Toiminta

Lumimuutos mukaan eurooppalaiseen vesistötutkimukseen

salla3

Biodiversa-järjestö ja Suomen Akatemia ovat hyväksyneet uuden useampivuotisen vesistötutkimushankkeen ”NARROW”. Lumimuutos on sen suomalainen pääkumppani.

NARROW on monitieteinen ja -sektorillinen tutkimushanke, joka selvittää luonnonsuojelun, ennallistamisen ja ilmastonmuutostoimien tehokkuutta. Keskiössä on alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöiden suojelutoimet – kansainvälisesti näihin viitataan käsitteillä OECM ja ICCA.

Hanke arvioi, kuinka merkityksellisiä ja helposti määritettäviä yhteisösuojelutoimet ovat OECM-toimina. Hanke yhdistää luonnontieteitä, perinnetietoa ja yhteiskunta- ja kulttuuritutkimusta, jotta avainkysymykset aukeavat:

  1.  Mitkä ovat paikallisyhteisöjen kulttuuriset, sosiaaliset ja henkiset arvot, jotka edistävät luonnonsuojelua ja ennallistamista
  2. Miksi nämä arvot ovat tärkeitä ja heijastuvat kansalliseen ja kansainväliseen luonnonsuojelupolitiikkaan
  3. Miten luonnontieteiden ja kylien tietoa voidaan tehostaa ennallistamistoimissa

Muut kumppanit ovat Ruotsin kansallinen luonnon monimuotoisuuskeskus ja Sveitsistä Lausannen yliopisto. Kokonaisuudessaan kaikkien maiden kokonaispanos on n. 650,000 €.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!

(Kuva: Eero Murtomäki)

(Kuva: Eero Murtomäki)

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!

OSK Lumimuutoksen väki

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2021 sai pohjoiskarjalainen Lumimuutos

kalla5

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2021 saivat pohjoiskarjalainen Lumimuutos ja sen perustajat Kaisu ja Tero Mustonen. Osuuskunta Lumimuutoksen työn ytimessä ovat luontaistalouksien harjoittaminen ja luonnonelinympäristöjen ennallistus.

Ennallistuskohteita on yli 50, ja niiden vaikutusalue on jopa 31 000 hehtaaria. Kansainvälisesti Lumimuutos tunnetaan arktisesta tutkimustyöstään. Alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaminen vie heidät Suomen saamelaisten parista aina Australian aboriginaalien ja Uuden-Seelannin maoreiden luokse.

Olemme ehkä maailmalla tunnetumpi järjestö kuin kotimaassa. Tämä palkinto merkitsee meille paljon, koska olemme kyläpohjainen osuuskunta, ja tämänkaltainen kansallinen huomio on järjestön huippuhetkiä. On hienoa, kun löytyy leikkauspiste uudentyyppisen luontotoimintamme ja perinteisen luonnonsuojelutyön välillä”, Tero Mustonen kertoo.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden vesiteko kunniamaininta Pro Kuivasjärvi ry:lle

image-3

Vesivisio 2050 on tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Vuodesta 2020 alkaen vesivisiotyötä koordinoiva ohjausryhmä on jakanut vuosittain Vuoden vesiteko -tunnustuksen yksittäiselle ihmiselle tai organisaatiolle, joka on ansiokkaasti edistänyt vesienhoitoa joko kokoKokemäenjoen vesistöalueella tai jollakin rajatummalla valuma-alueella.

Tänä vuonna Vuoden vesiteko kunniamaininnan saa Pro Kuivasjärvi ry:

Pro Kuivasjärvi ry on vienyt läpi Pirkanmaan historian suurimpiin ellei suurimman valuma-aluekunnostushankkeen, jossa on käyty läpi suuri osa 16,000 hehtaarin valuma-alueen pahimmista kuormituskohdista, toimenpiteisiin on kuulunut uomien luontaista ennallistamista, lukuisia kosteikkoja, kymmenien hehtaarien suoennallistuksia ja maisemaa tukevien vesiensuojelurakenteiden toteuttamista – työn jälki on kaunista, ja kestävää, sekä pysäyttää tehokkaasti kiintoaines- ja ravinnekuormituksia, elvyttää riekkokantoja ja käynnistää uusia hiilinieluja.”

railo2

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pro Kuivasjärvi ry:n mittava valuma-aluekunnostushanke päättyy – yli 50 hehtaaria soita ennallistettiin

louhi4

Pirkanmaan historian suurin yksittäinen vesistökunnostushanke on päättymässä. Viimeisiä toimenpiteitä viedään läpi Jylhän kylällä kosteikon tehostamistoimissa.

Vuosien 2019 ja 2021 aikana Pro Kuivasjärvi ry on vienyt läpi Pirkanmaan historiallisen suuren valuma-aluekunnostushankkeen. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli 148,000 € ja osa-rahoittajina toimivat Parkanon kaupunki sekä EU-pohjainen Landscape Rewilding-ennallistamisohjelma.

Hankkeen pääpainopistealue oli Kuivasjärven kuormituksen kannalta oleellisimmilla Vataja- ja Nivusjoen reiteillä. Tämän lisäksi ELY-keskuksen hyväksynnällä pystyttiin ennallistamaan myös muita oleellisia kohteita ja parantamaan vedenlaatua. Tiivistäen hankkeessa saatiin perustettua ja/tai toimiltaan tehostettua viisi isoa monitoimikosteikkoa, ennallistettiin yhteensä 54 hehtaaria soita, palautettiin luonnontilaan useita kilometrejä uomia ja torjuttiin kymmenillä kohteilla metsäisten palstojen eroosiota.

Tarkemmin eriteltynä 10 merkittävintä tointa olivat

  1. Salojennevan kosteikon toteuttaminen: Salojennevan kosteikkokokonaisuuden osalta hankkeessa laajennettiin olemassa olevia altaita ja toteutettiin 5 hehtaaria kokonaan uusia altaita hillitsemään kuormitusta
  2. Metsäisten valuma-alueiden ennallistus: Vatajanjärveen laskevien metsäojien altaiden, pohjakynnysten ja eroosiosuojauksen toteuttaminen, yhteensä 1,5 kilometriä
  3. Vatajajärveen tulevan veden Isoahon monitoimikosteikko, 1 hehtaaria
  4. Isokankaan monitoimikosteikon toteuttaminen Nivusjärvestä lähtevään veteen 1 ha
  5. Marjolahden monitoimikosteikon tehostaminen Nivusjärvestä lähtevään veteen 0,75 ha
  6. Lokaluoman monitehokosteikko, laskeutusallas ja tihkupinta, 2 ha, Nivusjärvestä lähtevään veteen
  7. Louhinevan suon ennallistaminen, 35 hehtaaria, ja pohjoisen kuormituksen vesien ohjaaminen Louhinevan 90 hehtaarin kiinteistölle sekä luontaisen uoman ennallistaminen
  8. Kaakkurinevan ennallistaminen, 5 ha, suoennallistus
  9. Lokaluoman uoman ohjaaminen luonnonuomaan Metsähallituksen (Metsätalous Oy) kanssa
  10. Jylhän kylällä monitoimikosteikon päivitys 3,8 hehtaaria ajanmukaiseksi

louhi1Tämän lisäksi toteutettiin pieniä toimia, kuten eroosiontorjuntaa, putkien toiminnan tehostamista, tihku- ja luhtapintojen käyttöönottoa.

Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kuivasjärven ulkoisen kuormituksen torjumisessa on otettu tärkeä ja iso askel eteenpäin. Nyt kokonaiskuormituksesta saadaan torjuttua arviolta n. 12%.Yksittäisten osavaluma-alueiden, kuten Lokaluoman osalta, arviotulos on jopa 30-40%. Toimet ovat myös väkeviä ilmastonmuutosratkaisuja hiilen sidonnassa. Voidaankin arvioida, että pohjoisten valuma-alueiden sekä ravinnekuormituksen ehkäiseminen muodostaa lähivuosien avaintoimet.

louhi3Yksittäinen suurin järveä auttava toimi oli Louhinnevan saaminen ennallistamistoimien piiriin sekä yli 35 hehtaarin suon ennallistaminen sekä yläpuolisen n. 500 hehtaarin kuormituksen torjuminen. Tämä jouduttaa myös riekon paluuta alueelle. Järven alapuolisella alueella Lokaluoman toimet ovat todella tärkeitä Jarvanjoen tulevaisuudelle. Pro Kuivasjärvi ry kiittää kaikkia yhteistyötahoja, erityisesti maanomistajia, sekä kaupunkia hankelainasta.

Lokakuussa toimia osittain rahoittava ennallistamisohjelma voitti, osittain Kuivasjärven ansiosta, maailman suurimpiin kuuluvan St Andrews-ympäristöpalkinnon.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Onkineva ja Pahajoenjänkä täydentävät tiivistä lokakuuta mahtikohteina

onki3

Onkineva, yli 200 hehtaarin suo- ja metsäala Kärsämäellä ja Pahajoenjänkä, 104 hehtaaria Sallassa tukevat seutukunnallisesti merkittävää ennallistamiskokonaisuutta Landscape Rewilding -ohjelmassa

Onkineva on yhteensä kahdesta palstasta koostuva 216 hehtaarin neva Kärsämäellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Kohteella on avosuota ja vanhaa metsää, jossa on yli 80-vuotiaita puita. Onkinevaa on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue. Vanha metsä tukee siitä riippuvaisten lajien säilymistä.

copieLiro (Tringa glareola), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava) ovat joitakin nevalla olevia direktiivilajeja. Lisäksi Onkinevan pääaltaan muutonaikaista linnustoa luonnehtii kahlaajien, erityisesti lirojen ja pikkukuovien varsin runsas esiintyminen. Onkinevan eteläosassa havaittiin pieni kalalokkikolonia (Larus canus), johon kuului kaikkiaan 7 paria. Kahlaajien esiintyminen keskittyi pääasiassa suon märimpiin keskiosiin. Onkilammella havaittiin laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja telkkä (Buchephala glangula).

Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA) Onkinevan alueen muutonaikaisesta linnustosta kuuluvat laulujoutsen, telkkä, teeri, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo ja liro.

Kokonaisuutena Onkinevaa ja sen lähiympäristöä voidaan pitää linnustoltaan arvokkaana alueena. Linnusto on sekä muutto- että pesimäaikana lajistoltaan monipuolista ja myös parimäärältään keskimääräistä runsaampaa.

Onkinevan pääaltaan linnustolli-sesta arvosta kertoo myös alueen linnuston perusteella laskettu suojelupistearvo 62 (Mikkola-Roosin 1996 mukaan). Arvo on n. 2-kertainen verrattuna tyypillisiin Poh- jois-Pohjanmaan ja Kainuun kooltaan vastaaviin soihin.

salla2Pahajoenjänkä on puolestaan 105 hehtaarin aapasuo Sallassa, Itä-Lapissa. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Kohteella on avosuota. Pahajoenjänkä on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue sekä porotalouden kannalta tärkeä alue.

Pahajoenjängän alue tukee myös EU Natura 2000 FI1301404-aluetta Joutsenaapa – Kaita-aapa (12785 ha) sekä jo ennallistamisohjelmassa mukana olevaa Kouteloaapaa. Se täydentää ennallistamisohjelman arktisten aapasoiden kokonaisuutta hienolla tavalla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

YLE raportoi mikromuovista

IMG_4764

YLE Lappi ja Saame raportoivat syksyn mikromuovimittauksista Näätämöllä ja Jäämerellä.

Jutun voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lumimuutoksen ennallistamisohjelma voittaa globaalin ympäristöpalkinnon

8

Maailman suurimpiin kuuluva St Andrews Prize for the Environment ympäristöpalkinto on myönnetty vuonna 2021 OSK Lumimuutokselle ja sen ennallistamisohjelmalle. Palkinto on suuruudeltaan 100,000 dollaria.

Landscape Rewilding -ohjelma kattaa tällä hetkellä yli 45 kohdetta ympäri Suomea ja kokonaisuudessaan vaikuttaa 30,000 hehtaarin alalla Inarista Pirkanmaalle. Se on Suomen suurimpia ennallistamistoimia kautta historian.

OSK Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen toteaa: 

”Omistamme tämän palkinnon kaikille naisille, jotka johtavat ennallistamistyötämme saamelaisalueella ja suomalaiskylissä. Ennallistamistoimet Suomessa ovat merkityksellisiä koko Euroopalle, koska täällä pesii niin paljon muuttolintuja. Lisäksi soiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä ja ennallistaminen auttaa tässä. Voimme nähdä myös esimerkiksi sen, että saamelaisten perinnetieto ja oikeudet realisoituvat, kun ennallistamistoimet tapahtuvat kyliä kuunnellen.

2021 palkinnosta kamppaili yli 200 hanketta ja järjestöä ympäri maailmaa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kaksi aapasuota mukaan Itä-Lapista ennallistamisohjelmaan

hanhi4Kaksi merkittävää aapasuota saatu mukaan Landscape Rewilding-ohjelmaan. Kouteloaapa ja Hanhiaapa tukevat toimia Itä-Lapissa, yhteensä niiden pinta-ala on 150 hehtaaria.

Katso sijainnit kartalla

hanhi3Kouteloaapa on 42 hehtaarin aapasuo ja vanhan metsän kaistale, joka tukee lähellä olevaa Natura-aluetta Sallassa. Aavalla on roolinsa kahlaajalintujen pesimäympäristönä.

Hanhiaapa puolestaan sijaitsee Kemijärvellä, kuntakeskuksesta koilliseen n. 20 kilometriä. Kohteella on yli 10 hehtaarin vanha metsä, sekä aapasuota. Kohde on luonteeltaan erittäin monipuolinen ja sisältää useita luonnonelinympäristöjä. Palokärki pesii alueella.

Sekä Kouteloaapa että Hanhiaapa ovat tärkeitä myös paikalliselle porotaloudelle.

salla3

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

PITKÄT HYLKEENPYYNTIMATKAT sekä Mistä Matka Mihin julkaistaan tiistaina 14.9.2021

111922 Kansi ISBN_1_111922 Kansi ISBN_p1

OSK Lumimuutos julkaisee kaksi merkittävää luontoaiheista teosta tiistaina 14.9.2021. Lehdistötilaisuus järjestetään

14.9.2021 klo 10.30 

Berny’s Cafe & Restaurant, www.berny.fi

+358 50 5521611

Raippaluodontie 2, 65800 Raippaluoto

Replotvägen 2, 65800 Replot

Lehdistö on tervetullut tapahtumaan. Ilmoittaudu mielellään etukäteen: tiedotus at lumi.fi

Pitkät hylkeenpyyntimatkat sekä muita kertomuksia hylkeenpyynnistä

Dosentti Tero Mustonen, YK:n ilmastopaneeli IPCC:n pääkirjoittaja on toimittanut perinteikkään raippaluotolaisen hylkeenpyytäjän Evald Geustin kertomukset, muistitiedot, kartat ja valokuvat kiehtovaksi luontokirjaksi. Samalla teos tukee UNESCO Maailmanperintö-alueen historiaa ja kulttuuria.

Geustin aineistot viime vuosisadan puolella tapahtuneista  hylkeenpyyntimatkoista Merenkurkun alueelta Perämerelle saakka ovat lajissaan ainutlaatuinen dokumentti.

Pyyntimiesten kokemukset jäistä, saaliseläimistä ja avomeren nopeasti muuttuvista sään oikuista ovat havainnollisesti ”ylöspantuja”. Voimme Evaldin omin sanoin tallennetuista kirjoitelmista saada käsityksen, millaista elämä pyyntimatkoilla oli – nyt ensi kertaa myös suomeksi käännettynä.

Evald Geustin materiaalilla pitkistä hylkeenpyyntimatkoista on arvoa myös Itämeren ja ilmastonmuutoksen tutkimukselle. Se on mukana yhteispohjoismaisessa IPBES-ekosysteemiarviossa sekä Itämeren EBSA (Ecologically and Biologically Significant Areas) -raportissa.

Evald Geusts berättelser om långfälor från Kvarken ända upp till Bottenviken på senaste århundradet är ett unikt dokument. 

Säljägarnas erfarenheter av is, bytesdjur och det öppna havets nyckfullhet och snabba förändringar i vädret är konkret beskrivna. Vi får läsa berättelser som Evald själv skrivit om hurudant livet på fälorna var – för första gången nu även på finska.

Evald Geusts material om långfälor har en stor betydelse även för forskning av Östersjön och klimatförändringen. Den här informationen är med i den gemensamma nordiska bedömningen av IPBES-ekosystem samt i EBSA-rapporten (Ecologically and Biologically Significant Areas) om Östersjön.

Eero_etukansiEero Murtomäki: Mistä Matka Mihin

Kun Eero Murtomäki ryhtyi vapaaksi luonnon kuvaajaksi, maassamme ei kukaan tehnyt samaa vielä päätyönään. Uuden uran alussa hän myi satunnaisesti valokuviaan ja kirjoitteli “juttuja” aikakauslehtiin toverinsa Heikki Seppälän kanssa kuvaamistaan linnuista. Edelläkävijän osaan liittyi toimeentulon epävarmuus, mutta määrätietoisuutta ei puuttunut.: “Tämä kirja syntyi muistellessa 58 vuoden takaisia tapahtumia ja vaelluksia, joiden tavoite oli maakotkien valokuvaaminen. Se minkä voi yhä muistaa, solmii kertomuksen lankoja ajan kulkuun, tapahtumien laajempaan kudelmaan.”

Eero Murtomäki on ensimmäinen yksinomaan luontoaiheisiin keskittynyt kuvaaja/kirjailija, jolle myönnettiin Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha. Siihen liitetyn eläkkeen turvin hänen omaehtoinen toimintansa jatkuu edelleen.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.