Toiminta

Our Place On Earth -dokumenttielokuvat julkaistu

sandbar-barbudaAmerikkalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions on julkaissut ”Our Place on Earth” -elokuvansa. Ne muodostavat tuotantokauden 1 ja 2. Kausi 1 on vapaasti katsottavissa verkossa.

pope-bangkukukEnsimmäisessä jaksossa käsitellään Suomen Kontiolahdella sijaitsevan Jukajoen kunnostushanketta, kyläelämää Selkiellä ja uusia ratkaisuja aikamme ongelmiin.

Muissa 1. tuotantokauden jaksoissa vieraillaan Karibianmerellä, Latinalaisessa Amerikassa ja sademetsissä.alisia-bangkukuk

Amerikkalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions julkaisi vuonna 2016 täyspitkän elokuvan ”Jukajoki”, joka kiertää parhaillaan Suomea osana itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlia. Tuotantokauden 1 voi käydä katsomassa täältä.

Filmeissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.

booby-cay-bangkukuk-pope

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Jukajoki -elokuva kiertää Suomea osana Suomi 100 v -juhlia

vehkasuo 2017

Jukajoki -elokuva kiertää Suomea. Luontoelokuvafestivaali Wildlife Vaasa lähtee tänä vuonna elokuvakiertueelle ympäri Suomen. Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmistoon kuuluvan kiertueen aloitustapahtuma järjestetään pe-la 27.–28.1. kulttuuritalo Fannyssa Vaasassa.

Luontoelokuvia esitetään non stop –periaatteella perjantaina klo 10-20 ja lauantaina klo 13-19. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Itse festivaali järjestetään kahden vuoden välein, eli seuraavan kerran syksyllä 2018. Tänä välivuonna festivaali osallistuu Suomi 100 –juhlavuoteen teemalla Suomi ja suomalainen luonto ulkopuolisin silmin. Ympäri Suomen esitettävässä elokuvasarjassa Suomen metsien puhdas ja monipuolinen luonto nähdään ulkomaalaisten elokuvantekijöiden silmin.

 - Tarkoituksena on näyttää, miten ulkopuolinen näkee maamme luonnon rikkauden, kuvailee festivaalin tuottaja, Vaasan kaupungin kulttuurikeskuksen kulttuurikoordinaattori Ilias Missyris.

Wader lg pieni Kesällä Kiinaan

Osa elokuvasarjasta on tarkoitus myös esittää erikseen Vaasan alueen koululaisille, maahanmuuttajille sekä muille kiinnostuneille kohderyhmille.

- Vuoden 2017 aikana aiomme viedä kyseisiä elokuvia myös ulkomailla eri elokuvafestivaaleille. Esimerkiksi heinäkuussa elokuvasarja esitetään Shanghaissa yhteistyössä China International Animal and Nature Film Festival –tapahtuman kanssa, kertoo Missyris.

Elokuvasarja koostuu seuraavista elokuvista:

  • Wolverines – Hyenas of the North (Saksa)
  • Wild Scandinavia-Finland (Saksa)
  • Jukajoki (USA/Suomi)
  • Four men and a dog-The Finnish Line (UK/Australia)
  • Mare Botnicum – Adventures with The Seagul (Ruotsi)
  • Mission Possible (Kreikka/Somalia/Suomi)
  • The Honeymoon (Kreikka/Somalia/Suomi)
  • Joel Lenlund: ”Korsnäs living legend’ (Kreikka/Saksa/Suomi)

Elokuvien esittelyvideo täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Merenkurkun saaristosta uusi tarkastelu

Eero Murtomäki metsäretkellä.

Eero Murtomäki metsäretkellä.

Merenkurkku muodostaa Pohjanlahteen madaltuvan kapeikon, joka erottaa Perämeren Selkämerestä. Suomen Valassaarilta Ruotsin puoleiseen Holmögaddiin on vain hieman yli 20 kilometriä. Jokien makea vesi laimentaa suolapitoisuuden 3,5-4 promilleen. Joskus Tanskan salmien kautta tullut Pohjanmeren suolaisemman veden pulssi tuo turskia muutamaksi vuodeksi Merenkurkkuun saakka.

Lyhyt merimatka mahdollistaa pohjoisessa pesivien lintujen, kuten piekanojen, sinirintojen, lapinkirvisten ja joidenkin kahlaajien poikittaismuuton. Myös paljon kurkia ylittää Merenkurkun jatkaen kevätmuuttoa Ruotsin puolta ja palaten syksyisin Suomen rannikkopeltojen kokoontumakeskuksiin. Hirvet ja metsäkauriitkin pystyvät uimaan kapeikon poikki.

Pitkän linjan luontokuvaaja Eero Murtomäki käsittelee uudessa esseessään kotiseutunsa muutoksia 1940- luvulta vuoteen 2017. Pohdiskelu on osa pohjoismaista IPBES -työskentelyä, jota koordinoi perinnetiedon osalta OSK Lumimuutos. Essee on samalla Lumimuutoksen 14. työraportti. Se on luettavissa täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pro Kuivasjärvi ehdokkaana vuoden parhaan luontoteon palkintoon

IMG_9794Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea tiedottavat:

Parasta luontotekoa 2015-2016 etsivään kilpailuun ehdotettiin 22
luontotekoa. Suomen IUCN-komitean järjestämä kilpailu käytiin nyt kuudetta
kertaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkistaa
kilpailun voittajan helmikuun alussa. Kilpailun voittajan julkistus on
yksi maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallisen Luonnon päivät
2017 -ohjelmahankkeen tapahtumista. Pro Kuivasjärven työ on yksi näistä.

Kilpailulla etsittiin organisaatiota, yritystä tai henkilöä, joka on
omilla toimillaan turvannut suomalaisen luonnon elinvoimaisuutta ja
ekosysteemipalvelujen toimivuutta vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhtenä aiheena on innostaa
uusia väestöryhmiä luontoon ja ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden ja sen
suojelun merkitys. Siksi tällä kertaa etsittiin luontotekoa, joka vaikkapa
vapaaehtoistyön avulla on innostanut erilaisia väestöryhmiä – lapsia,
nuoria, eläkeläisiä, työttömiä tai uusia suomalaisia – ymmärtämään luonnon
suojelun merkitystä ja siten edistämään uhanalaisten lajien tai
ekosysteemien suojelua.

Kilpailuun tuli kaikkiaan 47 ehdotusta, jotka koskivat 22 ehdokasta.
Kilpailun voittajan valitsee Suomen IUCN-komitea.

Kilpailuun osallistuvat m.m. luonnon monimuotoisuutta turvaavat teot ja ehdokkaat:

  • Kosteikkojen rakentaminen yhdessä maanomistajien kanssa ja luonnon virkistyskäytön lisääminen (Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus, kosteikkohanke)
  • Paikallisten asukkaiden aktivointi talkootyön avulla arvostamaan lähiympäristönsä erityislaatuisuutta (Annika Harlio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan perinnemaisemaryhmä)
  • Kalan syntymäaltaan rakentaminen Someron Oinasjärveen kalojen lisääntymisen turvaamiseksi (Tapio Härkönen)
  • Varhaiskasvatusta luontoaiheisten iltojen, teatterin, satutuntien ja retkien keinoin (Terhi Korpela ja Auli Hyyrynen, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen ympäristökasvatusryhmä)
  • Riistan elinympäristön hoidon vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa talousmetsissä (Esko Laitinen, Metsähallitus)
  • Parkanon Kuivasjärven saattaminen luonnon tilaan ja virkistyskäytön parantuminen (Tero Mustonen, Pro Kuivasjärvi)

Parasta luontotekoa etsittiin Suomessa nyt jo kuudetta kertaa.
Kilpailuissa on palkittu seuraavat parhaat luontoteot:

   2014: apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset
turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena
    2012: kolmen toimittajan aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta
viestimisessä
    2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä
ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus
    2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue
kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi
    2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli
maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja
kotimaisia lajeja suosivalla tavalla

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin
globaali ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäseniä ovat
Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, sekä Suomen
luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen
riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen
IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoasiainministeriö, maa- ja
metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen
Luontopalvelut. IUCN:n asiantuntijakomissioiden vapaaehtoiseen työhön
osallistuu noin 70 suomalaista.

Hashtagit: #parasluontoteko #suomi100 #luonnonpäivä

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Suomen ensimmäinen yhteisömetsä perustettu

Havukkavaara

Havukkavaara

OSK Lumimuutos yhteistyössä YK:n ympäristöohjelma UNEP:in WCMC:n ja ICCA -rekisterin kanssa on rekisteröinyt Suomen ensimmäisen yhteisömetsän Havukkavaaraan Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

ICCA -käsite on englanniksi Indigenous and community conserved area. Se tarkoittaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöiden itselleen tärkeiden alueiden suojelua. ICCA -alueen ei tarvitse olla kansallisten viranomaisten vahvistama – tämä uusi työkalu on ennenkaikkea tarkoitettu paikallisyhteisöiden keinoksi vahvistaa itselleen tärkeiden alueiden suojelua ja perinteistä maankäyttöä.

img_9191OSK Lumimuutos on maailmanlaajuisen ICCA -konsortiumin jäsen Suomessa. Kontiolahdella Havukkavaaran suojelualue on nyt, kahden eri suvun toimesta, rekisteröity ensimmäiseksi kansalliseksi yhteisömetsäksi. Kokonaisuudessaan yli 20 hehtaarin vanhan metsän alue koostuu useammasta yksityisestä METSO -ohjelmalla rauhoitetusta suojelualueesta. Kohde on siis myös kansallisesti suojeltu.

Havukkavaarassa ja sen lähialueella on jäänteitä esihistoriallisesta saamelaisten maankäytöstä sekä 1640 -luvulle asti karjalaisesta kulttuurista. Nykyinen väestö on pääasiassa savokarjalaista. Alueella jatkuvat perinteisen maankäytön muodot, kuten kylän yhteinen hirvenpyynti, marjastus, muu metsästys ja itäsuomalaisen metsäsuhteen ydintoiminnot. Havukkavaaraa on kaskettu 1800-luvulla. Alueelta on tallennettu n.s. kalevalaisia runoja. Sieltä tavataan metsoja, pyytä, teeriä, ilvestä, karhua, ahmaa, idänuunilintuja ja muuta tyypillisiä seutukunnan vanhan metsän lajistoa.

winter5OSK Lumimuutoksen Tero Mustonen kommentoi yhteisömetsän perustamista: ”Pääosa napapiirin eteläpuolisista vanhoista metsistämme on mennyttä. ICCA -yhteisömetsän perustaminen on tärkeä askel uudentyyppiseen keskusteluun, joka mahdollistaa suomalaisten kylien ja saamelaisalueen toimijoiden osalta uusia työkaluja perinteisen maankäytön, kulttuurin ja luonnon kannalta. Kansallisesti tälläisiä toimintamalleja ei ole, joten ICCA tuo mukaan Suomeenkin uudentyyppistä ajattelua luonnonsuojeluun ja perinteisten maankäyttöjen huomioimiseen. Meille Havukkavaaran osalta on tärkeää myös korostaa näiden metsien henkistä merkitystä. Tämä kehys on usein poissa, kun Suomessa keskustellaan näistä asioista. Toivomme Havukkavaaran olevan uudentyyppinen, positiivinen avaus, joka herättää keskustelua ja mahdollisuuksia kylien ja luonnonsuojelun saralla.”

Havukkavaaran ICCA -alueen verkkosivuihin voi tutustua englanniksi täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

OSK Lumimuutoksen ja kolttasaamelaisten lohityö malliesimerkkinä Arktisessa Neuvostossa

Kirakkajoen kunnostus alkaa 2017.

Kirakkajoen kunnostus alkaa 2017.

Arktinen neuvosto, hallitustenvälinen foorumi kalottialueella, on tänään julkaissut merkittävän ”Arctic Resilience Report” -tutkimuksen. OSK Lumimuutoksen ja kolttasaamelaisten Näätämö -joen valuma-alueen yhteishallintahanke muodostaa raportissa tärkeän osan. Se on mukana esimerkiksi arktisten maiden hallituksille jaettavassa tiivistelmässä malliesimerkkinä toimista, joita pohjoisessa nyt tarvitaan.

Ympäristölliset ja sosiaaliset muutokset kalottialueella etenevät nopeammin kuin koskaan aiemmin. Pohjoiset alkuperäiskansat ja luontaistalousyhteisöt ovat kovempien paineiden edessä kuin milloinkaan aiemmin. Arctic Resilience Report -tutkimus käsitteli näitä globaalimuutoksia sosiaalis-ekologisin menetelmin. Perinnekulttuurit ja luonnon muutokset yhdistettiin monitieteiseksi tulkinnaksi.

Valuma-aluekarttoja käsiteltiin lokakuussa hankkeen työpajassa Sevetissä.

Valuma-aluekarttoja käsiteltiin lokakuussa hankkeen työpajassa Sevetissä.

Hallitusten välinen, virallinen Arctic Resilience Report nostaa Näätämö -joen yhteishallintahankkeen tuloksista esiin muun muassa

  • kolttasaamelaisten ja lohen kulttuurisen, ikiaikaisen luontosuhteen
  • ilmastonmuutoksen vaikutukset ja uhat lohelle ja kolttasaamelaisille
  • kaivostoiminnan, lohenkasvatuksen ja kontrolloimattoman turismin potentiaalisina tulevaisuuden uhkina Näätämö -joen valuma-alueella ja lohen elinympäristöissä
  • kolttasaamelaisten alkuperäiskansatietoon pohjaavia omia indikaattoreita ilmaston ja luonnonmuutoksista ja niiden seuraamisesta
  • uhkien tunnistamisen ja elinympäristöjen kunnostamisen osana mukautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Raportti on kokonaisuudessaan saatavissa englanniksi täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kotoperäinen maailma Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi

Kuivasjarvi_kansiDosentti Tero Mustosen ”Kotoperäinen maailma – Kuivasjärven ympäristöhistoriaa” on asetettu virallisesti Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Palkinnonjakoa varten Kirjasäätiö on asettanut kolmijäsenisen valintalautakunnan, joka nimeää vähintään kolme ja enintään kuusi finalistia palkinnonsaajaksi.  Palkintoehdokkaat julkistetaan maanantaina 31.10.2016 ja palkinto jaetaan torstaina 24.11.2016.

”Kotoperäinen maailma” kertoo Ylä-Satakunnassa sijaitsevan Kuivasjärven ja sen valuma-alueen muutoksesta rautakaudelta 2010 –luvulle. Jo Lönnrot piti seutukuntaa ainutlaatuisena. Siellä säilyi metsäsuomalaisten erämaakulttuuri pitkään. Kirjan painopiste on ympäristöhistoriassa.  Järvi ja valuma-alue ovat nykyisellään vakavassa tilassa. Vuonna 2013 perustettu kansanliike ja yhdistys on käynnistänyt laajat kunnostustoimet järven pelastamiseksi.

Kirja sisältää

  • Monitieteisen analyysin vesistön muutoksista ja vaurioitumisesta
  • Kuivasjärven saamelaisen kulttuurin laaja-alaisen historian
  • Metsäsuomalaisten kulttuurien ja erämaa-alueiden kuvauksen
  • Nykyihmisten perinne- ja paikallistietohavainnot tieteen rinnalla
  • Modernisaation eli nykyaikaistamisen vaikutukset paikallisten kylien kulttuuriin ja luontoon
  • Luonnontieteelliset ja kalastotutkimukselliset tulokset vuosilta 2006-2016
  • Riekkosoiden ennallistamiskuvauksia
  • Runsaasti historiallisia ja nykyajan valokuvia
  • Yli 20 selkeää karttaa 1650 –luvulta 2010 –luvulle
  • Malleja, joilla vesistöön kohdistuneet vauriot on mahdollista korjata valuma-aluekunnostuksella

Kirja sopii hyvin paikallisesta tarkastelustaan huolimatta ekologian, maantieteen, perinteentutkimuksen, vesistönsuojelun ja historian aiheista kiinnostuneille.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärven uudet vesiensuojelurakenteet ”Pirkanmaan parhaimmistoa”

Silolahden uusi kosteikko 14.10.2016

Silolahden uusi kosteikko 14.10.2016

Pro Kuivasjärvi ry:n toteuttamat vesiensuojelurakenteet, Silolahden kosteikko sekä Kaakkurinevan valuma-alueen allas ja pohjakynnykset ovat käytännössä valmiita. Innostunut kyläläisten ja viranomaisorganisaatioiden joukko tutustui maastokäynnillä kohteisiin 15.10.2016.

Kosteikon suunnittelussa on korostettu monimuotoisuus- ja maisema-arvoja itse vesiensuojelun lisäksi.

Kosteikon suunnittelussa on korostettu monimuotoisuus- ja maisema-arvoja itse vesiensuojelun lisäksi.

Silolahden monitoimikosteikon vesipinta-ala on noin 0,3 hehtaaria. Sen toiminta

  • pysäyttää kiintoainesta
  • pysäyttää ravinnekuormitusta
  • sisältää maisemallisia arvoja
  • lisää luonnon monimuotoisuutta (erityisesti lintujen osalta)

Rakenteet on suunnitellut vesiensuojeluammattilainen Janne Raassina. Kaivuutyöt toteutti Jari Perälä Kihniöstä. Kaivuutöissä korostettiin maisemallisia ja luonnonmukaisia ratkaisuja. Kosteikon takana oleva luhta toimii luonnon omana rakenteena, joka pysäyttää kuormitusta.

Jari Perälä

Jari Perälä

Pohjakynnyksissä pysäytetään kiintoainesta.

Pohjakynnyksissä pysäytetään kiintoainesta.

15.10.2016 vierailun aikana Metsäkeskuksen Timo Vesanto totesi ratkaisuiden olevan ”Pirkanmaan parhaimmistoa”. Paikalla oli myös Parkanon kaupungin ympäristösihteeri Taina Bister.

Yhdistyksen, kyläläisten ja viranomaistahojen edustajat tutustumassa kosteikkoon.

Yhdistyksen, kyläläisten ja viranomaistahojen edustajat tutustumassa kosteikkoon.

Silolahden kosteikon lisäksi toteutettiin Kaakkurinnevan valuma-alueelle allas- ja pohjakynnysratkaisu. Rakennekokonaisuus pysäyttää kiintoainesta ja toimii mallikohteena metsämailla toteutettavista pienistä, kustannustehokkaista ratkaisuista. Maastokatselmuksen jälkeen kahvisteltiin Lamminkosken kodalla ja suunniteltiin vuoden 2017 kohteita.

Kaakkurinevan valuma-alueen allas

Kaakkurinevan valuma-alueen allas

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Vainosjoen ala-valuma-alueen kunnostus eteni Sevettijärvellä

Kirakkajoen kunnostus alkaa 2017.

Kirakkajoen kunnostus alkaa 2017.

Tällä viikolla käsiteltiin Vainosjoen ala-valuma-alueen kunnostusta Sevettijärvellä, kolttasaamelaisten kotiseutualueella. Alkuviikosta OSK Lumimuutos keskusteli Lapin ELY:n ja Metsähallituksen kanssa vaadittavista luvista. Neuvottelut olivat positiivisia. Tarkoituksena on edetä 3-4 pilottikohteella jo kesällä 2017.

Myös Vainoslompoloiden suunnalla toteutetaan pilottikohteita 2017.

Myös Vainoslompoloiden suunnalla toteutetaan pilottikohteita 2017.

Ensimmäinen kunnostuskohde on Kirakkajoki. Siellä toteutetaan elinympäristöjen kunnostus ja kutusoraikkojen palauttaminen. Samoin Vainoslompoloiden suuntaan edetään 2-3 kohteen osalta ainakin niin, että elinympäristöt pyritään ennallistamaan. Toimet ovat osa vuonna 2011 käynnistynyttä Näätämö-joen valuma-alueen yhteishallintahanketta. Lumimuutos on hankkeen tieteellinen koordinaattori.

Tero Mustonen esitteli hankkeen tuloksia.

Tero Mustonen esitteli hankkeen tuloksia.

Tällä viikolla tehtiin vuoden viimeiset maastotyöt ja suunnittelut, joita johti kolttasaamelainen Risto Semenoff. Kirakan ja Vainoksen kohteilla tunnistettiin kutusoraikkoalueita ja ennallistamistarpeita.

Valuma-aluekarttoja jaettiin

Valuma-aluekarttoja jaettiin

Tiistai-iltana hanke kokosi Sevetin koululle noin 30 henkeä kuuntelemaan vuoden 2016 tuloksista. Työpaja antoi myös mahdollisuuden kyläläisille kommentoida suunnitelmia ja tuoda uusia tietoja esiin. Vuoden 2017 hanke on pilottitoimintaa, että ensimmäiset kohteet saataisiin eteenpäin. Yle Sápmi raportoi tapahtumasta laajasti.

Risto Semenoff ja muut työpajan osallistujat.

Risto Semenoff ja muut työpajan osallistujat.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärven uusien rakenteiden teko edennyt nopeasti

Työt alkoivat puuston poistolla.

Työt alkoivat puuston poistolla.

Viime viikkoina OSK Lumimuutos, Pro Kuivasjärvi ja vesiensuojeluasiantuntijat ovat edenneet nopeasti Parkanon Kuivasjärven kunnostushankkeessa. Kokonaisuudessaan hankkeessa toteutetaan kahdella eri kohteella vesiensuojelurakenteita.

Silolahden alavaluma-alueelle sijoitettava iso kosteikko on perustettu täyttämään neljä tavoitetta:

  • ravinnekuorman pysäyttäminen
  • kiintoaineksen pysäyttäminen
  • maisema-arvot
  • luonnon monimuotoisuuden lisääminen (erityisesti sorsalinnut)
Uuden ison kosteikon reuna on luonnonmukaisesti myötäilevä.

Uuden ison kosteikon reuna on luonnonmukaisesti myötäilevä.

Toinen kohde sijaitsee Kaakkurilammen alavaluma-alueella ja sielläkin työt ovat käynnissä. Hanke valmistuu 30.10.2016.

Vesiensuojelurakenteet on ammattimaisesti suunniteltu Suomen parhaiden vesiensuojeluasiantuntijoiden toimesta.

Pro Kuivasjärvi ry järjestää 15.10.2016 aamupäivällä sidosryhmille, tiedotusvälineille ja kyläläisille vierailutapahtuman uusilla kohteilla. Siitä tiedotetaan erikseen ensi viikolla.

Silolahden alavaluma-alueen kosteikko valmistui pääasiassa 3.10.2016.

Silolahden alavaluma-alueen kosteikko valmistui pääasiassa 3.10.2016.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.