Toiminta

Kuivasjärvi-hanke esillä YLE:llä

Salojenneva 2020

Salojenneva 2020

YLE raportoi Kuivasjärven isosta valuma-aluehankkeesta.

Radio ja TV ovat kertoneet laajasti Lokaluoman ja muiden kosteikoiden sekä vesiensuojelurakenteiden merkityksestä. Kansallinen YLE raportoi verkossa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Impi Salonen (1922-2020), karjalaisen kulttuurin kantaja, on poissa

impi

OSK Lumimuutos muistaa Korpiselästä kotoisin olevan Impi Salosen (23.2.1922-15.10.2020) muistoa. Impi lähti tuonilmaisiin lokakuussa 2020. Karjalaisen kulttuurin kantaja on poissa.

Impi kirjoitti 2000 omista ajatuksistaan: ”Vuosikymmenet ovat vierineet, ikäpolvet vaihtuneet. Entiset tynkäkorpiselkäläiset ovat ajan saatossa sopeutuneet tuupovaaralaisiksi. Mutta vanha ja vakaa rajakarjalainen henki elää sitkeästi vuosikymmeniä mielessä ja ajatuksissa. Tämän hengen ovat luoneet kovat koettelemukset, menetykset ja uhraukset sekä sopeutuminen, avoin ja silmiinpistävän iloinen kansanluonne. Rajakarjalaisuus ei ole vain perinnettä ja menneisyyttä. Se on myös tätä päivää ja tulevaisuutta, joka näkyy jokapäiväisessä elämässä ja juhlassa.”

Veikko

Veikko

Impi työskenteli miehensä Veikon (6.3.1921-10.9.2007) kanssa rajakarjalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Esimerkiksi ponnistelut Korpiselkä-talon aikaansaamiseksi ovat olleet keskiössä Impin työssä. 1981 perustettiin entisten korpiselkäläisten pitäjäseura, jossa Impilla oli edelleen avainrooli pitkään.

OSK Lumimuutos tallensi Veikon ja Impin kerrottuja historioita ja perinnetietoja vuosien ajan. Niitä on hyödynnetty eri julkaisuissa ja käytännön työssämme vaalia ja uusia karjalaista kulttuuria.

Prof Veikko Saloheimo dokumentoi Korpiselän ihmisten ja maa-alueen kohtaloita viime vuosisadan aikana, sotien, rakennemuutosten ja kulttuurin murroksen kautta. Hänen mukaansa rajakarjalainen Korpiselän pitäjä sulautui sotien ja useiden evakkovaiheiden jälkeen Tuupovaaraan. Vuonna 2000 Korpiselän Hoilolassa oli 136 asukasta. Se oli pitkään ’motissa’, erämaatalouksien piirissä, koska alueelle ei saatu järjestettyä kunnollisia liikenneyhteyksiä sodan jälkeen. Eristys vahvisti kuitenkin karjalaisen kulttuurin yhteyttä ja yhtenäisyyttä: ”Korpiselästä tännepäin [Hoilolaan oli] ollut sellanen roppapoloku, jalakasin, mitä kulettiin, tästä saatiin sitten enemmän kulettaa tarvikkeita ja muita”, kuten Veikko ja Impi asiaa käsittelivät.

metsä

Veikko ja Impi käsittelivät karjalaista perinnettä siten, että se oli vielä elävää ja koettua. Haastatteluteemoina olivat luonnonmuutokset, käsityöt, kotiseututyö, rajan vaikutukset, ortodoksikulttuuri ja monet muut aiheet. Syvimmät aiheet liittyivät uskomusperinteeseen. Tietäjien voimanlähde oli kuulemma ”mehästä, sieltä luonnosta siis luonnosta, luonnosta se kaikki otettiinLuonnostahan se piti tulla, eihän sitä sitä kirjatietoutta sillon oo ollu. Se tuli luonnosta ja kokemuksesta.” Vain erityiset, tietyt henkilöt saivat luonnon lahjan, tietäjien ja noitien voiman: ”ne ol yhet henkilöt ihan”.

kasImpin ja Veikon kanssa pohdittuja kokemuksia kehystää havumetsävyöhykkeen ankaran luonnon kanssa eläminen. Toinen keskeinen käsite on se, että karjalainen kulttuuri Korpiselällä on ollut itsenäinen ja omillaan toimeentuleva yhteisö – tämä on mahdollistanut sotien, evakkoajan ja mullistustenkin keskellä selviytymisen. Tästä näkökulmasta rajakarjalaista todellisuutta voidaan verrata suoraan maailman eri alkuperäiskulttuurien kokemukseen.

Impi ja Veikko olivat seutukuntansa vahvoja persoonia, jotka jakoivat sekä perinnetietojaan että, toimivat aktiivisesti viime vuosisadan ajan parhaaksi näkemillään tavoilla, jotta korpiselkäinen todellisuus säilyisi ja uusintuisi. Se herätti varmasti paljon mielipiteitä.

OSK Lumimuutos uskoo, että Impin ja Veikon tärkein viesti, jonka he halusivat nykyaikaamme välittää, kuului viimeisen kerran lähtiessämme Hoilolasta erään vierailun päätteeksi: ”Älkää antako näiden jäädä arkistoihin pölyttymään, vaan inspiraatioksi,  elävän karjalaisuuden tukemiseksi!”

m2

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Havukkakallion muinaislinnan iltamat

IMG_0861

Lumimuutos Osuuskunta järjestää yleisötilaisuuden ke 11.11 klo 18-20 Ravintola Parppeinpirtillä aiheesta Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke.

Kyseessä on noin kaksivuotinen LEADER-hanke, jonka aikana inventoidaan muinaislinnan aluetta maantieteellisin, arkeologisin ja ekologisin menetelmin. Alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, toteutetaan opaskylttejä sekä järjestetään linnavuori-aiheisia tapahtumia.

Hanke polkaistaan käyntiin paikallisten kuulemisella. Tilaisuudessa myös kerrotaan tarkemmin hankkeen suunnitelmista.

Tule osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan Havukkakallion kulttuuriperinnön hoitoon ja tulevaisuuteen! 

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen, ja koronaturvallisuus huomioiden mukaan mahtuu 50 osallistujaa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Ilmoittautumiset 5.11. mennessä osoitteeseen noora.huusari at lumi.fi tai puhelimitse 040 5373767.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Veikko Veneranta on poissa

DSC09255

Merikarvian kalastaja Veikko Veneranta on poissa. OSK Lumimuutos muistaa kulttuurin kantajaa. Kemian insinööri Veikko Veneranta syntyi 1945 ja vietti ennen muuttoaan Tampereelle elämänsä ensimmäiset vuosik ymmenet Merikarvialla. Kotipaikka oli Tyykouran saaressa ja isän sekä lähiperheen ammattikalastustukikohta Ouran saaristossa Kaddissa.

DSC09281Elämän ensi vuosikymmenet antoivat ”Veksille”, kuten hänet opimme tuntemaan, avaimet runsaaseen kalastuskulttuuriin, joka ei ole katkennut, mutta muuntui Veikon elinaikanakin kovasti. Rääkipaattien, pumpuliverkkojen ja lohisiimojen ajoista on siirrytty push up-rysiin, nylon-verkkoihin, kalastuskiintiöihin sekä troolaukseen ulkomerellä.

Haastattelimme Veikon sukulaisia, kuten Martti Välimaata, Heikki Välimaata ja Veikkoa itseään Merikarvian perinnekalastukseen, luontoon ja hylkeenpyyntiin liittyen. Jokaiseen kysymykseen tuli tarkka ja usein paljon laajempi vastaus, kuin alun perin pyydettiin. Hitaasti, vuosien vieriessä, Merikarvian kalastajien syvä ja rikas kulttuuri piirtyi teräväksi näiden tietojen kautta.

Tämän lisäksi Merikarvian kalastustutkimuksen intoa siivitti myös Veikon isästä ja sukulaisista tehty ”Merikalastajat” -kirja, jonka oli kuvannut Matti A. Pitkänen. Se on edelleen kauneimpia Suomessa julkaistuja luontokirjoja vaikka kuvaakin maailmaa, joka oli 1990-luvulle mennessä ohitse.

Veksin tunteneet ovat olleet viime viikot rajujen surutunteiden parissa. Hienompaa miestä tai ystävää on vaikeaa keksiä. Merikarvian kulttuuriperinnön kantaja on poissa. Veksi toimi myös tietojen välittäjänä, oppien ja kertoen avoimesti ja ollen kiinnostunut muuttuvasta maailmasta. Hän oli tietenkin myös erittäin taitava kalastaja. Veksin haave oli tulla Puruvedelle nuotalle ”jonain talvena”. Muistelemme häntä ensi talven apajilla.

DSC09271

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

”Vuosirenkaita” tuo taidokkaan tiivistyksen Merenkurkun luonnosta Ari Valkolan tulkintana

015ari006Ansioitunut kalastaja ja luontokuvaaja Ari Valkola on julkaissut yhteistyössä OSK Lumimuutoksen kanssa uuden kirjan, ”Vuosirenkaita”. Se on koskettava, tarkka ja merkittävä esitys Merenkurkun luonnon muutoksesta ja tilasta. Erityisesti merikotka, kurki, liito-orava ja ruskosuohaukka saavat sijaa, siten, että lukija pääsee aivan näiden eläinten ja lintujen lähelle.

9789529436255Uusi kirja sisältää useamman vuosikymmenen varrelta pohdiskeltua ja kuvattua. Merenkurkun ainutlaatuinen luonto näyttäytyy jylhyydessään ja samalla Valkola välittää tärkeitä viestejä ihmisen tuomasta muutoksesta maailmanperintöalueella sekä sen liepeillä. Esimerkiksi merikotkien pelastustyö 1970-luvulla tarkentuu yksityiskohdiltaan uudessa kirjassa, jonka Valkola on koostanut.

Kalastaja ja luontokuvaaja Ari Valkola on tehnyt yhteistyötä OSK Lumimuutoksen kanssa jo pitkään. ”Vuosirenkaita” -kirjan taittajina olivat Eero Murtomäki ja Rita Lukkarinen osuuskunnasta. Valkola toimi kuvausten mahdollistajana ”Kaarneen siivillä”-elokuvan kenttäkuvauksissa Kyröjoen suistossa.

Tilaa kirja heti! Kampanjatarjous 35 € + postikulut!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke 2020-2022 alkaa

IMG_0861Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan kulttuuriperintöhanke käynnistyy. Kokonaisuudessaan 69,000 € suuruinen LEADER-hanke hyväksyttiin viime viikolla ja vastaa julkisuudessa olleisiin pitkäaikaisiin toiveisiin, jolla merkittävä kulttuuriperintökokonaisuus Ilomantsissa saadaan ajan tasalle ja inventoitua. Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa hankkeen.

Kyseessä on noin kaksivuotinen LEADER-hanke, jonka aikana inventoidaan muinaislinna maantieteellisin, arkeologisin ja ekologisin menetelmin, laaditaan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma, toteutetaan kyltitys ja opastus alueella, järjestetään linnavuori-tapahtumat sekä sitoudutaan alueen pitkäaikaiseen yleishyödylliseen hoitoon.

Leader logo rgb EU ISOErityisen merkittävänä voidaan pitää uutta arkeologista selvitystä alueesta, joka tehdään Pohjois-Karjalan museon, Ilomantsin kunnan ja Museoviraston kanssa. Lisäksi Muinaslinna-päivä elokuussa 2021 tuo koululaiset ja muun yleisön linnavuorelle osana 2021 Ilomantsin laajamittaista festivaaliviikkoa.

Linnavuori saa näin arvoisensa tuen Ilomantsin alueen merkittävänä kulttuuriperintökohteena. Hanke tekee myös läheistä yhteistyötä OSK Lumimuutoksen Koitajoki-aloitteen kanssa, joka investoi 2020-2025 Koitajoen valuma-alueelle sekä luonnonhoito- että kulttuuriperintötoimia. Lisäksi hanke vahvistaa yleisesti biosfääri-alueen toimintaa Koitajoen valuma-alueella. Katso vuoden 2018 laaja kulttuuri- ja ympäristöselvitys täältä ELY-keskuksen kanssa.

bio

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Muhoksen Kivisuo suojellaan, Landscape Rewilding-ohjelman suurin kohde

Hämähäkinseitti Kivisuolla.

Ympäristöministeriö ja OSK Lumimuutos tiedottavat, että Muhoksen Kivisuo suojellaan, Landscape Rewilding-ohjelman suurin kohde yksittäinen kohde saa näin rauhoituspäätöksen.

Laaja ja luontoarvoiltaan arvokas Kivisuo Muhoksella on tänään suojeltu soidensuojelualueeksi. Suojelupäätös toteuttaa Helmi-elinympäristöohjelman soidensuojelun tavoitteita ja on suurin Helmi-ohjelmassa suojeltu alue. Alueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Sopimuksen alueesta tekivät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Osuuskunta Lumimuutos.

Kivisuo on luontoarvoiltaan erittäin arvokas suoalue ja tähän mennessä suurin yksittäinen Helmi-ohjelmassa suojeltu kohde. Uudella Helmi-ohjelmalla pureudumme Suomen luonnon köyhtymisen juurisyyhyn, eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Luontokadon pysäyttäminen vaatii juuri tällaisia tekoja,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Kivisuon luonnonsuojelualueen perusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Lumimuutoksen hakemuksesta. Uuden suojelualueen pinta-ala on noin 614 hehtaaria. Kivisuon alueelle on aiemmin perustettuna neljä yksityistä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 293 hehtaaria, joten uuden suojelualueen perustamisen seurauksena Kivisuolla on jo yli 900 hehtaaria suojeltua suoluontoa.

Kivisuolla arvokkaita elinympäristöjä ja runsaasti lajeja

Kivisuo on laaja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, joka on valtavan Muhoksen suokokonaisuuden kaakkoisin osa. Kivisuolla esiintyy monipuolinen valikoima arvokkaita elinympäristöjä (ruohoiset suot, vähäpuustoiset suot, metsäsaarekkeet) ja näiden vaihettumisvyöhykkeitä sekä runsaasti arvokkaiden lajien esiintymiä. Kivisuo edustaa monipuolisesti Pohjanmaan laajoilla aapasoilla tavattavaa suokasvillisuutta. Maisemallisesti Kivisuon avosoiden ja metsäsaarekkeiden muodostama laaja avoin maisema on vaikuttava; avointa maisemaa avautuu pisimmillään 3 – 4 kilometriä avosuoalueiden yli. Linnustoselvityksessä alue on todettu pesimälinnustoltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi

Osuuskunta Lumimuutos

Osuuskunta Lumimuutos on ympäristö- ja tutkimusjärjestö, joka toimii Suomessa, Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa sekä Siperiassa.  Landscape Rewilding -ennallistamisohjelma perustettiin 2018 ja kattaa ensimmäisen kahden vuoden aikana noin 1330 hehtaaria, sekä valuma-aluekunnostuksia vaikutusalueeltaan n. 26,000 hehtaarilla ympäri Suomea yli 20 kohteella. Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa viidessä maassa toimivaa Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmaa. Landscape Rewilding on mittava, uusi yksityismaiden ennallistustoimi koko valtakunnan alueella. Kivisuo on ohjelman isoin yksittäinen kohde.

Helmi-ohjelma

Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lumimuutos 20 vuotta, uusi kalastusartikkeli ulkona

Railo Kuivasjärvellä, maaliskuu 2020.

Railo Kuivasjärvellä, maaliskuu 2020.

OSK Lumimuutos täyttää tällä viikolla 20 vuotta järjestönä. Se sai alkunsa syyskuussa 2000. Tutkimushankkeesta- ja verkostosta toiminta muuttui itsenäiseksi osuuskunnaksi 2005, ja monien muutosten kautta nykytilaansa. 

Juhlistamme 20-vuotistaivalta monella tapaa. Tänään julkaistaan iso tiedeartikkeli suomalaisten kalastajien perinnetiedosta. Sen voi lukea englanniksi täällä. Uutisointia jatketaan ensi viikolla lisää.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kissapuron lohikalojen kutualuekunnostus palauttaa arvokalat

Jorma Antson Espoosta ja Vesa Antikainen kuljettavat kiviainesta Kissapurolle käsivoimin.

Jorma Antson Espoosta ja Vesa Antikainen kuljettavat kiviainesta Kissapurolle käsivoimin.

Joensuun Kiihtelysvaaran pitäjässä sijaitseva Kissapuro on parhaillaan laajamittaisten kunnostustoimien kohteena. Vuosikymmenen jatkunut valuma-aluekunnostus huipentuu taimenen kutualueiden ja uomaekologian ennallistamiseen tänä syksynä. Sekä ammattilaiset, että vapaaehtoiset ponnistelevat joella paremman tulevaisuuden puolesta.

Maaseudun tulevaisuudessakin valtakunnallisesti esillä ollut Kissapuro on merkittävä pieni joki Kiihtelysvaarassa, Pohjois-Karjalassa. Se on Jukajoen valuma-alueen latvavesistöjä. Vuodesta 2011 Alavin ja Selkien kylät ovat ennallistaneet vesistön valuma-aluetta.

Janne Raassina lastaa kiviainesta vietäväksi purolle.

Janne Raassina lastaa kiviainesta vietäväksi purolle.

Nyt, 2020, Kissapurosta pyritään ennallistamaan lohikalojen koti. ELY-keskuksen kalatalouden edistämisvaroilla, sekä UPM:n tuella ja Landscape Rewilding -ennallistamisohjelman resursseilla kokonaisuudessaan 10,000 € hanke pyrkii saamaan

Jouni Väänänen (vas) ja Vesa Voutilainen lapiohommissa Kissapurolla.

Jouni Väänänen (oik.) ja Vesa Voutilainen lapiohommissa Kissapurolla.

useamman kilometrin matkalla kutualueita ja uomaekologian ennallistamista aikaan 2021 mennessä. Amerikkalainen säätiö Land is Life myönsi hankkeelle myös isohkon rahoitusosuuden. Myös vapaaehtoistyötä kylän ja kansalaisjärjestöjen toimesta saatiin jo ensimmäisellä viikolla.

Katso, kun minikaivuri lastaa kiviainesta Kissapurolla. Asiantuntija Janne Raassina puikoissa.

Kutusoraa Kissapuroon.

Kutusoraa Kissapuroon.

Lisäksi allaolevista videoista voit tutustua työhön ja tekijöiden kommentteihin hankkeen osalta:

noora

OSK Lumimuutoksen asiantuntija Noora Huusari kertoo ajatuksiaan uutena työntekijänä ensimmäiseltä rewilding-kohteeltaan.

vesa

Maanomistaja Vesa Antikainen kertoo kylävetoisesta ennallistamisesta ja maanomistajan näkemyksistä puron ennallistamiseen.

jouni

Vapaaehtoinen Jouni Väänänen Lesnan Naputtajista kertoo laajemmin, miksi jokien ja arvokalojen elinympäristöjen ennallistaminen on merkityksellistä. 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lokaluoman uusi kosteikko on valmis

Lokaluoman kosteikko 2020

Lokaluoman kosteikko 2020

Pro Kuivasjärvi yhteistyössä Landscape Rewilding -ohjelman kanssa on saanut valmiiksi Parkanon Kuivasjärvellä uuden monitoimikosteikon.

ELY-keskuksen ja Pro Kuivasjärvi -yhdistyksen 2019 käynnistämä valuma-aluekunnostus Kuivasjärvellä kattaa myös alapuoleisen Lokaluoman valuma-alueen laajennuksena. Elokuussa 2020 Lokaluomalle saatiin 1,3 hehtaarin monitoimikosteikko.

Se torjuu osavaluma-alueelta kiintoainesta ja muita kuormituksia, sekä toimii maisemaelementtinä suoraan kolmostieltä sekä lintujen elinympäristönä. Kosteikon toteutti ammattimaisesti Jari Perälä.

Lokaluoman suunnalle toteutetaan koko uoman alalle ennallistamistoimia 2020-2021, sekä Vatajan ja Ylisenjärven suunnalle toimenpiteitä seuraavien kahden vuoden aikana.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.