Neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali saapuu Pohjois-Karjalaan syyskuussa. Ammattikalastaja Olli Klemolan ideasta käynnistynyt festivaali tuo yhteen laajan joukon perinnekalastajia, kalastuksen parissa toimivia sekä aiheesta kiinnostuneita ympäri maailmaa. Tämänvuotisen festivaalin teemoina ovat vesistöjen ennallistaminen, artesaanikalastuksen säilyminen sekä kalastusperinteiden uudistaminen.
Festivaalin järjestää Lumimuutos Osuuskunta. Tapahtumaa on järjestetty aiemmin Saamelaisalueella ja Pohjois-Karjalassa 2014, Lena-joella Siperiassa 2016 sekä Torniossa 2018. Näistä voi lukea lisää täältä.
Tämänvuotisen festivaalin ohjelmarunko löytyy alta. Kellonajat, osoitetiedot sekä tarkemmat kuvaukset ohjelmasta ilmoitetaan lähempänä. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
5.9. Kalastajien tori Asemantie 35 B, Tohmajärvi Tule tutustumaan kalastusperinteisiin eri puolilta maailmaa sekä maistelemaan kalaherkkuja.
6.9. Koitajoki-ilta Ilomantsin kunnantalon Kalevala-sali Yhdysvaltalaisen Thomas Millerin Koitajoki-dokumenttielokuva saa ensi-iltansa. Elokuvaa seuraa kalastajien paneelikeskustelu.
7.9. Esittävän taiteen ilta Ryökkylä, Ilomantsi Tule nauttimaan kansainvälisestä kulttuuriohjelmasta – mukana mm. Jukka Takalon ja Heli-Maria Latolan Suomaan matkatoimisto. Paikkoja rajoitetusti, ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Ilmoittaudu osoitteeseen tiedotus@lumi.fi
Tervetuloa seuraavaan Sevettijärvi-infoon 8.8.2024 kello 17-19
SEVETIN BAARILLE
Kokouksessa käydään läpi vuoden 2024 tuloksia, ja päätetään jatkosta. Alustava luonnos on, että jäljellä oleva Porttiniemen eroosiontorjunta toteutettaisiin kevättalvella 2025 ja hanke päättyisi syksyyn 2025. Asiaan voi vaikuttaa! Tule kertomaan näkökulmasi!
Samalla käydään läpi syyskesän 2024 eroosiontorjunnan viimeistelytoimia Martinniemessä ja Kunnanniemessä, sekä käsitellään muita ajankohtaisia asioita.
Kalastaja Kalevi Veko on nukkunut pois. Hän menehtyi perjantaina 5.7.2024. Veko oli Kokemäenjoen ja Karkun alueen tunnettu persoona, joka teki yhteistyötä Lumimuutoksen kanssa yli 20 vuoden ajan ja vaikutti merkittävällä tavalla osuuskunnan toimintaan ja kalastukseen.
Kalevi Veko (s. 1934) oli ammattikalastaja Karkusta, Pirkanmaalta. Hän toimi RKTL:n emokalatutkimuksissa tutkimusapulaisena, sekä koekalastajana vuosikymmenien ajan. Lisäksi hän vaikutti Kokemäenjoen valuma-alueella puhtaiden vesien puolesta. Yhteistyö Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa oli aktiivista.
Kalevin tieteellinen yhteistyö oli tiiviimmillään RKTL:n tutkimusprofessori, dosentti Antti Soivion, edesmennyt, kanssa. Soivio piti Kalevia merkittävimpiin kuuluvana yhteistyötahonaan. Lumimuutos sovelsi 2004-2009 Kalevin ideaa ympäristömuutosten seurannasta siten, että Puruvedellä ammattikalastajat otettiin mukaan. Samoin menetelmään laajennettiin Kokemäenjoelle 2021 ja siitä julkaistiin kansainvälinen tiedeartikkeli.
Kalevin ajatus ammattikalastajien kokemuspohjaisen tiedon roolista ympäristömuutosten indikaattorina sai merkittävämmän soveltuvuutensa Arktisen Neuvoston 2013 julkaistussa, kalottialueen luonnon monimuotoisuus –raportissa, jossa Siperian Kolyma-joen ammattikalastajien havainnot kalastomuutoksista olivat vertauspisteenä biologisten tulkintojen rinnalla. Tämän lisäksi Kalevin tiedot, havainnot ja opetukset ovat vaikuttaneet Lumimuutoksen ammattimaiseen kalastukseen korvaamattomalla tavalla.
Voimme siis todeta, että Kalevin kalastukseen pohjaavat havainnot ovat olleet valtakunnan tasolla, ja sen eri osissa merkityksellisiä (Kokemäenjoki, Itä-Suomi) ja tämän lisäksi Kalevin havaintojen pohjalta kehitetty menetelmä kalastajien roolista ekologisten muutosten seurannassa on saanut kalottialueen, siis kansainvälisen roolin. Ansioistaan kalataloudelle ja kalastukselle Kaleville myönnettiin Kalatalouskeskusliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2014. Samoin 2018 Kalevin kalastustiedoista julkaistiin kokonainen kirja vuonna 2018.
Kalevi ja Eila Veko ottavat vastaan kultaisen ansiomerkin 2014. Kuva: Anne Mustonen
Sevettijärven eroosiontorjuntahanke on loppusuoralla. Martinniemi, joka on pisin kolmesta eroosiontorjuntakohteesta, saatiin pientä viimeistelyä vaille valmiiksi kevättalvella. Viimeistelytyöt tehdään kevyellä kalustolla syksyllä 2024.
Jäljellä olevaan Porttiniemen jatkolle esiteltiin neljä eri vaihtoehtoa 13.6.2024 kyläkokouksessa:
1. Toteutetaan työ syksyllä 2024. Vaatii kolmen männyn poiston sekä pieniä maansiirtotöitä (n. 15 kuutiota), jotta materiaali saadaan kuljetettua rantaan kesäaikaan. Töistä aiheutuvat ura on mahdollista maisemoida, mutta palautuminen vie paljon aikaa. 2. Toteutetaan työ maalis-huhtikuussa 2025. Toteutuskustannukset kalliimmat, kuin vaihtoehdossa 1. Vaatii Solmuntien aurauksen, jotta materiaali saadaan kuljetettua rantaan.
3. Jätetään työ Porttiniemen osalta toteuttamatta. Porttiniemi on eroosiontorjuntapisteistä pienin, ja hankkeessa toteutettu eroosiontorjunta on kokonaisuudessaan merkittävä myös siinä tapauksessa, jos työtä Porttiniemessä ei saatettaisi päätökseen.
4. Joku muu toimija ottaa vastuun jatkotoimista ja hakee toimille rahoituksen.
Kokoukseen osallistujien yhteinen näkemys oli, että eroosiontorjunta tulee saattaa loppuun Porttiniemessä ja paras ajankohta toimenpiteille on talvi 2025, sillä talvella tehtävät toimet jättävät vähemmän jälkiä luontoon.
Asiaa voi kommentoida!
OSK Lumimuutos ja hankkeen ohjausryhmä antavat mahdollisuuden esittää ylläolevasta mielipiteitä osoitteeseen
tiedotus at lumi.fi
Seuraavassa kyläinfossa elokuun toisella viikolla vahvistetaan päätös kohteesta.
Koitajoki on erämainen joki Ilomantsin ja Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2022 siellä käynnistyi laaja Osuuskunta Lumimuutoksen koordinoima ennallistamiskokonaisuus. Vuoteen 2024 mennessä on ennallistettu ja suojeltu hiukan alle 1000 hehtaaria soita. Nyt ohjelma on saanut 3,5 miljoonan euron lisärahoituksen. Lisäennallistusta toteutetaan yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj – alueen isoimpien maanomistajien – kanssa. Ennallistusten yhteisvaikutus nousee tuhansiin hehtaareihin. Toimien kohteena on myös merkittävä 450 hehtaarin Valkeasuo Hattuvaarassa, metsähanhien koti.
ELSP ja muut rahoittajat ovat nyt hyväksyneet kokonaisuudessan 3,5 miljoonan euron kokonaisrahoituksen Koitajoen alueella tehtäviin toimiin vuoteen 2027 saakka. Myös esimerkiksi Saksan luonnonsuojeluliiton NABU:n ilmastorahasto osarahoittaa ennallistamista. Jo nyt on saatu n. 1000 hehtaaria elinympäristöjä ennallistuksen ja suojelun piiriin, mukaan lukien virtavesiä, soita sekä ekologisia käytäviä.
Uuden rahoituksen tavoitteena on saada kokonaisuudessaan 2500 hehtaaria soita ennallistettua. Mukana on kansallisesti merkittävä Valkeasuo, 450 hehtaaria. Tämän lisäksi Koitajoen ja Koitereen alueella tullaan toteuttamaan laajoja virtavesikunnostuksia sekä nousuesteiden poistoja, mikä tukee erittäin uhanalaisten taimen-, harjus- ja planktonsiikakantojen selviämistä.
Osana uutta ponnistusta Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy ovat sopineet yhteistoiminnasta.Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla. Sopimus laajentaa ennallistamistoimien vaikuttavuutta koko 6500 neliökilometrin suuruisella valuma-alueella. Toimet ovat positiivinen ja kannustava yhteistoiminnan muoto. Metsähallitus Luontopalveluiden kanssa ennallistetaan Patvinsuon kansallispuistossa Suomujokea ja poistetaan nousueste.
Tornator Oyj on myös merkittävä maanomistaja alueella. Lumimuutos on jo nyt ennallistanut metsäyhtiön mailla kansallisesti merkittäviä kokonaisuuksia, kuten Rahesuo, Kaitoinsuo ja Haravasuo. Vuoteen 2027 mennessä tullaan toteuttamaan uusia kohteita myös Tornatorin kanssa. Hanke tukee omalta osaltaan myös erittäin uhanalaisen järvilohen kutualueiden, poikaselinympäristöjen ja veden laadun parannustoimia.
Koitajoki-hanke osana Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ohjelmaa poikkeaa monesta muusta ennallistamistoimesta maassamme siten, että mukana ovat myös kyläläiset, kalastajat, maanomistajat ja muut sidosryhmät. Koitajoelle on perustettu maan ensimmäinen ”jokivahti-ryhmä”, joka kerää perinnetiedon ja kansalaishavaintojen voimin lisätietoja esimerkiksi vedenlaadusta, riekko- ja muista lintukannoista sekä esittää kohteita ennallistettaviksi. Taideresidenssi tuo kansainvälisiä ja kotimaan taiteilijoita Koitajoelle.
Myös kyläkulttuuria, rakennusperintöä ja perinnekalastusta tuetaan – hankkeessa on muun muassa tehty uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita sekä tuetaan Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan rakennusperinnön ylläpitämistä.
Toukokuussa 2024 YK:n ympäristöohjelman suojelualuerekisteri hyväksyi ensimmäisen saamelaisten suojeleman metsäalueen eli niin sanotun ICCA-alueen. Ivalojoen varressa sijaitseva Altto-ojan metsä on 72 hehtaarin kokonaisuus. Samalla hyväksyttiin rekisteriin mukaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevat Onkamo-järvet esimerkkinä paikallisyhteisöille tärkeistä luontoalueista.
Ivalojoen varressa sijaitseva Altto-ojan metsä, 72 hehtaarin kokonaisuus, on saamelaisen perheen perinteinen alue, jossa jatkuu saamelainen poronhoito. Alue on luontoarvoiltaan merkittävä. Alueen perhe halusi Altto-ojan suojeluun, jossa myös saamelaisten perinnetieto, maankäyttö, historia ja luontotieto otetaan osaksi kokonaisuutta. Vuonna 2023 OSK Lumimuutoksen Elpyvä maisema-ohjelma ja Altto-ojan saamelaisyhteisö aloittivat yhteistyön.
Syksyllä 2023 inventointien ja perinnetiedon keruun jälkeen Altto-ojasta jätettiin hakemus YK:n ympäristöohjelman luonnonsuojelurekisteriin. Tavoitteena oli saada kohde ICCA (Indigenous and Community-Conserved Areas) -alueeksi – ICCA-alueet ovat suhteellisen uusi, kansainvälinen suojelustatus alueille, joilla alkuperäiskansat tai paikallisyhteisöt kykenevät osoittamaan kiistattomasti kykyä suojella alueitaan, hallinnoida oikeuksiaan ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Toukokuussa 2024 Altto-oja hyväksyttiin YK:n ylläpitämään ICCA-rekisteriin. Perusteluissa painottuvat luontoarvot ja saamelaisten perinne. Kohteella on useita uhanalaisia luontotyyppejä.
Alttokankaan aluetta luonnehtii jääkauden loppuvaiheen jäävirtojen kasaama hiekkatasanne. Tasanteen läpijäävirta on syönyt jyrkkärinteisen kanjonin, jossa nykyisen Altto-ojan uoma kulkee voimakkaasti mutkitellenkohti Ivalojokea. Maaperä on veden huuhtomaa ja kerrostamaa hiekkaa ja Altto-ojan itärannalla on isoeroosiotörmä, jossa hiekan kerrostuneisuus näkyy komeasti. Tasanteen etelä- ja kaakkorinteet ovat harjumetsien valorinteitä ja alueeseen kuuluu myös kaksi matalaa, karua harjulampea. Alueella on edustavia luonnontilaisia pohjoisboreaalisia mäntymetsiä, joiden puuston keski-ikä on yli 200 vuotta ja joissa on runsaasti keloja ja maalahopuuta. Kohteella on hakkuukuvioita, joita ennallistetaan yhteistyössä saamelaisten kanssa.
Kosteikko Onkamoilla
Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös pohjoiskarjalainen Onkamojärvien alue ICCA-rekisteriin. OSK Lumimuutos koordinoi pitkään jatkunutta kylävetoista järvien ennallistamiskokonaisuutta. YK:n päätöksessä todetaan, että Onkamot ovat merkittävä esimerkki järvien ennallistamisesta, jossa paikallisyhteisöt ovat saaneet korjaavien toimien piiriin lähes koko valuma-alueen.
Onkamoilla on esimerkiksi perustettu paljon kosteikkoja, ennallistettu soita, niitetty ja hoitokalastettu yli 15 vuoden ajan. Pääosaa toimista koordinoi Tuovi Vaaranta Pro Onkamojärvet Ry:stä viime aikoihin asti. Vuonna 2023 toiminta siirrettiin OSK Lumimuutokselle.
Onkamoiden esimerkki on ensimmäinen pohjoisten alueiden kokonainen järvi valuma-alueineen, joka pääsee YK-rekisteriin ja sitä voidaan pitää merkittävänä esimerkkinä ponnistuksesta suomalaisen vesiluonnon kuntoon saamiseksi.
Pro Kuivasjärven sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 13.5.2024 kello 18.00 alkaen virtuaalikokouksena eli tietoverkossa.
Ilmoittaudu osoitteeseen tiedotus at lumi.fi niin saat virtuaalisen linkin tapahtumaan. Kyseessä on Zoom-kokous, eli vaadit Zoom-ohjelman osallistumiseen (ota yhteyttä jos tarvitset apua). Ohjelma on ilmainen ja helppo käyttää.
Aiheena sääntömääräiset asiat ja katsaus Louhinevan suojeluun sekä viimeiseen toimintavuoteen. Erityisen tarkastelun kohteena ajankohtaiset maankäyttöasiat ja pohjoisen suunnan ennallistamistulokset.
Iivananahon 8 hehtaarin kokonaisuus Ryökkylän runokylästä Koitajoella vahvistaa kulttuuriperintöä ja perinnebiotooppeja sekä tukee ekologisia käytäviä.
Iivananahon ennallistamisala on kokonaisuudessaan 8,81 hehtaaria. Osa kokonaisuudesta on suoraan kytkeytyneenä Korvinsuo-Parilamminsuo (FI0700022) Natura 2000-alueeseen, jonka koko on 661 hehtaaria.
Iivananahon ennallistamisala kokonaisuuden osalta oleellista on Ryökkylän perinnebiotooppien sekä boreaalisten metsien muodostama kokonaisuus. Kohde sijaitsee Ryökkylän kylän ytimessä. Kylällä on hyvin merkittäviä kasvillisuus- ja perinnebiotooppiarvoja.
Tämän lisäksi kohteeseen kuuluu Lavasaaren alle hehtaarin saari, jossa on n. 100 vuotiasta metsää. Iivananaho muodostaa jatkumon, jonka liittyminen Korvinsuo-Parilamminsuon kokonaisuuteen sekä lahopuumääriltään elpyvät metsät ovat tärkeitä.
Korvinsuo on edustava, laaja-alainen eksentrinen kermikeidassuo Mekrijärven länsireunalla. Natura-alue rajautuu suoraan Kätkäjärveen ja alueen rajaus pitää sisällään myös Parilammen rantaluhtineen sekä Paripuron varren. Suo on luonnontilainen lukuunottamatta itä-pohjoisosan pienialaisia rämereunusten ojituksia. Natura-alueen metsät ovat metsätaloudellisesti hoidettuja mäntyvaltaisia suosaarekkeita, joissa osassa puusto on jo iäkästä ja lahopuuta on jonkin verran.
Kohteella on Megrijärven ja Ryökkylän historian kannalta merkittäviä rakennuksia, joilla on kulttuuriperintöarvoa.
Talven aikaista materiaalin siirtoa ja sijoittelua
Sevettijärven eroosiontorjunta on edennyt suunnitellusti. Martinniemeen on saatu siirrettyä kaikki materiaalit ja runkovuoraus tehty. Portinniemi saadaan syksyllä valmiiksi samoin kuin kohteiden viimeistely. Seuraava infotilaisuus kesäkuussa.
OSK Lumimuutos on saanut Sevettijärven eroosiontorjuntahankkeen talven toimet pääasiassa valmiiksi. Martinniemi on saatu materiaalien ja perusrunkovuorauksen osalta kokonaan toteutettua. Viimeinen osuus, Porttiniemi on valmisteltu ja saadaan loppukesällä ja syksyn aikana valmiiksi. Urakoitsija Pasi Heikkilä on tehnyt suuren työn ja tämän takia kevättalvella päästiin Martinniemessä läpimurtoon .
Jäljelle oleviin toimiin kuuluvat myös kaikkien kohteiden viimeistelyt ja tarkastelut tämän vuoden puolella. OSK Lumimuutos seuraa kohteita pitkäaikaisesti myös hankkeen jälkeen. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff on osallistunut ohjausryhmätyöskentelyyn, kiitämme siitä. Lisäksi Inarin kunnan edustajat olivat maaliskuussa kohdetarkastuksella mukana.
Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on OSK Lumimuutos. Inarin kunta osarahoittaa hankkeen. Seuraava info kylällä hankkeesta pidetään alustavasti 15.6. perjantaina. Tiedotamme asiasta kesäkuun alkupuolella tarkemmin. Asiasta voi kysyä tai olla yhteydessä tiedotus at lumi.fi
