Toiminta

Jukajoen kunnostuksesta on ilmestynyt uusi booklet, syksy tuo toimenpiteitä Linnunsuolle

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Isolampikorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Vihkonen kokoaa yhteen viimeisten 10 vuoden kunnostustyön. Siinä on retkeilyvinkkejä, kunnostuskohteiden esittelyitä, lintutietoja, Pikkunahkiaisen luontopolun tiedot ja paljon muuta. Booklet on saatavissa täältä. Booklet on tuotettu ”Kohti taimenen kotia” – LEADER – hankkeessa. Sitä voi vapaasti jakaa ja sitä on saatavissa printtiversiona Selkien kyläyhdistyksestä ja OSK Lumimuutoksesta.

Sitten katsaus Linnunsuon syksyyn ja talveen:

Linnunsuo jatkaa suosiotaan retkeilykohteena, jonne kaikki ovat tervetulleita. AUTOILLA EI KUITENKAAN SAA ALUEELLA LIIKKUA. Seurannassa on todettu alueella liikkuvan JOKA PÄIVÄ yksityisautoja. Niitä ei alueelle saa tuoda, vaan niille on varattu oma P-alue.

Alueen länsipuolella on runsaasti ajettua kalkkimateriaalia, joka pohjustaa yhteensä 180 hehtaarin ennallistamisalan toimia lähivuosina.

Syksyn ja talven aikana Selkien Erä pyytää Linnunsuolla ja läheisyydessä minkkejä ja muita haittaeläimiä, joilla tuetaan lintukantojen ylläpitoa. Linnunsuon ympäröivät metsäalueet on ostanut Tornator, joka aikoo hakata metsien alueen ympärillä talven 2019-2020 aikana. Yhtiö antaa hakkuista tietoja suoraan. OSK Lumimuutoksella ei ole hakkuisiin osuutta.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Dokumenttielokuva Koitajoen jokinuottauksesta taustoittaa maailmanperintökeskustelua

koitajoki1

Osuuskunta Lumimuutos on tuottanut yhdessä NPA SHAPE –hankkeen sekä yhdysvaltalaisen PrettyGoodProductions –yhtiön kanssa Koitajoen jokinuottauksesta ja uhanalaisen planktonsiian perinnekalastajista dokumenttifilmin, joka on julkaistu VIMEO-palvelussa. Kuvaukset tehtiin 2018.

koitajoki4Leffan voi katsoa täältä.

Koitajoen jokinuottaus on tunnistettu maailmanlaajuisesti merkittäväksi kulttuuriperinnöksi. Nuottaus ylläpitää jokeen liittyvää karjalaista, katkeamatonta pyyntikulttuuria, uudistaa siian kutualueita ja on ainoita jäljellä olevia jokinuottausjatkumoita Suomessa.

Jokinuottaus on merkittävä osa koko Koitajoen valuma-alueen kulttuuria. Koitajoella ikiaikaiset kulttuuriset ulottuvuudet kohtaavat luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisissa kohteissa. Video kertoo toimintakulttuurien näkyvistä muutoksista ja korostaa tarvetta yhteistyöhön jokiympäristön hoitamiseksi ja kalastuskulttuurin ylläpitämiseksi.

Juha Piitulainen vetää nuottaa.

Juha Piitulainen vetää nuottaa.

Video pohjustaa myös monivuotisia yrityksiä saada alueen kulttuuria kansallisen Elävän perinnön listalle ja UNESCO:n maailmanperintö-keskusteluun.  Jokinuottauksella voi olla yhteisövetoisesti myös matkailullisia ulottuvuuksia.

Elokuvan pääosissa ovat nuottaajat Reino ja Juha Piitulainen sekä Irma Kontturi. Elokuvan ovat kuvanneet Henry Huntington (USA) ja Tero Mustonen (Suomi) ja sen on ohjannut ja leikannut kalifornialainen elokuvaohjaaja Thomas Miller, joka on myös säveltänyt elokuvan musiikin.

OSK Lumimuutos, voittoa tavoittelematon kulttuuri- ja tiedejärjestö, on dokumentoinut ja kerännyt kalastukseen liittyvää aineistoa Koitajoen kalastajien kanssa vuosien ajan.

koitajoki3Koitajoen nuottaus –videohankkeella on tuotettu olemassa olevasta kuva- ja äänimateriaalista kaikkien saatavilla oleva verkkodokumentti. Aiemmin OSK Lumimuutos on tuottanut Pohjois-Karjalassa palkittuja ”Jukajoki”, ”Selkie” ja ”Puruveden talvinuottaajat” –dokumentit.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella toimiva kansainvälinen SHAPE  -hanke edistää luonnon- ja kulttuuriperinnön hoitoa sekä luontoon ja kulttuuriin pohjautuvaa vastuullista, yhteistoiminnallista matkailua.shapebio

euunesco

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Jukajoella Aajeenpuron taimenten elinympäristöt valmistuvat

Juuri valmistunut kutualue Aajeenpurossa.

Juuri valmistunut kutualue Aajeenpurossa.

”Kohti taimenten kotia” – LEADER -hanke on loppusuoralla. Jukajoen valuma-alueella Aajeenpurossa on heinä-elokuun aikana saatu ennallistettua yli kilometri taimenen ja harjusten kutualueita sekä poikasten elinympäristöjä. 

OSK Lumimuutoksen työntekijä Lauri Hämäläinen ennallistamistöissä.

OSK Lumimuutoksen työntekijä Lauri Hämäläinen ennallistamistöissä.

Aajeenpuro on pohjavesi- ja lähdevaikutteinen osavaluma-alue Jukajoella. Se tulee kaakosta ja yhtyy Jukajokeen noin kilometri Ilomantsin tien pohjoispuolella. Jo nyt kunnostetuilla alueilla nähtiin ahvenia ja muita kaloja.

Alustava ennakkoarvio on, että taimen saataisiin palautettua kutualueille luontaisesti lisääntyvänä 2020-luvun alkupuolella.”Kohti taimenten kotia” – LEADER -hankkeessa on saatettu loppuun Jukajoen väylän ja valuma-alueen kunnostustoimia. Hanke päättyy lokakuussa 2019.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärvellä alkaa mittava valuma-aluekunnostushanke 2019-2021

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan monitehokosteikko. Mika Honkalinna, 2019

Pro Kuivasjärvi ry on saanut Pirkanmaan ELY-keskukselta positiivisen päätöksen Kuivasjärven kahden osavaluma-alueen kunnostukseen. Hanke ”Kuivasjärvi 2019-2021: Vatajanjoen ja Nivusjärven osavaluma-alueet” on kokonaisuudessaan 147,000 € suuruinen, josta valtion osuus on 50 %, eli 73,500 € kolmelle vuodelle. Hankkeen omarahoitus tulee Landscape Rewilding -ohjelmasta, joka kohdentaa Kuivasjärven alueelle tulevaisuudessa ennallistamisvaroja.

Kuivasjärvi 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on torjua kuormitusta jo ennen kuin se syntyy, ja toisaalta vaikuttaa Kuivasjärveä pahiten vaivaavien monivuotisten ongelmien ratkaisuun. Nivusjärven osavaluma-alueella pyritään torjumaan eroosiota, happamuutta ja kiintoainekuormitusta. Alueella on myös mahdollisuuksia soiden ja pienvesien ennallistamiseen. Työkaluina kosteikot, eroosiontorjunta, loivennukset ja kivetykset, pohjakynnykset, olemassa olevien altaiden huolto ja tyhjennys sekä parannus jne.

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Vatajajoen laajalla osavaluma-alueella torjutaan sekä ravinne- että kiintoaineskuormitusta. Työkaluina ovat muun muassa laskeutusaltaat, eroosiontorjunta, loivennukset ja kivetykset, pohjakynnykset, uudet monitoimikosteikot erityisesti joen läheisyydessä sekä Kuivasjärven lähivaluma-alueella, pellon korotus jne.

Läntisten valuma-alueiden osalta varataan mahdollisuus kustannustehokkaiden vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen Salojennevan, Pohjoisnevan happamuuden torjunnan, Hangasnevan, Vuorennevan, sekä Mansikkaviidan kosteikoiden osalta hankkeen maastosuunnittelun ja tarpeiden edetessä.

ELY:n päätös perustuu hakemuksessa ja sen liitteissä esitettyihin tietoihin. Hanke on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2016-2021 mukainen ja tukee vesienhoidon tavoitteiden toteutumista.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi tiedeartikkeli vahvistaa Linnunsuon ja rewilding-alueiden hyödyt luonnolle

Varpushaukka linnunsuolla. Antoine Scherer

Varpushaukka linnunsuolla. Antoine Scherer

Uusi vertaisarvioitu artikkeli Polar Science -lehdessä käsittelee Kontiolahden Linnunsuon roolia ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Se pohjautuu viiden seurantavuoden tuloksiin, jossa seurattiin liroa ja jouhisorsaa avainlajeina. Artikkeli vahvistaa, että ennallistetut, laajat kosteikkoalueet ovat merkittäviä monimuotoisuuden turvaajia erityisesti sellaisilla alueilla, jossa maankäyttö

Liro Linnunsuolla. Antoine Scherer

Liro Linnunsuolla. Antoine Scherer

on voimakasta ja tiheää. Ne tarjoavat myös valuma-alueille ja ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin korjaavia liikkeitä. Linnunsuolta on tavattu jo yli 190 lintulajia ja siitä on tullut merkittävä retkeilyalue. Artikkelissa myös vahvistetaan, että tämänkaltaisten rewilding- ja ennallistamisalueiden yhteishallinta mahdollistaa kestävän metsästyksen ja muut alueiden käytöt.

Linnunsuon on Suomen ensimmäinen rewilding-alue, ja osa OSK Lumimuutoksen luotsaamaa Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmaa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Tiedote paloturvallisuudesta ja retkeilystä Linnunsuon alueella / Kesä 2019

Linnunsuo

Linnunsuo

16.5.2019 Linnunsuon kosteikkoalueella realisoitui pitkään pelätty riski – tulipalo läntisellä alueella. Onneksemme kyseessä oli tällä kertaa vain palon alku, jonka Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kävi sammuttamassa retkeilijöiden ilmoituksesta. Palon syy oli todennäköisesti huolimaton tupakantumpin jättäminen alueelle.

OSK Lumimuutos alueen omistajana ja ylläpitäjänä MUISTUTTAA ALUEELLA LIIKKUVILLE, ETTÄ ALUEELLA

  • TUPAKOINTI
  • AVOTULEN TEKO
  • MOOTTORIAJONEUVOILLA LIIIKKUMINEN (poislukien muut oikeuden omistavat maanomistajat)

ON EHDOTTOMASTI KIELLETTY.

Entisen turvetuotantoalueen paloriski erityisesti kuivien säiden aikaan on erittäin korkea, paljon korkeampi kuin ympäröivän metsäalueen.

Kevään 2019 aikana kosteikolla ovat kävijämäärät kovasti lisääntyneet ja lintuja on palannut alueelle taas talven jälkeen hienosti. Samalla valitettavasti on ollut havaittavissa, että alueella liikutaan vasten ohjeita autoilla ja muilla moottoriajoneuvoilla.

OSK LUMIMUUTOKSEN henkilökuntaa ja ennallistamiskalustoa liikkuu alueen eri osissa eri vuorokauden aikoina huolto- ja ennallistamistehtävissä moottoriajoneuvoin, mukaan lukien kaivureita ja mönkijöitä.

Linnunsuolla on laavu. Ainoastaan siellä voi tehdä avotulet. Kaikki muu tulen käsittely on alueella ehdottomasti kielletty. Kaikissa kosteikkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä 24/7 OSK Lumimuutoksen päivystävään numeroon

040-7372424 tai 050-5732674 tai tiedotus@lumi.fi

Toivomme kaikkien kävijöiden viihtyvän kosteikolla, jota kehitetään aktiivisesti.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Finnair käynnistää ennallistamisyhteistyön

Kosteikko Kuivasjärvellä

Kosteikko Kuivasjärvellä

Finnair ja OSK Lumimuutos ovat sopineet tänään laajasta ennallistamisyhteistyöstä.

Osuuskunta Lumimuutos on suomalainen voittoatavoittelematon tiede- ja luontojärjestö, joka toimii Siperiassa, Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Suomessa. Lumimuutos on jo 20 vuoden ajan ollut ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä tutkimuksen ja ennallistamisen saralla. Finnairin Push for change – palvelun kautta Finnairin asiakkaat voivat tukea osuuskunnan Landscape Rewilding -projektia, jossa ennallistetaan suomalaisia soita ja kosteikkoluontoa.

Soiden rooli hiilinieluina pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on keskeinen, ja niillä on myös globaalia merkitystä,” sanoo dosentti Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta. ”Ennallistamalla suoluontoa saadaan aikaan uusia nieluja sekä elintilaa eri lajeille, jotka ovat ahtaalla ilmastonmuutoksen edessä. Ennallistetut suot ovat myös hyvin merkityksellisiä paikallisyhteisöille. Landscape Rewilding on Suomen historian suurin yksityismaiden ennallistamisohjelma, ja olemme erittäin innoissamme Finnairin panostuksesta ja mukaantulosta.”

Finnairin Push for change -päästöhyvitys- ja biopolttoainepalvelulla lentomatkustajat voivat hyvittää lentonsa hiilidioksidipäästöt tukemalla päästövähennyshankkeita tai vähentää niitä tukemalla biopolttoaineostoja.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ammattikalastaja Risto Hara Pirkkalasta tunsi vetensä

Risto Hara, 2002.

Risto Hara, 2002.

Pirkkalassa toiminut ammattikalastaja Risto Hara (s. 1961) lähti suruksemme tuonilmaisiin syksyllä 2017. Yhdeksänlapsiseen perheeseen syntynyt Risto aloitti ammattikalastajana 1993, mutta oli toiminut kalastuksessa jo isänsä jalanjäljissä, joka oli myös ammattikalastaja. OSK Lumimuutos muistaa Haraa perinteenkantajana ja yhteistyökumppanina 2000-luvun alkupuolelta.

Teimme yhteistyötä 2000-2004, kun Lumimuutos keräsi ammattikalastajien ilmastonmuutos- ja ympäristöhavaintoja Pirkanmaan alueella. Kerrotut historiat, vierailut talviverkoille ja vertailu tieteelliseen aineistoon muodostivat rungon, jonka avulla jo tuolloin ilmastonmuutoksen vaikutus piirtyi kalastajien arjessa.

Risto Hara jakoi perinnetietojaan, joista osa on julkaistu ”Ahdin nuotta-apajilla” (Nieminen ja Mustonen 2004). Eri kalalajien osalta Hara tunnisti muutoksia esimerkiksi toutaimen lisääntymisessä Kokemäenjoen vesistössä, ja esimerkiksi kuhaa Risto arvosti: ”Kyllä toi liha, hyvä kala on vielä, ettei siinä mitään. Nyt syksylläki [2002] sain jotain kolmekilosia. Emmä oo ny saanu mitääs semmosta oikein jättiä. Suurinhan on mulla kymmenen kiloo kakssataa.”

Ilmastonmuutos heijastui Riston mielestä jäätilanteeseen, auringon tehoon ja kalojen käyttäytymiseen: ””[2002] jääty ihan ihme, nyt tänä syksynä jääty ihan ihmeesti, että ku se näin aikasin jääty. On tää kyllä ihan poikkeuksellista. Viime vuonnahan jääty marraskuun lopussa. Ja sitä edellisvuonna jääty jouluyönä.”

”Aurinkohan on muuttunu ihan ihmeelliseks, sehän on kuumaks tullu. Sehän menee tästä läpi niin että kihahtaa, tästä sohjosta. Se porautuu tonne, tonne jäähän meinaan. On se keväällä tullu niin pistäväks sillai se aurinko. 1990-luvun jälkeen ainaki sitte, tässä se on nyt pahentunu mun mielestäni. Ku niinku syksyllä paisto aurinko niin sehän oli niinku kevät olis ollu tulossa.”

Risto hallitsi perinteisen säänennustuksen taitoja. Esimerkiksi kalojen käytös oli hänen mielestään keino ennustaa matalapaineita: ”Näähän sen lukee sen sään, nää kalat. Kaks päivää ennen matalapainetta häviää nää kuhat. Ja nää kyllä ilmottaa sen aika tarkkaan mitä on tulos. Ja sitte toi sulkava on toinen. Se syöksyy pohjaan ja sitte on verkot ihan tupaten täynnä sulkavaa, ennen sitä myrskyä. Sit ku myrsky tulee, sit häviää kyllä sulkavatki. Mut sit lähtee kyllä kuhakin liikkeelle. Että kyllä tää sen niinku ilmottaa toi kala täällä Pyhäjärvellä.  [Isä opetti lukemaan säätä]. Kyllä se sieltä varmaan tuli, että kyllähän ne sen tiesi jo. Se kyllä sen kerto jo että ’sulkavat on liikkeellä niin’.”

Kesänuotalle lähdössä Pirkanmaalla, 1900-luku.

Kesänuotalle lähdössä Pirkanmaalla, 1900-luku.

Ristolle oli myös merkittävää perinteisten kalastustapojen jatkaminen. Tästä esimerkkinä vaikkapa keväinen kuoreenlippoaminen: ”Kuore on, että sitä on pakko saara tai muuten ei kevät ala ollenkaan vaikka se haiseeki niin pahalle [naurua]. Sit on valvottava monet yöt, ku sitä hakee tuola lippoomalla. Se kutee niinku yöllä ja se kutee tähän ihan noihin rantoihin meinaan. Se tulee melkein heti jäittenlähdön jälkeen kuteen. No ku, pikkupojasta saakka on sitä syöny niin.”

Kalastus oli kaikki kaikessa Ristolle. OSK Lumimuutos muistaa yhteistyökumppaniaan, perinteenkantajaa. Riston tietoja käytetään jatkossakin suomalaisen ammattikalastuksen ja perinteiden tukemiseksi sekä edistämiseksi.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Taimenten kutualuekunnostus etenee Jukajoella

Lauri Hämäläinen levittää kutusoraa Jukajoessa.

Lauri Hämäläinen levittää kutusoraa Jukajoessa.

Osana Kohti taimenten kotia 2018 Leader-hanketta taimenten kutualueiden kunnostus on käynnistynyt Selkien Jukajoella.

Ensi vaiheessa saatiin muutama sata metriä elinympäristöjä ja kutualueita alulle.

OSK Lumimuutoksen Janne Raassina ja Lauri Hämäläinen johtivat kutusoran ja elinympäristöjen ennallistamista maaliskuun viimeisellä viikolla. Lauri Hämäläinen kertoo videolla työn keskeltä tunnelmista, sen voi katsoa täällä.

Jukajoki maaliskuun lopussa.

Jukajoki maaliskuun lopussa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kansallinen ennallistamisohjelma edennyt hyvin, seminaari maaliskuussa

keljonsuo

Landscape Rewilding -ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan viimeisten kuukausien aikana, ja viikoittain ennallistamiskohteita, soita ja metsiä, on saatu mukaan. Esimerkiksi Lieksan Keljonsuo edustaa lähes säilynyttä

Keljonsuo

Keljonsuo

suoluontokohdetta, joka on myös merkittävä hiilinielu.

OSK Lumimuutos järjestää Helsingissä 19.3.2019 lehdistötilaisuuden ja seminaarin ohjelman ensimmäisen vuoden tuloksista. Ohjelma täällä. Lisää uutisia kohti maaliskuuta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa, Toiminta

Kommentointi on suljettu.