempaa tulevaisuutta”, toteaa Johanna Småros, yksi RELEX Säätiön perustajista.

RELEX Säätiö parempaan tulevaisuuteen sr edistää monimuotoista luontoa, vakaata ilmastoa ja yhdenvertaisia yhteiskuntia. Säätiö tukee näkemyksellisiä organisaatioita ja aloitteita, jotka toimivat tulevienkin sukupolvien paremman huomisen puolesta. Vaikka säätiöllä on samat perustajat ja samanlainen nimi kuin RELEX Solutions -yrityksellä, säätiö toimii täysin itsenäisesti.

Kategoriat: Toiminta

Hyvää joulua ja onnellista 2025!

Kiitos tästä vuodesta kaikille ja oikein hyvää joulua ja uutta vuotta 2025! Palaamme taas loppiaisen jälkeen nuottaukseen ja muihin talvihommiin.

OSK Lumimuutoksen väki

Kategoriat: Toiminta

Merkittävä lisärahoitus USAsta ennallistamis-ohjelmalle

Climate Breakthrough -rahoitus tukee Elpyvä maisema-ohjelman laajentumista noin 4 miljoonalla eurolla. USAsta käsin toimiva rahoittaja tukee OSK Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa seuraavien kolmen vuoden ajan. Samalla toimet laajenevat myös Pohjois-Amerikkaan boreaalisten soiden pilottikohteiden osalta.

Climate Breakthrough (Ilmastoläpimurto)-ohjelma on tänään julkaissut vuoden 2024 apurahapäätökset. Yhteensä neljä aloitetta ja toimijaa sai rahoituksen, jonka avulla tavoitteena ovat rohkeat avaukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Elpyvä maisema-ohjelman ja tämän rahoituksen osalta seuraavien kolmen vuoden aikana painopistealueet ovat

  • Suomessa aapasoiden, Itäkairan ja Lapin eteläisten luontoalueiden kokonaisuudet, Kemijärvellä, Savukoskella, Sallassa ja ennen kaikkea Ranualla. Ranualla ennallistetaan ainakin n. 800 hehtaaria soita ja tarkastellaan myös mahdollisuuksia valuma-aluekunnostuksiin. Lisäksi arvioidaan tuulivoimapaineen roolia maankäytön ja kulttuurimaisemien osalta.
  • Pohjois-Amerikassa ensimmäiset suoalueet tulevat keskittymään Minnesotan pohjoisosiin, Kanadassa Hudsoninlahdelle ja Alaskaan. Kolmen vuoden aikana edistetään soidensuojelua ja -ennallistamista sekä vaihdetaan kokemuksia ennallistamisesta, seurannasta ja elinympäristöjen elpymisestä.

Apuraha on n. 4 miljoonaa euroa. Sitä on jaettu vuodesta 2016 alkaen ja n. 20 työryhmää ja toimijaa on saanut sen aiemmin. Tuki tulee Suomeen ensi kertaa. Apurahan mahdollistaa useamman säätiön yhteenliittymä.

Kategoriat: Toiminta

Onkamojärville esitetään koko järvialtaan kunnostusta, pääsi YK-rekisteriin ensimmäisenä järvialueena Suomesta

Rannan ruoppausta Onkamoilla

Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.

Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.

Ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkasteltiin laajasti ja systemaattisesti Onkamojärvien limnologiaa, ekologiaa ja maantiedettä. Analyysin yhtenä osa-alueena olivat vesimittaukset. Tämän lisäksi ekologinen ja maantieteellinen tarkastelu piti sisällään kaukokartoitusmateriaalien (viimeiset 100 vuotta) laaja-alaisen tulkinnan (peruskysymys – mistä Onkamoiden pitkäaikaiset ongelmat johtuvat) ja QGIS-analyysin, mukaan lukien Suomessa ensimmäisiä kokonaisekologisia tulkintoja maankäytön, esimerkiksi soiden ja metsien muutoksen temporaalisesta aikasarjasta karttaesityksenä sekä maastokäyntejä ja kalastusinventointien ja saalistilastojen tulkintaa. 

Voidaan todeta, että Onkamoiden ”ongelmat” periytyvän vuosikymmenten voimakkaasta maankäytöstä, erityisesti maa- ja metsätalouden saralla. Tämän lisäksi soiden ojitukset ja aikanaan järvien lasku sekä jokien uomien uudelleenjärjestely ovat vaikuttaneet järvien tilaan oleellisesti. 

Kahden vuoden aikana hankkeessa koottiin tieteellistä ja käytännöllistä pohjaa Onkamoiden järvialtaiden ja jatkotoimien kärjeksi. Taustana on syytä muistuttaa, että ennen tätä hanketta Onkamoilla oli viety läpi laaja valuma-aluekunnostus viimeisten 15 vuoden aikana, joten harvinaisenakin esimerkkinä Onkamoiden ulkoiseen kuormitukseen on tartuttu ja sitä on pyritty torjumaan mittavin toimin.

Kysymys siitä, mitä seuraavaksi tulisi tehdä, erityisesti tilanteessa, jossa järveä ”edelleen” vaivaavat sinilevä-esiintymät, ei ole helppo ja on syytä todeta, että Suomessa juuri missään vastaavaa kysymystä ei ole kyetty ratkaisemaan. Raportissa esitetään toimia 2020-luvulle.

Tiivistäen ne koostuvat seuraavista suosituksista:

  • Suosittelemme laaja jatkotutkimuksen käynnistämistä pian: Erityisesti järvien ravinteen osalta kokonaistaseen selvittäminen ja esimerkiksi mittausasemien tai systemaattisen seurannan käynnistäminen/tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää, samalla kun itse toimenpiteisiin ryhdytään. Toimien vaikuttavuudesta saadaan myös näin parempaa tietoa lähes reaaliajassa.
  • Valuma-alueen olemassa olevien kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja muiden rakenteiden seuranta, ylläpito, tyhjennykset ja tarvittaessa korjaukset 
  • Syvänteiden tilanteen laajempi tutkiminen ja tilanteen parantaminen
  • Vesikasvien niittojen kohdistaminen päävaikutusalueille virtaamien lisäämiseksi ja biomassan ja ravinteiden poistamiseksi
  • Hoitokalastuksen jatkaminen 
  • Kuivuus- ja tulvariskien hallinta muuttuvassa ilmastossa ja mahdollisesti pidätysaluelaskennan sekä virtaamien seurannan toteuttaminen
  • Onkamoiden saaminen osaksi Euroopan unionin ja Suomen kansallisen ennallistamisohjelman kärkitoteutuskohteita, nyt, kun ICCA-status on saatu.
  • Kohti 2030-lukua kansainvälisten kokemusten soveltaminen, mukaan lukien kokeelliset ja järeät toimet 

Hankkeen aikana Onkamojärvet hyväksyttiin YK:n ympäristöohjelma UNEP:in uuteen ICCA-rekisteriin ensimmäisenä järvialueena Suomesta. Näiden toimien avulla pyrittiin valmistautumaan järvialtaiden sekä lisätutkimustarpeiden osalta laajempaan kansainväliseen rahoitukseen. Niitä pyritään edistämään tämän selvityshankkeen jälkeen OSK Lumimuutoksen ja muiden sidosryhmien toimesta. Hanke on ollut osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja saanut ohjelmasta rahoitusta.

Koko raportti on saatavissa täältä.

Kategoriat: Toiminta

Onkamojärvet-seminaari 9.11. Tohmajärvellä

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Onkamojärvien tilasta ja tulevista kunnostustoimista sekä nauttimaan musiikista, teatterista ja lähiruokaillallisesta Tohmajärvelle 9.11.!

Onkamojärvet Pohjois-Karjalassa ovat olleet laajamittaisen valuma-aluekunnostuksen kohteena viimeisten 15 vuoden aikana. Pro Onkamojärvet ry siirsi kunnostusvastuun Lumimuutos Osuuskunnalle 2023. Osuuskunta lähti vastuutehtävässään liikkeelle käynnistämällä järvialtaiden nykytilaa selvittävän laajan tutkimushankkeen. Kaksivuotinen hanke on nyt saatu päätökseen ja sen pohjalta suunnataan katse kohti tulevia kunnostustoimia.

Tämän lisäksi Onkamojärville haettiin ja saatiin YK:n päätöksellä ”ICCA-status” toukokuussa 2024. ICCA (Indigenous and Community-Conserved Areas) on kansainvälinen tunnustus alueille, joilla paikallisyhteisöt kykenevät osoittamaan kiistattomasti kykyä suojella alueitaan, hallinnoida oikeuksiaan ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Onkamoiden esimerkki on ensimmäinen pohjoisten alueiden kokonainen järvi valuma-alueineen, joka on päässyt YK-rekisteriin. Lue lisää täältä.

Tutkimustuloksia, ICCA-statusta ja tulevaisuuden askelmerkkejä esitellään Onkamojärvet-seminaarissa lauantaina 9.11. klo 13 alkaen Lumimuutos Osuuskunnan tiloissa Tohmajärvellä (Asemantie 35 B). Tilaisuutta siivittää laadukas kulttuurikattaus, joka pitää sisällään tangoa, teatteria ja lähiruokaa!

Päivän seminaariohjelmaan (klo 13-17) on vapaa pääsy.
Lähiruokaillalliselle ja illan kulttuuriohjelmaan (klo 17 alkaen) on pääsymaksu.

Lähiruokaillallinen, teatteri ja konsertti: 36 €
Pelkkä konsertti: 8 €
Maksu paikan päällä kortilla tai käteisellä.

HUOM: Lähiruokaillalliselle vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumiset: akarkkainen79@gmail.com. Mainitse samalla myös mahdollisista erityisruokavalioista.

Ohjelma:

klo 13.00 – Tilaisuuden avaus: Duo de Tango
Onkamojärvien ICCA-status, Tero Mustonen

klo 13.45 – Onkamojärvien mittaus- ja seurantatulokset 2023-2024, Eetu Niiranen

klo 14.45 – Kahvitauko

klo 15.00 – Onkamojärvien kunnostuksen seuraavia toimintamahdollisuuksia, Tero Mustonen
Tero Mustonen Simon ja Suson haastateltavana

klo 17.00 – Seminaari päättyy. Kulttuuri-ilta käynnistyy:

Lähiruokaillallinen ennakkoon ilmoittautuneille:
* Lahnaconfit ja omaan juureen leivottu luomuruisleipä
* Janssoninkiusaus kuoreesta ja rosolli
* Karitsa-hapankaalipiirakka ja waldorfin salaatti
* Hauki-ruisburgeri salviapestolla

Pääruuan jälkeen teatteriesitys “Illallinen yhdelle”:
Kreivitär Sophie järjestää illalliset 90. syntymäpäivänsä kunniaksi ja pyytää hovimestariaan palvelemaan vieraiksi kutsuttuja ystäviään samoin kuin viime vuonnakin. Rooleissa: Johanna Immonen ja Teemu Jaatinen

Jälkiruoka: Vispipuuro kuusenkerkkäsiirapilla

Klo 18.30: Onkamon rannoilta Buenos Airesiin
Duo de Tango esittää sekä tangoja että vesiaiheista musiikkia ympäri maailman.

Facebook-tapahtuma täällä.

Kategoriat: Toiminta

Uusi dokumenttielokuva Koitajoelta

Karoliina, kalastaja

Yhdysvaltalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions ja OSK Lumimuutos ovat saaneet n. kolmen vuoden työn jälkeen uuden dokumenttielokuvan Koitajoelta valmiiksi. Se on vapaasti katsottavissa verkossa.

”Laulua nuottaamassa” (Seining for a Song) on yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Thomas Millerin dokumenttielokuva, joka käsittelee Itä-Suomessa sijaitsevan Koitajoen historiaa, kulttuuria ja luontoa.

Elokuvan keskiössä on maanlaajuisestikin ainoa jokinuottausperinne, joka uudistaa uhanalaisen planktonsiian kutualueita. Samaan aikaan kylien kulttuuri on muuttunut ja myös luonnon ennallistamiseen herätty.

Elokuva on osa osuuskunnan laajaa ennallistamistoimintaa Koitajoella. Sen voi katsoa täältä.

Kategoriat: Toiminta

Kalastusperinnefestivaali 5.-7.9. Tohmajärvellä ja Ilomantsissa

Neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali saapuu Pohjois-Karjalaan syyskuussa. Ammattikalastaja Olli Klemolan ideasta käynnistynyt festivaali tuo yhteen laajan joukon perinnekalastajia, kalastuksen parissa toimivia sekä aiheesta kiinnostuneita ympäri maailmaa. Tämänvuotisen festivaalin teemoina ovat vesistöjen ennallistaminen, artesaanikalastuksen säilyminen sekä kalastusperinteiden uudistaminen. 

Festivaalin järjestää Lumimuutos Osuuskunta. Tapahtumaa on järjestetty aiemmin Saamelaisalueella ja Pohjois-Karjalassa 2014, Lena-joella Siperiassa 2016 sekä Torniossa 2018. Näistä voi lukea lisää täältä.

Tämänvuotisen festivaalin ohjelmarunko löytyy alta. Kellonajat, osoitetiedot sekä tarkemmat kuvaukset ohjelmasta ilmoitetaan lähempänä. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. 

5.9. 
Kalastajien tori

Asemantie 35 B, Tohmajärvi
Tule tutustumaan kalastusperinteisiin eri puolilta maailmaa sekä maistelemaan kalaherkkuja. 

6.9. 
Koitajoki-ilta

Ilomantsin kunnantalon Kalevala-sali
Yhdysvaltalaisen Thomas Millerin Koitajoki-dokumenttielokuva saa ensi-iltansa. Elokuvaa seuraa kalastajien paneelikeskustelu. 

7.9. 
Esittävän taiteen ilta

Ryökkylä, Ilomantsi
Tule nauttimaan kansainvälisestä kulttuuriohjelmasta – mukana mm. Jukka Takalon ja Heli-Maria Latolan Suomaan matkatoimisto. Paikkoja rajoitetusti, ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Ilmoittaudu osoitteeseen tiedotus@lumi.fi

Seuraa tapahtuman tiedotusta facebookissa.

Kategoriat: Toiminta

Sevettijärvi-info 8.8. baarilla

Eroosiontorjuntaa Martinniemessä, 2024

Tervetuloa seuraavaan Sevettijärvi-infoon 8.8.2024 kello 17-19

SEVETIN BAARILLE

Kokouksessa käydään läpi vuoden 2024 tuloksia, ja päätetään jatkosta. Alustava luonnos on, että jäljellä oleva Porttiniemen eroosiontorjunta toteutettaisiin kevättalvella 2025 ja hanke päättyisi syksyyn 2025. Asiaan voi vaikuttaa! Tule kertomaan näkökulmasi!

Samalla käydään läpi syyskesän 2024 eroosiontorjunnan viimeistelytoimia Martinniemessä ja Kunnanniemessä, sekä käsitellään muita ajankohtaisia asioita.

Kahvi- ja pullatarjoilu – tervetuloa!

Kategoriat: Toiminta

Kalastaja Kalevi Veko on poissa

Kalevi Veko vuonna 2004. OSK Lumimuutos

Kalastaja Kalevi Veko on nukkunut pois. Hän menehtyi perjantaina 5.7.2024. Veko oli Kokemäenjoen ja Karkun alueen tunnettu persoona, joka teki yhteistyötä Lumimuutoksen kanssa yli 20 vuoden ajan ja vaikutti merkittävällä tavalla osuuskunnan toimintaan ja kalastukseen.

Kalevi Veko (s. 1934) oli ammattikalastaja Karkusta, Pirkanmaalta. Hän toimi RKTL:n emokalatutkimuksissa tutkimusapulaisena, sekä koekalastajana vuosikymmenien ajan. Lisäksi hän vaikutti Kokemäenjoen valuma-alueella puhtaiden vesien puolesta. Yhteistyö Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa oli aktiivista.

Kalevin tieteellinen yhteistyö oli tiiviimmillään RKTL:n tutkimusprofessori, dosentti Antti Soivion, edesmennyt, kanssa. Soivio piti Kalevia merkittävimpiin kuuluvana yhteistyötahonaan. Lumimuutos sovelsi 2004-2009 Kalevin ideaa ympäristömuutosten seurannasta siten, että Puruvedellä ammattikalastajat otettiin mukaan. Samoin menetelmään laajennettiin Kokemäenjoelle 2021 ja siitä julkaistiin kansainvälinen tiedeartikkeli.

Kalevin ajatus ammattikalastajien kokemuspohjaisen tiedon roolista ympäristömuutosten indikaattorina sai merkittävämmän soveltuvuutensa Arktisen Neuvoston 2013 julkaistussa, kalottialueen luonnon monimuotoisuus –raportissa, jossa Siperian Kolyma-joen ammattikalastajien havainnot kalastomuutoksista olivat vertauspisteenä biologisten tulkintojen rinnalla. Tämän lisäksi Kalevin tiedot, havainnot ja opetukset ovat vaikuttaneet Lumimuutoksen ammattimaiseen kalastukseen korvaamattomalla tavalla.

Voimme siis todeta, että Kalevin kalastukseen pohjaavat havainnot ovat olleet valtakunnan tasolla, ja sen eri osissa merkityksellisiä (Kokemäenjoki, Itä-Suomi) ja tämän lisäksi Kalevin havaintojen pohjalta kehitetty menetelmä kalastajien roolista ekologisten muutosten seurannassa on saanut kalottialueen, siis kansainvälisen roolin. Ansioistaan kalataloudelle ja kalastukselle Kaleville myönnettiin Kalatalouskeskusliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2014. Samoin 2018 Kalevin kalastustiedoista julkaistiin kokonainen kirja vuonna 2018.

Kalevi ja Eila Veko ottavat vastaan kultaisen ansiomerkin 2014. Kuva: Anne Mustonen
Kategoriat: Toiminta