Toiminta

Patojen purku, lohen paluu

Pielisjoki. Matti Pihlatie, 2014.

Pielisjoki. Matti Pihlatie, 2014.

Vesivoiman vaikutus lohikalojen elinympäristöjen muutokseen, jopa tuhoutumiseen on globaali ympäristöaihe. Pohjois-Karjalassa keskustelu on painottunut järvilohen ja taimenen luontaisten kutualueiden kohtaloon.

Sunnuntaina 22.10.2017 kello 16-18 Carelicumin auditoriossa (Koskikatu 5, JNS, käynti Torikadun puolelta), järjestetään ajankohtainen, kaikille avoin seminaari. Amerikkalainen huippututkija, liittovaltion Geologisen tutkimuslaitoksen Jeff Duda vierailee Suomessa ja pitää esitelmän vesivoiman purkamisesta Elhwa-joella, Washingtonin osavaltiossa. Elhwa–joen patojen purku on suurin laatuaan maailmassa. Johdantopuheenvuoron käyttää dosentti Tero Mustonen (UEF, OSK Lumimuutos).

Seminaarin alustava aikataulu: 

16.00–16.15 Johdanto: Dosentti Tero Mustonen

16.15–17.00 Elhwa–joen vesivoimaloiden purku, sedimentti, lohen paluu ja joen uudelleensyntymä Yhdysvalloissa: Tutkija Jeff Duda (luento on englanniksi, luentosalin takaosassa kuiskaustulkkaus vapaaehtoisvoimin) n. 17.00–18.00

Keskustelua ja kysymyksiä: Keskusteluosuudessa kysymyksiä voi esittää suomeksi tai englanniksi.

18.00 Tilaisuus päättyy

Jeff Duda on ekologi Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitokselta (USGS). Hän työskentelee Seattlessa USGS:n John Wesley Powell -kalatutkimuskeskuksessa Washingtonin osavaltiossa. Hänen tieteellinen uransa USGS:ssä on kestänyt 19 vuotta. Vuodesta 2004 hän on johtanut useita tutkimushankkeita Elhwa–joella, jossa Yhdysvaltain historian laajimmat vesivoimalapurkutoimet toteutettiin 2011-2014. Vesivoimalan purkuoperaatiossa huomioitiin sekä viimeisin tiede, että alkuperäiskansojen, eli paikallisen Lower Elhwa –heimon alkuperäiskansatieto historiallisen tilannekuvan sekä ympäristöseurannan osalta. Duda on julkaissut yli 50 tiedeartikkelia ja –raporttia. Tero Mustonen, dosentti ja ammattikalastaja, on Selkien kyläyhdistyksen ja OSK Lumimuutoksen puheenjohtaja. Hän luotsaa Jukajoen kunnostushanketta Pohjois-Karjalassa. Hän on koordinoinut ja toteuttanut lukuisia pohjoisiin jokiin ja loheen liittyviä tutkimuksia ja hankkeita Lapissa, Länsi-Suomessa, Siperiassa, Kanadassa, Alaskassa ja Kuolan niemimaalla. Hän on toimittanut ja julkaissut kymmeniä vertaisarvioituja tiedeartikkeleita ja –kirjoja. Seminaarin järjestävät Kohtuus–liike ja OSK Lumimuutos. Lumimuutos ja Elhwa–joen tutkimushanke ovat solmineet yhteistyösuhteet syksyllä 2016.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärven uusi kosteikko on valmis

IMG_4756Pro Kuivasjärvi ry:n toteuttama uusi monitoimikosteikko on valmistunut. Sillä torjutaan Niinilahteen tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Parkanon Kuivasjärvellä.

Vuoden 2017 vesiensuojelutoimet Pro Kuivasjärvi ry:n uudella kohteella ovat päättymässä. Niinilahden osavaluma-alueelle rakennettiin syyskuussa uusi monitoimikosteikko. Vuonna 2016 toteutettu Silolahden kosteikko toimii erinomaisesti.

IMG_4741Niinilahden uuden kosteikon kaivuupinta-alaa on noin 0,5 hehtaaria, mutta sen toiminnallinen hyötypinta-ala on suurempi, noin hehtaari. Lisäksi hyödynnetään lahden luontaista kasvustoa päästöjen pysäyttämiseen. Näin kosteikko toimii sekä vesiensuojelurakenteena, että ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuuden toimia. Lisäksi kasvillisuuden kehittyessä 2018-2019 kohteesta muodostuu virkistyskäyttökohde.

Pro Kuivasjärven toimet pohjaavat vuosina 2013-2015 toteutettuun laajaan tieteelliseen selvitykseen, jonka perusteella Kuivasjärveen tulevaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta on merkittävästi vähennettävä, jotta vedenlaatu korjaantuu. Uutta kosteikkoa ovat taloudellisesti tukeneet paikalliset maanomistajat, mökkiläiset, Vapo Oy, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys, Parkanon kaupunki, myös lainoittaen yhdistystä ja OSK Lumimuutos. Kaksi maanomistajaa luovutti maitaan kohteen toteuttamiseen. Kaikille näille tahoille lämmin kiitos. Kosteikon suunnitteli vesiensuojeluammattilainen Janne Raassina. Hankkeen tieteellinen johtaja oli dosentti Tero Mustonen.

IMG_4732Vuodelle 2018 Pro Kuivasjärvi ry pyrkii jättämään uuden valuma-aluekunnostushakemuksen, yhteistyössä muiden järven tilaa korjaavien toimien ja tahojen kanssa läheisessä yhteistyössä. Yhdistys pyrkii myös edistämään Ylä-Satakunnan seutukunnalle laajaa EU-hanketta, jolla järvien pääasiassa yhteisten ongelmien ratkaisuja voitaisiin käynnistää laajamittaisilla valuma-aluekunnostuksilla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Maaseudun tulevaisuus kirjoittaa Puruveden muikusta & säämuutoksista

SF seining 1950s 1Maaseudun tulevaisuuden Aimo Vainio pohtii Puruveden kalastusta, Brysseliä ja säämuutoksia, saatavilla täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Sevettijärven ja lähivaluma-alueen kunnostussuunnittelun tuloksia sekä Vainosjoki –hankkeen kesän toimista

IMG_3979OSK Lumimuutos on vuoden 2017 yhdessä kolttien kyläkokouksen ja Saa’mi Nue’tt –järjestön kanssa toteuttanut kahta vesiensuojeluhanketta:

  • Vainosjoen virtavesikunnostus 2017-2018: Uudet kutusoraikot ja elinympäristöjen palautus Kirakkajärven suunnalla
  • Sevettijärven ja lähivaluma-alueen vesiensuojelusuunnittelu –LEADER –hanke

Molemmat hankkeet ovat onnistuneet hyvin. Kenttätyöt ja ennallistamistoimet vuodelle 2017 ovat päättyneet. Tervetuloa kuulemaan hankkeiden tuloksista

Perjantaina 6.10.2017 kello 18.00

Sevettijärven koululle

Kahvitarjoilu

Lämpimästi tervetuloa!

 Vainosjoki –hankkeeseen voi tutustua YLE:n verkkouutisesta.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

YLE raportoi Vainosjoen hankkeesta.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

YLE raportoi Vainosjoen vesiensuojeluhankkeesta, uutinen täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostus eteni vauhdikkaasti Sevettijärvellä

Kolttasaamelainen työryhmä arvioi työkohteita.

Kolttasaamelainen työryhmä arvioi työkohteita.

OSK Lumimuutos, Saa’mi Nue’tt, Kolttien kyläkokous, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus ja yksityiset tahot saivat käyntiin Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostuksen viime viikolla Sevettijärven suunnalla. Hanke sai luvituksen toukokuussa 2017. Tavoitteena on ennallistaa Vainosjoen alaosa sekä Kirakkakoski. Työ on jo pitkällä.

Stiina Aikio dokumentoi ennallistamistyötä ja kerää tässä Vladimir Feodoroffilta kolttasaamelaista perinnetietoa osana työtä.

Stiina Aikio dokumentoi ennallistamistyötä ja kerää tässä Vladimir Feodoroffilta kolttasaamelaista perinnetietoa osana työtä.

 

Osana Näätämöjoen yhteishallintaa, joka on Suomen innovatiivisimpia vesistöhankkeita kolttasaamelaiset päättivät toteuttaa elinympäristöjen ja kutualueiden ennallistamista keinoina vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Näätämö-joen valuma-alueella.

Risto Semenoff, jokikunnostaja, on suunnitellut Vainosjoen ennallistamista jo 1970-luvulta alkaen.

Risto Semenoff, jokikunnostaja, on suunnitellut Vainosjoen ennallistamista jo 1970-luvulta alkaen.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostus ovat ensimmäisiä laatuaan, jossa pyritään yhdistämään tiede, kolttasaamelainen perinnetieto ja käytäntö vesistötyössä. Samaan aikaan OSK Lumimuutos luotsaa myös Pohjoisimman Lapin LEADER -hanketta Sevettijärven ja sen valuma-alueen kunnostussuunnitelmasta. Se valmistuu lokakuussa 2017 ja työ on myös siinä edennyt hyvin. Vesistötyön huippuammattilainen Janne Raassina on hankkeiden pääasiantuntija. Dosentti Tero Mustonen on tieteellinen koordinaattori.

Risto Semenoff ennallistaa Vainosjokea.

Risto Semenoff ennallistaa Vainosjokea.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostusta ovat rahoittaneet ja tukeneet OSK

Dosentti Tero Mustonen ja Lapin ELY:n ylitarkastaja Jarmo Huhtala sähkökalastavat Kirakkakoskella.

Dosentti Tero Mustonen ja Lapin ELY:n ylitarkastaja Jarmo Huhtala sähkökalastavat Kirakkakoskella.

Lumimuutoksen lisäksi useat kolttasaamelaiset, yksittäiset lahjoittajat, erityisesti Laura Murtomaa, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus sekä seitsemän vuotta jatkuneen hankkeen muut toimijat. Hanke päättyy kesällä 2018 ja tavoitteena on käynnistää koko Vainos-reitin kunnostus. Kaikille rahoittajille suurkiitos.

Kutusoraikot paikallaan, uoma ennallistettu, talvi ja kevät seurataan ja viimeistellään 2018 Kirakkakoskella.

Kutusoraikot paikallaan, uoma ennallistettu, talvi ja kevät seurataan ja viimeistellään 2018 Kirakkakoskella.

Kivityötä.

Kivityötä.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

Ennallistettua Vainosjokea.

Ennallistettua Vainosjokea.

Työryhmä vierittää kiviä takaisin virtaan. Kaikki työvaiheet olivat pääasiassa käsityötä.

Työryhmä vierittää kiviä takaisin virtaan. Kaikki työvaiheet olivat pääasiassa käsityötä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koitajoen jokinuottaus on merkittävää kulttuuriperintöä

Koitajoen siika-apajat avautuvat heti Ala-Koidan kylällä. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoen siika-apajat avautuvat heti Ala-Koidan kylällä. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoen reitillä Pohjois-Karjalassa, erityisesti Ala-Koidan kylällä, on harjoitettu jokinuottausta ikiaikaisesti. Kalastuksen pääkohde on ollut Koitajoen planktonsiika (Coregonus lavaretus pallasi).  Se onkin yksi Suomen merkittävimmistä vielä luontaisesti lisääntyvistä siikakannoista. Samalla Koitajoen valuma-alueella harjoitettu siian kulttuuripyynti savokarjalaisena ja karjalaisena perinteenä muodostaa erittäin uhanalaisen, mutta historiallisesti merkittävän sosiaalis-ekologisen järjestelmän. Jokikulttuurin kannalta nuottausperinne on keskeinen. Sitä jatketaan edelleen virtavedessä poikkeusluvin. Saaliskalat auttavat myös planktonsiian emokalapyyntiä ja tutkimusta.

Koitajoki Möhkössä. Kuva: Eero Murtomäki

Koitajoki Möhkössä. Kuva: Eero Murtomäki

Jokinuottaus on erityinen traditio, jota tunnetaan vähän. Apajapaikkojen hyödyntäminen pitää siian kutupaikkoja puhtaina, kertynyt kiintoaines saadaan liikkeelle. Nuottauksen avulla voidaan laajentaa joen tilaan liittyvien kulttuuristen ja ekologisten indikaattoreiden seurantaa. Kaikki pyynti on kotitarvekalastusta. Useiden kymmenien apajapaikkojen sijaintiin kiinnittyy runsas tarina- ja paikallistietoperinne.

Huomionarvoista on nuotta-apajien heikentyminen Koitajokeen päässeiden kiintoaineskertymien takia. Ala-Koidan kylän kalastajat ovat raivanneet apajia raivausnuotalla, ja nuottauksen jatkuminen pitää siian kutualueita puhtaina. Jokinuottaus muodostaa eräänlaisen kotoperäisen vesiensuojelujärjestelmän.

Reino Piitulainen Ala-Koidasta on jokinuottaajien perinteenkantajia. Kuva: Tero Mustonen

Reino Piitulainen Ala-Koidasta on jokinuottaajien
perinteenkantajia. Kuva: Tero Mustonen

Vastaavia jokinuottauskulttuureita on Suomessa ollut esimerkiksi Tenojoella. Kaikki ne ovat kuitenkin kadonneet tai voimakkaasti taantuneet. Tämän takia Koitajoen jokinuottaus on merkittävä osa alueen elävää, ikiaikaista kulttuuriperintöä ja läheistä suhdetta vesistön kanssa. Venäjän Siperiassa Lena-joella on vastaavankaltaista siian nuottausta vielä säilynyt, esimerkiksi Tshiganskin kylässä, Sahan tasavallassa.

Projektitutkija, dosentti Tero Mustonen toteaa: ”Koitajoen nuottauskulttuuri on hyvä esimerkki kotoperäisestä kalastusperinteestä, joka jopa nykyaikana kykenee edistämään vesiensuojelua, siian selviytymistä ja joen tilan seurantaa.

Tsiganskin kylässä Lena-joella, Koillis-Siperiassa jokinuottausperinne voi vielä hyvin. Kuva: Tero Mustonen

Tsiganskin kylässä Lena-joella, Koillis-Siperiassa
jokinuottausperinne voi vielä hyvin. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoki Freshabit –hanke tekee yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston SOVIKO –hankkeen kanssa ympäristökysymyksissä Koitajoella. Hankkeessa haastatellaan perinnekalastajia, sekä kootaan yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa vesiensuojelun edistämiseksi.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kaksi uutta lopputyötä Linnunsuohon liittyen

Sedimenttitutkimuksia 2012. Kuva: Kunnostushankkeen arkisto, 2014.

Sedimenttitutkimuksia 2012. Kuva: Kunnostushankkeen arkisto, 2014.

Kesän aikana on julkaistu kaksi uutta Karelia -ammattikorkeakoulun lopputyötä Jukajoki -hankkeeseen liittyen:

Lisäksi kevään ja talven kaksi ranskalaista harjoittelijaa ovat valmistelleet gradujaan Jukajoella. Ne julkaistaan täällä, kun ne ovat valmistuneet.

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Totuuskomissioista pohjoisessa

 

Saamelaisten maankäyttö on tärkeä osa totuustyötä.

Saamelaisten maankäyttö on tärkeä osa totuustyötä.

Totuuskomissioista pohjoisessaon katsaus Kanadan, Ruotsin ja Suomen poikkeaviin keskusteluihin alkuperäiskansojen ja valtioiden suhteista. Raportin rajaus liittyy vuosien 2014-2016 virinneisiin, ja toisaalta osittain toteutettuihin totuuskomissio –keskusteluihin.

Ainoastaan Kanadassa on valtion toimesta rahoitettu ja toteutettu Truth and Reconciliation –prosessi, jonka tavoitteena oli käsitellä menneiden vääryyksien ja epäkohtien laatua ja korjata mennet. Ruotsin kirkko on puolestaan tukenut saamelaisten käynnistämää aloitetta totuuskomissiosta julkaisemalla alkuperäiskansojen ja valtion välisten historioiden uudelleenarviointeja sekä edistämällä julkisuudessa asiaa. Suomessa Saamelaiskäräjät on ottanut totuuskomissio –työn vuosiohjelmaansa 2016-2017.

Työn on tilannut OSK Lumimuutokselta Rospuutto –teatteriryhmä maaliskuussa 2016. Kiitokset Rospuutolle, Kaisa Syrjänen-Schaalille Ruotsin kirkosta, Pauliina Kainulaiselle Kontiolahdelta, Kaisu Mustoselle, Virve Sallisalmelle, Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Stefan Mikaelssonille ja kaikille muille tahoille, jotka mahdollistivat raportin.

PDF on saatavilla täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

”Puruveden talvinuottaajat” –elokuva kertoo maineikkaan kalastajayhteisön arjesta

SF Winter seining 1Puruveden ammattimaisen kalastuksen dokumenttielokuva –hanke tuotti  dokumenttielokuvan Kesälahden ammattikalastajista. Mukana on myös Kerimäen kalastajien puheenvuoroja. Elokuvaa on kuvattu yhteensä kolmen vuoden ajan.

IMG_3073”Puruveden talvinuottaajat” –elokuvan kansainvälinen ensi-ilta järjestettiin Italiassa, Genovassa, kansainvälisillä ”Slow Fish” –ruokafestivaaleilla toukokuun loppupuolella. Vastaanotto oli innostunutta ja kiittelevää. Ensi-iltayleisö sai myös maistaakseen aitoa Puruveden muikkua sekä pohjoiskarjalaista ruisleipää, jonka oli leiponut kontiolahtelainen Päivi Sokura.IMG_3147 Ensi-iltaan kuuluivat haastattelut Italian kansalliselle Rai UNO – kanavalle ja yleisöluento. Kansainvälisen ensi-illan jälkeen elokuva jatkoi välittömästi ensi-iltoihin Turkkiin ja Puolaan. Kansainväliset näytökset jatkuvat vuoden loppuun asti.

Elokuvassa esitellään sekä kesäajan rysäpyynti, että talvinuottaus. Lisäksi elokuvassa on mukana 1930- ja 1960 –luvun talvinuottaukseen liittyvää, ainutlaatuista arkistomateriaalia Puruvedeltä ja Rymättylästä.

SF seining 1950s 1Elokuvan tarinallinen kehys on kahden nuottakunnan päivä jäällä. Filmi pohtii muun muassa, millaista nuottaus on, miten perinteiset ja nykyajan työvaiheet lomittuvat keskenään sekä miksi 1300 –luvulla alkanut Puruveden nuottaus on erityistä.

Ohjaaja Tom Miller PrettyGoodProductions –tuotantoyhtiöstä Yhdysvalloista on valinnut uusimpaan elokuvaansa minimalistisen tyylin. Kalastajat viettivät jäällä normaaleja pyyntipäiviä. Elokuva on kuvattu heidän ehdoillaan. Elokuvan leikkauksessa on kuultu kalastajien mielipiteitä ja toiveita.

Puruveden talvinuottaus on sekä ammatti ja kulttuuri, jota kuitenkin tunnetaan vähän kansallisesti ja kansainvälisesti. Dokumenttielokuva on osa pyrkimyksiä lisätä tietoja kalastukseen ja Puruveden muikkuun liittyen. Puruveden talvinuottaus ja siihen liittyvä suullinen perinne onkin ehdolla UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Elokuva on omistettu Kesälahden kalasataman pitkäaikaiselle johtajalle,

Esa Rahunen, 1955-2016

Esa Rahunen, 1955-2016

Esa Rahuselle, jonka havaintoja säiden muutoksista ja luontosuhteesta kuullaan elokuvassa arkistomateriaalina.

Elokuvaa tarjotaan kotimaisille tv –kanaville, kuten YLE:lle sekä kansainväliseen levitykseen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi koulujen oppimateriaalina. Toissijaisesti elokuvahanke tukee myös Puruveden muikulle ja perinteiselle pyynnille annettua EU:n nimisuojatoimintaa.

Elokuva on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman 2014-2020 tuella. Hankenumero 31186, 2016. Muita rahoittajia ovat olleet Kesälahden kalasatama –osuuskunta ja Lumimuutos –osuuskunta.

Elokuva on nyt katsottavissa vapaasti verkossa. Sen voi katsoa suomeksi ja englanniksi.

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.