Climate Breakthrough -rahoitus tukee Elpyvä maisema-ohjelman laajentumista noin 4 miljoonalla eurolla. USAsta käsin toimiva rahoittaja tukee OSK Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa seuraavien kolmen vuoden ajan. Samalla toimet laajenevat myös Pohjois-Amerikkaan boreaalisten soiden pilottikohteiden osalta.
Climate Breakthrough (Ilmastoläpimurto)-ohjelma on tänään julkaissut vuoden 2024 apurahapäätökset. Yhteensä neljä aloitetta ja toimijaa sai rahoituksen, jonka avulla tavoitteena ovat rohkeat avaukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Elpyvä maisema-ohjelman ja tämän rahoituksen osalta seuraavien kolmen vuoden aikana painopistealueet ovat
Suomessa aapasoiden, Itäkairan ja Lapin eteläisten luontoalueiden kokonaisuudet, Kemijärvellä, Savukoskella, Sallassa ja ennen kaikkea Ranualla. Ranualla ennallistetaan ainakin n. 800 hehtaaria soita ja tarkastellaan myös mahdollisuuksia valuma-aluekunnostuksiin. Lisäksi arvioidaan tuulivoimapaineen roolia maankäytön ja kulttuurimaisemien osalta.
Pohjois-Amerikassa ensimmäiset suoalueet tulevat keskittymään Minnesotan pohjoisosiin, Kanadassa Hudsoninlahdelle ja Alaskaan. Kolmen vuoden aikana edistetään soidensuojelua ja -ennallistamista sekä vaihdetaan kokemuksia ennallistamisesta, seurannasta ja elinympäristöjen elpymisestä.
Apuraha on n. 4 miljoonaa euroa. Sitä on jaettu vuodesta 2016 alkaen ja n. 20 työryhmää ja toimijaa on saanut sen aiemmin. Tuki tulee Suomeen ensi kertaa. Apurahan mahdollistaa useamman säätiön yhteenliittymä.
Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.
Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.
Ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkasteltiin laajasti ja systemaattisesti Onkamojärvien limnologiaa, ekologiaa ja maantiedettä. Analyysin yhtenä osa-alueena olivat vesimittaukset. Tämän lisäksi ekologinen ja maantieteellinen tarkastelu piti sisällään kaukokartoitusmateriaalien (viimeiset 100 vuotta) laaja-alaisen tulkinnan (peruskysymys – mistä Onkamoiden pitkäaikaiset ongelmat johtuvat) ja QGIS-analyysin, mukaan lukien Suomessa ensimmäisiä kokonaisekologisia tulkintoja maankäytön, esimerkiksi soiden ja metsien muutoksen temporaalisesta aikasarjasta karttaesityksenä sekä maastokäyntejä ja kalastusinventointien ja saalistilastojen tulkintaa.
Voidaan todeta, että Onkamoiden ”ongelmat” periytyvän vuosikymmenten voimakkaasta maankäytöstä, erityisesti maa- ja metsätalouden saralla. Tämän lisäksi soiden ojitukset ja aikanaan järvien lasku sekä jokien uomien uudelleenjärjestely ovat vaikuttaneet järvien tilaan oleellisesti.
Kahden vuoden aikana hankkeessa koottiin tieteellistä ja käytännöllistä pohjaa Onkamoiden järvialtaiden ja jatkotoimien kärjeksi. Taustana on syytä muistuttaa, että ennen tätä hanketta Onkamoilla oli viety läpi laaja valuma-aluekunnostus viimeisten 15 vuoden aikana, joten harvinaisenakin esimerkkinä Onkamoiden ulkoiseen kuormitukseen on tartuttu ja sitä on pyritty torjumaan mittavin toimin.
Kysymys siitä, mitä seuraavaksi tulisi tehdä, erityisesti tilanteessa, jossa järveä ”edelleen” vaivaavat sinilevä-esiintymät, ei ole helppo ja on syytä todeta, että Suomessa juuri missään vastaavaa kysymystä ei ole kyetty ratkaisemaan. Raportissa esitetään toimia 2020-luvulle.
Tiivistäen ne koostuvat seuraavista suosituksista:
Suosittelemme laaja jatkotutkimuksen käynnistämistä pian: Erityisesti järvien ravinteen osalta kokonaistaseen selvittäminen ja esimerkiksi mittausasemien tai systemaattisen seurannan käynnistäminen/tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää, samalla kun itse toimenpiteisiin ryhdytään. Toimien vaikuttavuudesta saadaan myös näin parempaa tietoa lähes reaaliajassa.
Valuma-alueen olemassa olevien kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja muiden rakenteiden seuranta, ylläpito, tyhjennykset ja tarvittaessa korjaukset
Syvänteiden tilanteen laajempi tutkiminen ja tilanteen parantaminen
Vesikasvien niittojen kohdistaminen päävaikutusalueille virtaamien lisäämiseksi ja biomassan ja ravinteiden poistamiseksi
Hoitokalastuksen jatkaminen
Kuivuus- ja tulvariskien hallinta muuttuvassa ilmastossa ja mahdollisesti pidätysaluelaskennan sekä virtaamien seurannan toteuttaminen
Onkamoiden saaminen osaksi Euroopan unionin ja Suomen kansallisen ennallistamisohjelman kärkitoteutuskohteita, nyt, kun ICCA-status on saatu.
Kohti 2030-lukua kansainvälisten kokemusten soveltaminen, mukaan lukien kokeelliset ja järeät toimet
Hankkeen aikana Onkamojärvet hyväksyttiin YK:n ympäristöohjelma UNEP:in uuteen ICCA-rekisteriin ensimmäisenä järvialueena Suomesta. Näiden toimien avulla pyrittiin valmistautumaan järvialtaiden sekä lisätutkimustarpeiden osalta laajempaan kansainväliseen rahoitukseen. Niitä pyritään edistämään tämän selvityshankkeen jälkeen OSK Lumimuutoksen ja muiden sidosryhmien toimesta. Hanke on ollut osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja saanut ohjelmasta rahoitusta.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Onkamojärvien tilasta ja tulevista kunnostustoimista sekä nauttimaan musiikista, teatterista ja lähiruokaillallisesta Tohmajärvelle 9.11.!
Onkamojärvet Pohjois-Karjalassa ovat olleet laajamittaisen valuma-aluekunnostuksen kohteena viimeisten 15 vuoden aikana. Pro Onkamojärvet ry siirsi kunnostusvastuun Lumimuutos Osuuskunnalle 2023. Osuuskunta lähti vastuutehtävässään liikkeelle käynnistämällä järvialtaiden nykytilaa selvittävän laajan tutkimushankkeen. Kaksivuotinen hanke on nyt saatu päätökseen ja sen pohjalta suunnataan katse kohti tulevia kunnostustoimia.
Tämän lisäksi Onkamojärville haettiin ja saatiin YK:n päätöksellä ”ICCA-status” toukokuussa 2024. ICCA (Indigenous and Community-Conserved Areas) on kansainvälinen tunnustus alueille, joilla paikallisyhteisöt kykenevät osoittamaan kiistattomasti kykyä suojella alueitaan, hallinnoida oikeuksiaan ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Onkamoiden esimerkki on ensimmäinen pohjoisten alueiden kokonainen järvi valuma-alueineen, joka on päässyt YK-rekisteriin. Lue lisää täältä.
Tutkimustuloksia, ICCA-statusta ja tulevaisuuden askelmerkkejä esitellään Onkamojärvet-seminaarissa lauantaina 9.11. klo 13 alkaen Lumimuutos Osuuskunnan tiloissa Tohmajärvellä (Asemantie 35 B). Tilaisuutta siivittää laadukas kulttuurikattaus, joka pitää sisällään tangoa, teatteria ja lähiruokaa!
Päivän seminaariohjelmaan (klo 13-17) on vapaa pääsy. Lähiruokaillalliselle ja illan kulttuuriohjelmaan (klo 17 alkaen) on pääsymaksu.
Lähiruokaillallinen, teatteri ja konsertti: 36 € Pelkkä konsertti: 8 € Maksu paikan päällä kortilla tai käteisellä.
HUOM: Lähiruokaillalliselle vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumiset: akarkkainen79@gmail.com. Mainitse samalla myös mahdollisista erityisruokavalioista.
Ohjelma:
klo 13.00 – Tilaisuuden avaus: Duo de Tango Onkamojärvien ICCA-status, Tero Mustonen
klo 13.45 – Onkamojärvien mittaus- ja seurantatulokset 2023-2024, Eetu Niiranen
klo 14.45 – Kahvitauko
klo 15.00 – Onkamojärvien kunnostuksen seuraavia toimintamahdollisuuksia, Tero Mustonen Tero Mustonen Simon ja Suson haastateltavana
klo 17.00 – Seminaari päättyy. Kulttuuri-ilta käynnistyy:
Lähiruokaillallinen ennakkoon ilmoittautuneille: * Lahnaconfit ja omaan juureen leivottu luomuruisleipä * Janssoninkiusaus kuoreesta ja rosolli * Karitsa-hapankaalipiirakka ja waldorfin salaatti * Hauki-ruisburgeri salviapestolla
Pääruuan jälkeen teatteriesitys “Illallinen yhdelle”: Kreivitär Sophie järjestää illalliset 90. syntymäpäivänsä kunniaksi ja pyytää hovimestariaan palvelemaan vieraiksi kutsuttuja ystäviään samoin kuin viime vuonnakin. Rooleissa: Johanna Immonen ja Teemu Jaatinen
Jälkiruoka: Vispipuuro kuusenkerkkäsiirapilla
Klo 18.30: Onkamon rannoilta Buenos Airesiin Duo de Tango esittää sekä tangoja että vesiaiheista musiikkia ympäri maailman.
Yhdysvaltalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions ja OSK Lumimuutos ovat saaneet n. kolmen vuoden työn jälkeen uuden dokumenttielokuvan Koitajoelta valmiiksi. Se on vapaasti katsottavissa verkossa.
”Laulua nuottaamassa” (Seining for a Song) on yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Thomas Millerin dokumenttielokuva, joka käsittelee Itä-Suomessa sijaitsevan Koitajoen historiaa, kulttuuria ja luontoa.
Elokuvan keskiössä on maanlaajuisestikin ainoa jokinuottausperinne, joka uudistaa uhanalaisen planktonsiian kutualueita. Samaan aikaan kylien kulttuuri on muuttunut ja myös luonnon ennallistamiseen herätty.
Elokuva on osa osuuskunnan laajaa ennallistamistoimintaa Koitajoella. Sen voi katsoa täältä.
Neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali saapuu Pohjois-Karjalaan syyskuussa. Ammattikalastaja Olli Klemolan ideasta käynnistynyt festivaali tuo yhteen laajan joukon perinnekalastajia, kalastuksen parissa toimivia sekä aiheesta kiinnostuneita ympäri maailmaa. Tämänvuotisen festivaalin teemoina ovat vesistöjen ennallistaminen, artesaanikalastuksen säilyminen sekä kalastusperinteiden uudistaminen.
Festivaalin järjestää Lumimuutos Osuuskunta. Tapahtumaa on järjestetty aiemmin Saamelaisalueella ja Pohjois-Karjalassa 2014, Lena-joella Siperiassa 2016 sekä Torniossa 2018. Näistä voi lukea lisää täältä.
Tämänvuotisen festivaalin ohjelmarunko löytyy alta. Kellonajat, osoitetiedot sekä tarkemmat kuvaukset ohjelmasta ilmoitetaan lähempänä. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
5.9. Kalastajien tori Asemantie 35 B, Tohmajärvi Tule tutustumaan kalastusperinteisiin eri puolilta maailmaa sekä maistelemaan kalaherkkuja.
6.9. Koitajoki-ilta Ilomantsin kunnantalon Kalevala-sali Yhdysvaltalaisen Thomas Millerin Koitajoki-dokumenttielokuva saa ensi-iltansa. Elokuvaa seuraa kalastajien paneelikeskustelu.
7.9. Esittävän taiteen ilta Ryökkylä, Ilomantsi Tule nauttimaan kansainvälisestä kulttuuriohjelmasta – mukana mm. Jukka Takalon ja Heli-Maria Latolan Suomaan matkatoimisto. Paikkoja rajoitetusti, ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Ilmoittaudu osoitteeseen tiedotus@lumi.fi
Tervetuloa seuraavaan Sevettijärvi-infoon 8.8.2024 kello 17-19
SEVETIN BAARILLE
Kokouksessa käydään läpi vuoden 2024 tuloksia, ja päätetään jatkosta. Alustava luonnos on, että jäljellä oleva Porttiniemen eroosiontorjunta toteutettaisiin kevättalvella 2025 ja hanke päättyisi syksyyn 2025. Asiaan voi vaikuttaa! Tule kertomaan näkökulmasi!
Samalla käydään läpi syyskesän 2024 eroosiontorjunnan viimeistelytoimia Martinniemessä ja Kunnanniemessä, sekä käsitellään muita ajankohtaisia asioita.
Kalastaja Kalevi Veko on nukkunut pois. Hän menehtyi perjantaina 5.7.2024. Veko oli Kokemäenjoen ja Karkun alueen tunnettu persoona, joka teki yhteistyötä Lumimuutoksen kanssa yli 20 vuoden ajan ja vaikutti merkittävällä tavalla osuuskunnan toimintaan ja kalastukseen.
Kalevi Veko (s. 1934) oli ammattikalastaja Karkusta, Pirkanmaalta. Hän toimi RKTL:n emokalatutkimuksissa tutkimusapulaisena, sekä koekalastajana vuosikymmenien ajan. Lisäksi hän vaikutti Kokemäenjoen valuma-alueella puhtaiden vesien puolesta. Yhteistyö Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa oli aktiivista.
Kalevin tieteellinen yhteistyö oli tiiviimmillään RKTL:n tutkimusprofessori, dosentti Antti Soivion, edesmennyt, kanssa. Soivio piti Kalevia merkittävimpiin kuuluvana yhteistyötahonaan. Lumimuutos sovelsi 2004-2009 Kalevin ideaa ympäristömuutosten seurannasta siten, että Puruvedellä ammattikalastajat otettiin mukaan. Samoin menetelmään laajennettiin Kokemäenjoelle 2021 ja siitä julkaistiin kansainvälinen tiedeartikkeli.
Kalevin ajatus ammattikalastajien kokemuspohjaisen tiedon roolista ympäristömuutosten indikaattorina sai merkittävämmän soveltuvuutensa Arktisen Neuvoston 2013 julkaistussa, kalottialueen luonnon monimuotoisuus –raportissa, jossa Siperian Kolyma-joen ammattikalastajien havainnot kalastomuutoksista olivat vertauspisteenä biologisten tulkintojen rinnalla. Tämän lisäksi Kalevin tiedot, havainnot ja opetukset ovat vaikuttaneet Lumimuutoksen ammattimaiseen kalastukseen korvaamattomalla tavalla.
Voimme siis todeta, että Kalevin kalastukseen pohjaavat havainnot ovat olleet valtakunnan tasolla, ja sen eri osissa merkityksellisiä (Kokemäenjoki, Itä-Suomi) ja tämän lisäksi Kalevin havaintojen pohjalta kehitetty menetelmä kalastajien roolista ekologisten muutosten seurannassa on saanut kalottialueen, siis kansainvälisen roolin. Ansioistaan kalataloudelle ja kalastukselle Kaleville myönnettiin Kalatalouskeskusliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2014. Samoin 2018 Kalevin kalastustiedoista julkaistiin kokonainen kirja vuonna 2018.
Kalevi ja Eila Veko ottavat vastaan kultaisen ansiomerkin 2014. Kuva: Anne Mustonen
Sevettijärven eroosiontorjuntahanke on loppusuoralla. Martinniemi, joka on pisin kolmesta eroosiontorjuntakohteesta, saatiin pientä viimeistelyä vaille valmiiksi kevättalvella. Viimeistelytyöt tehdään kevyellä kalustolla syksyllä 2024.
Jäljellä olevaan Porttiniemen jatkolle esiteltiin neljä eri vaihtoehtoa 13.6.2024 kyläkokouksessa:
1. Toteutetaan työ syksyllä 2024. Vaatii kolmen männyn poiston sekä pieniä maansiirtotöitä (n. 15 kuutiota), jotta materiaali saadaan kuljetettua rantaan kesäaikaan. Töistä aiheutuvat ura on mahdollista maisemoida, mutta palautuminen vie paljon aikaa. 2. Toteutetaan työ maalis-huhtikuussa 2025. Toteutuskustannukset kalliimmat, kuin vaihtoehdossa 1. Vaatii Solmuntien aurauksen, jotta materiaali saadaan kuljetettua rantaan.
3. Jätetään työ Porttiniemen osalta toteuttamatta. Porttiniemi on eroosiontorjuntapisteistä pienin, ja hankkeessa toteutettu eroosiontorjunta on kokonaisuudessaan merkittävä myös siinä tapauksessa, jos työtä Porttiniemessä ei saatettaisi päätökseen.
4. Joku muu toimija ottaa vastuun jatkotoimista ja hakee toimille rahoituksen.
Kokoukseen osallistujien yhteinen näkemys oli, että eroosiontorjunta tulee saattaa loppuun Porttiniemessä ja paras ajankohta toimenpiteille on talvi 2025, sillä talvella tehtävät toimet jättävät vähemmän jälkiä luontoon.
Asiaa voi kommentoida!
OSK Lumimuutos ja hankkeen ohjausryhmä antavat mahdollisuuden esittää ylläolevasta mielipiteitä osoitteeseen
tiedotus at lumi.fi
Seuraavassa kyläinfossa elokuun toisella viikolla vahvistetaan päätös kohteesta.
Koitajoki on erämainen joki Ilomantsin ja Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2022 siellä käynnistyi laaja Osuuskunta Lumimuutoksen koordinoima ennallistamiskokonaisuus. Vuoteen 2024 mennessä on ennallistettu ja suojeltu hiukan alle 1000 hehtaaria soita. Nyt ohjelma on saanut 3,5 miljoonan euron lisärahoituksen. Lisäennallistusta toteutetaan yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj – alueen isoimpien maanomistajien – kanssa. Ennallistusten yhteisvaikutus nousee tuhansiin hehtaareihin. Toimien kohteena on myös merkittävä 450 hehtaarin Valkeasuo Hattuvaarassa, metsähanhien koti.
ELSP ja muut rahoittajat ovat nyt hyväksyneet kokonaisuudessan 3,5 miljoonan euron kokonaisrahoituksen Koitajoen alueella tehtäviin toimiin vuoteen 2027 saakka. Myös esimerkiksi Saksan luonnonsuojeluliiton NABU:n ilmastorahasto osarahoittaa ennallistamista. Jo nyt on saatu n. 1000 hehtaaria elinympäristöjä ennallistuksen ja suojelun piiriin, mukaan lukien virtavesiä, soita sekä ekologisia käytäviä.
Uuden rahoituksen tavoitteena on saada kokonaisuudessaan 2500 hehtaaria soita ennallistettua. Mukana on kansallisesti merkittävä Valkeasuo, 450 hehtaaria. Tämän lisäksi Koitajoen ja Koitereen alueella tullaan toteuttamaan laajoja virtavesikunnostuksia sekä nousuesteiden poistoja, mikä tukee erittäin uhanalaisten taimen-, harjus- ja planktonsiikakantojen selviämistä.
Osana uutta ponnistusta Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy ovat sopineet yhteistoiminnasta.Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla. Sopimus laajentaa ennallistamistoimien vaikuttavuutta koko 6500 neliökilometrin suuruisella valuma-alueella. Toimet ovat positiivinen ja kannustava yhteistoiminnan muoto. Metsähallitus Luontopalveluiden kanssa ennallistetaan Patvinsuon kansallispuistossa Suomujokea ja poistetaan nousueste.
Tornator Oyj on myös merkittävä maanomistaja alueella. Lumimuutos on jo nyt ennallistanut metsäyhtiön mailla kansallisesti merkittäviä kokonaisuuksia, kuten Rahesuo, Kaitoinsuo ja Haravasuo. Vuoteen 2027 mennessä tullaan toteuttamaan uusia kohteita myös Tornatorin kanssa. Hanke tukee omalta osaltaan myös erittäin uhanalaisen järvilohen kutualueiden, poikaselinympäristöjen ja veden laadun parannustoimia.
Koitajoki-hanke osana Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ohjelmaa poikkeaa monesta muusta ennallistamistoimesta maassamme siten, että mukana ovat myös kyläläiset, kalastajat, maanomistajat ja muut sidosryhmät. Koitajoelle on perustettu maan ensimmäinen ”jokivahti-ryhmä”, joka kerää perinnetiedon ja kansalaishavaintojen voimin lisätietoja esimerkiksi vedenlaadusta, riekko- ja muista lintukannoista sekä esittää kohteita ennallistettaviksi. Taideresidenssi tuo kansainvälisiä ja kotimaan taiteilijoita Koitajoelle.
Myös kyläkulttuuria, rakennusperintöä ja perinnekalastusta tuetaan – hankkeessa on muun muassa tehty uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita sekä tuetaan Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan rakennusperinnön ylläpitämistä.
