Toiminta

YK:n ilmasto-ohjelman kalenteri esittelee OSK Lumimuutoksen toimia Saamelaisalueella ja Itä-Siperiassa

Kirakkakosken kunnostusta.

Kirakkakosken kunnostusta.

YK:n ilmastosopimus UNFCCC esittelee OSK Lumimuutoksen pitkäaikaisia ilmastonmuutostoimia Näätämö-joen valuma-alueella ja Itä-Siperian Kolymalla.

Kohdealueet ovat mukana YK:n ilmastonmuutokseen mukautumiskalenterissa 2018 ”Local communities and indigenous peoples: Leadership for a resilient future”.

Englanninkielisen kalenterin voi ladata täältä. Näätämö-joen yhteishallintaa on esillä myös päivän YLE:n uutisoinnissa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Puruveden talvinuottaus Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

static1.squarespace.comPuruveden talvinuottaus on päässyt Suomen kansalliseen Elävän perinnön luetteloon. OSK Lumimuutos edustaa kalastajia tässä työssä. Perinteikäs ammatti sai tärkeän lisätunnustuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Kansallisessa luettelossa on mukana useita juhlaperinteitä, mm. kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, maistereiden promovoiminen ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus, korsnäsinpaita, ja kansallispuvun valmistaminen. Lisäksi luettelossa on luontoon liittyviä kohteita, mm. sienestys, limisaumaisten puuveneiden veisto ja niillä purjehtiminen sekä Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri, sekä esittäviä taiteita, kuten kaustislainen viulunsoitto, tango, romanien lauluperinne, menuetti ja lavatanssit. Myös ruokaperinteitä, pelejä ja suullisia perinteitä löytyy luettelosta.

nuotta4Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on nimetty kansalliselle listalle. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osana suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä elää suppeamman yhteisön kannattelemana.

nuotta7Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 ja Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijatahojen tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä arvioivat.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen vesisuojelutoimet

Sevettijärven katoavat rannat. OSK Lumimuutoksen arkisto

Sevettijärven katoavat rannat. OSK Lumimuutoksen arkisto

Jo vuosien ajan Sevettijärvellä, Inarissa, Lapin maakunnassa asuvat kolttasaamelaiset, alueen mökkiläiset ja muut paikalliset ovat tehneet havaintoja ja välittäneet huolensa vesistönsä tilan heikentymisestä. OSK Lumimuutos saanut valmiiksi vesiensuojeluraportin Sevettijärveltä. Sen voi lukea täältä. Hankkeen mahdollisti Pohjoisimman Lapin leader –yhdistys.

Ensimmäiset huomiot esitettiin esimerkiksi kyläyhdistyksen toimesta jo 1980- ja 1990 –lukujen taitteessa. Sevettijärvi (inarinsaameksi Čeavetjávri, koltaksi Če’vetjäu’rr) on noin 1800 hehtaaria laaja, erämainen, karu järvi Näätämö-joen valuma-alueella (vesistötunnus 69) Inarin kunnassa, Lapissa.

leader2

eu1Tämä raportti dokumentoi hankkeen lähtötilanteen, vesiensuojelutarpeet, hankkeen kylätyöpajat ja kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi.

Vuosien 1980-2016 välillä tunnistettuja ongelmia Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen piirissä voitiin tiivistää seuraavien neljän kokonaisuuden alle:

  • Järven vedenpinnan ja veden määrän voimakas vaihtelu
  • Rantaeroosio
  • Rehevöityminen, erityisesti Nilijoessa
  • Runsas virtaus Jäniskoskella
Rehevöityminen Nilijoella. OSK Lumimuutoksen arkisto

Rehevöityminen Nilijoella. OSK Lumimuutoksen arkisto

Tiivistäen havaintojen tuloksena voidaan todeta, että:

  • Sevettijärveä vaivaava eroosio ja vedenvaihtelu johtuu pääasiassa yläpuolisten koskien ja luusuoiden perkaamisesta osana tie- ja siltarakentamista, yhdistettynä samoihin toimiin Jäniskoskessa.
  • Tämän lisäksi lähivaluma-alueella ja järvellä voidaan havaita pistemäisiä ongelmia kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä, joka karussa, pohjoisessa vesistössä on tulevaisuutta ajatellen merkittävä seikka.

Kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi:

  1. Eroosiopisteet: Kiveämällä Martinniemen ja Kouluniemen sekä itärannan pahimmat eroosiopisteet maansyöpymä voidaan pysäyttää ja järveen purkavan hiedan ja hiekan leviäminen.
  2. Huomattavasti vaikeampi kokonaisuus on tarttua itse ongelmaan, joka kartoituksessa on paljastunut Sevettijärven ongelmista suurimmaksi – veden liian nopea ja voimakas virtaus Rautaperäjärvestä Jäniskoskeen osana aiempaa tie- ja siltarakentamista. Rautaperäjärven ja Nilijoen luusuoiden, koskiosuuksien ja Jäniskosken tarkasti toteutettu ennallistaminen ja ”entisen” vesitalouden palauttaminen niin lähelle luonnontilaa kuin mahdollista yhdistettynä kutualueiden ja kalojen elinympäristöjen kunnostukseen on pitkän aikavälin suosituksemme. Sen sijaan ruoppaus alivedenaikaan ei tule vaikuttamaan oleellisesti ongelmaan tai ratkaisemaan toistuvan eroosion aiheuttamien vedenpinnan vaihteluiden ja hiekan määrän pysäyttämistä. Jos vesiensuojelutoimiin ryhdytään, tulisi ne mielestämme ohjata tulevan ja lähtevän veden ongelmien korjaamiseen.
  3. Ravinnekuormituksen torjunta: Nilijoen ja Sevettijärven eteläosien ravinnekuormituksen pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
  4. Kiintoaineksen torjunta ja hulevedet: Erittäin karuissa (ultraoligotrofisissa) vesissä, kuten Näätämöjoen valuma-alueella, pienetkin kiintoainesmäärät vaikuttavat heikentävästi jo itsessään, ja erityisesti yhteisvaikutuksessa muiden kuormitusten kanssa. Orgaaninen kiintoaines ei tee hyvää hietikoille ja sorakoille kuteville kaloille, jos mäti peittyy kokonaan sen alle ja tukehtuu. Jatkossa tulisikin selvittää Sevettijärven yläpuolisten vesistöjen kiintoaineksen päästöt, esimerkiksi metsätaloudesta siellä missä sitä harjoitetaan, pienessäkin määrin. Tämän lisäksi retkeilijöiden ja vapaa-ajan asutukset tehostunut hulevesien torjunta on ensiarvoisen tärkeää.
Martinniemen eroosio. OSK Lumimuutos

Martinniemen eroosio. OSK Lumimuutos

Hankkeen mahdollistamisesta suuri kiitos kolttien kyläkokoukselle, Pohjoisimman Lapin leader –yhdistykselle, joka oli hankkeen päärahoittaja sekä hankelainasta Inarin kunnalle. Hankkeen EU-rahoitusosuus oli 12,150€.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Patojen purku, lohen paluu

Pielisjoki. Matti Pihlatie, 2014.

Pielisjoki. Matti Pihlatie, 2014.

Vesivoiman vaikutus lohikalojen elinympäristöjen muutokseen, jopa tuhoutumiseen on globaali ympäristöaihe. Pohjois-Karjalassa keskustelu on painottunut järvilohen ja taimenen luontaisten kutualueiden kohtaloon.

Sunnuntaina 22.10.2017 kello 16-18 Carelicumin auditoriossa (Koskikatu 5, JNS, käynti Torikadun puolelta), järjestetään ajankohtainen, kaikille avoin seminaari. Amerikkalainen huippututkija, liittovaltion Geologisen tutkimuslaitoksen Jeff Duda vierailee Suomessa ja pitää esitelmän vesivoiman purkamisesta Elhwa-joella, Washingtonin osavaltiossa. Elhwa–joen patojen purku on suurin laatuaan maailmassa. Johdantopuheenvuoron käyttää dosentti Tero Mustonen (UEF, OSK Lumimuutos).

Seminaarin alustava aikataulu: 

16.00–16.15 Johdanto: Dosentti Tero Mustonen

16.15–17.00 Elhwa–joen vesivoimaloiden purku, sedimentti, lohen paluu ja joen uudelleensyntymä Yhdysvalloissa: Tutkija Jeff Duda (luento on englanniksi, luentosalin takaosassa kuiskaustulkkaus vapaaehtoisvoimin) n. 17.00–18.00

Keskustelua ja kysymyksiä: Keskusteluosuudessa kysymyksiä voi esittää suomeksi tai englanniksi.

18.00 Tilaisuus päättyy

Jeff Duda on ekologi Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitokselta (USGS). Hän työskentelee Seattlessa USGS:n John Wesley Powell -kalatutkimuskeskuksessa Washingtonin osavaltiossa. Hänen tieteellinen uransa USGS:ssä on kestänyt 19 vuotta. Vuodesta 2004 hän on johtanut useita tutkimushankkeita Elhwa–joella, jossa Yhdysvaltain historian laajimmat vesivoimalapurkutoimet toteutettiin 2011-2014. Vesivoimalan purkuoperaatiossa huomioitiin sekä viimeisin tiede, että alkuperäiskansojen, eli paikallisen Lower Elhwa –heimon alkuperäiskansatieto historiallisen tilannekuvan sekä ympäristöseurannan osalta. Duda on julkaissut yli 50 tiedeartikkelia ja –raporttia. Tero Mustonen, dosentti ja ammattikalastaja, on Selkien kyläyhdistyksen ja OSK Lumimuutoksen puheenjohtaja. Hän luotsaa Jukajoen kunnostushanketta Pohjois-Karjalassa. Hän on koordinoinut ja toteuttanut lukuisia pohjoisiin jokiin ja loheen liittyviä tutkimuksia ja hankkeita Lapissa, Länsi-Suomessa, Siperiassa, Kanadassa, Alaskassa ja Kuolan niemimaalla. Hän on toimittanut ja julkaissut kymmeniä vertaisarvioituja tiedeartikkeleita ja –kirjoja. Seminaarin järjestävät Kohtuus–liike ja OSK Lumimuutos. Lumimuutos ja Elhwa–joen tutkimushanke ovat solmineet yhteistyösuhteet syksyllä 2016.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kuivasjärven uusi kosteikko on valmis

IMG_4756Pro Kuivasjärvi ry:n toteuttama uusi monitoimikosteikko on valmistunut. Sillä torjutaan Niinilahteen tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Parkanon Kuivasjärvellä.

Vuoden 2017 vesiensuojelutoimet Pro Kuivasjärvi ry:n uudella kohteella ovat päättymässä. Niinilahden osavaluma-alueelle rakennettiin syyskuussa uusi monitoimikosteikko. Vuonna 2016 toteutettu Silolahden kosteikko toimii erinomaisesti.

IMG_4741Niinilahden uuden kosteikon kaivuupinta-alaa on noin 0,5 hehtaaria, mutta sen toiminnallinen hyötypinta-ala on suurempi, noin hehtaari. Lisäksi hyödynnetään lahden luontaista kasvustoa päästöjen pysäyttämiseen. Näin kosteikko toimii sekä vesiensuojelurakenteena, että ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuuden toimia. Lisäksi kasvillisuuden kehittyessä 2018-2019 kohteesta muodostuu virkistyskäyttökohde.

Pro Kuivasjärven toimet pohjaavat vuosina 2013-2015 toteutettuun laajaan tieteelliseen selvitykseen, jonka perusteella Kuivasjärveen tulevaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta on merkittävästi vähennettävä, jotta vedenlaatu korjaantuu. Uutta kosteikkoa ovat taloudellisesti tukeneet paikalliset maanomistajat, mökkiläiset, Vapo Oy, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys, Parkanon kaupunki, myös lainoittaen yhdistystä ja OSK Lumimuutos. Kaksi maanomistajaa luovutti maitaan kohteen toteuttamiseen. Kaikille näille tahoille lämmin kiitos. Kosteikon suunnitteli vesiensuojeluammattilainen Janne Raassina. Hankkeen tieteellinen johtaja oli dosentti Tero Mustonen.

IMG_4732Vuodelle 2018 Pro Kuivasjärvi ry pyrkii jättämään uuden valuma-aluekunnostushakemuksen, yhteistyössä muiden järven tilaa korjaavien toimien ja tahojen kanssa läheisessä yhteistyössä. Yhdistys pyrkii myös edistämään Ylä-Satakunnan seutukunnalle laajaa EU-hanketta, jolla järvien pääasiassa yhteisten ongelmien ratkaisuja voitaisiin käynnistää laajamittaisilla valuma-aluekunnostuksilla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Maaseudun tulevaisuus kirjoittaa Puruveden muikusta & säämuutoksista

SF seining 1950s 1Maaseudun tulevaisuuden Aimo Vainio pohtii Puruveden kalastusta, Brysseliä ja säämuutoksia, saatavilla täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Sevettijärven ja lähivaluma-alueen kunnostussuunnittelun tuloksia sekä Vainosjoki –hankkeen kesän toimista

IMG_3979OSK Lumimuutos on vuoden 2017 yhdessä kolttien kyläkokouksen ja Saa’mi Nue’tt –järjestön kanssa toteuttanut kahta vesiensuojeluhanketta:

  • Vainosjoen virtavesikunnostus 2017-2018: Uudet kutusoraikot ja elinympäristöjen palautus Kirakkajärven suunnalla
  • Sevettijärven ja lähivaluma-alueen vesiensuojelusuunnittelu –LEADER –hanke

Molemmat hankkeet ovat onnistuneet hyvin. Kenttätyöt ja ennallistamistoimet vuodelle 2017 ovat päättyneet. Tervetuloa kuulemaan hankkeiden tuloksista

Perjantaina 6.10.2017 kello 18.00

Sevettijärven koululle

Kahvitarjoilu

Lämpimästi tervetuloa!

 Vainosjoki –hankkeeseen voi tutustua YLE:n verkkouutisesta.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

YLE raportoi Vainosjoen hankkeesta.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

YLE raportoi Vainosjoen vesiensuojeluhankkeesta, uutinen täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostus eteni vauhdikkaasti Sevettijärvellä

Kolttasaamelainen työryhmä arvioi työkohteita.

Kolttasaamelainen työryhmä arvioi työkohteita.

OSK Lumimuutos, Saa’mi Nue’tt, Kolttien kyläkokous, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus ja yksityiset tahot saivat käyntiin Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostuksen viime viikolla Sevettijärven suunnalla. Hanke sai luvituksen toukokuussa 2017. Tavoitteena on ennallistaa Vainosjoen alaosa sekä Kirakkakoski. Työ on jo pitkällä.

Stiina Aikio dokumentoi ennallistamistyötä ja kerää tässä Vladimir Feodoroffilta kolttasaamelaista perinnetietoa osana työtä.

Stiina Aikio dokumentoi ennallistamistyötä ja kerää tässä Vladimir Feodoroffilta kolttasaamelaista perinnetietoa osana työtä.

 

Osana Näätämöjoen yhteishallintaa, joka on Suomen innovatiivisimpia vesistöhankkeita kolttasaamelaiset päättivät toteuttaa elinympäristöjen ja kutualueiden ennallistamista keinoina vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Näätämö-joen valuma-alueella.

Risto Semenoff, jokikunnostaja, on suunnitellut Vainosjoen ennallistamista jo 1970-luvulta alkaen.

Risto Semenoff, jokikunnostaja, on suunnitellut Vainosjoen ennallistamista jo 1970-luvulta alkaen.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostus ovat ensimmäisiä laatuaan, jossa pyritään yhdistämään tiede, kolttasaamelainen perinnetieto ja käytäntö vesistötyössä. Samaan aikaan OSK Lumimuutos luotsaa myös Pohjoisimman Lapin LEADER -hanketta Sevettijärven ja sen valuma-alueen kunnostussuunnitelmasta. Se valmistuu lokakuussa 2017 ja työ on myös siinä edennyt hyvin. Vesistötyön huippuammattilainen Janne Raassina on hankkeiden pääasiantuntija. Dosentti Tero Mustonen on tieteellinen koordinaattori.

Risto Semenoff ennallistaa Vainosjokea.

Risto Semenoff ennallistaa Vainosjokea.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostusta ovat rahoittaneet ja tukeneet OSK

Dosentti Tero Mustonen ja Lapin ELY:n ylitarkastaja Jarmo Huhtala sähkökalastavat Kirakkakoskella.

Dosentti Tero Mustonen ja Lapin ELY:n ylitarkastaja Jarmo Huhtala sähkökalastavat Kirakkakoskella.

Lumimuutoksen lisäksi useat kolttasaamelaiset, yksittäiset lahjoittajat, erityisesti Laura Murtomaa, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus sekä seitsemän vuotta jatkuneen hankkeen muut toimijat. Hanke päättyy kesällä 2018 ja tavoitteena on käynnistää koko Vainos-reitin kunnostus. Kaikille rahoittajille suurkiitos.

Kutusoraikot paikallaan, uoma ennallistettu, talvi ja kevät seurataan ja viimeistellään 2018 Kirakkakoskella.

Kutusoraikot paikallaan, uoma ennallistettu, talvi ja kevät seurataan ja viimeistellään 2018 Kirakkakoskella.

Kivityötä.

Kivityötä.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

Vainosjoen alapää on saatu lähemmäksi luonnontilaa. Vladimir Feodoroff tarkastelee päivän tuloksia.

Ennallistettua Vainosjokea.

Ennallistettua Vainosjokea.

Työryhmä vierittää kiviä takaisin virtaan. Kaikki työvaiheet olivat pääasiassa käsityötä.

Työryhmä vierittää kiviä takaisin virtaan. Kaikki työvaiheet olivat pääasiassa käsityötä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koitajoen jokinuottaus on merkittävää kulttuuriperintöä

Koitajoen siika-apajat avautuvat heti Ala-Koidan kylällä. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoen siika-apajat avautuvat heti Ala-Koidan kylällä. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoen reitillä Pohjois-Karjalassa, erityisesti Ala-Koidan kylällä, on harjoitettu jokinuottausta ikiaikaisesti. Kalastuksen pääkohde on ollut Koitajoen planktonsiika (Coregonus lavaretus pallasi).  Se onkin yksi Suomen merkittävimmistä vielä luontaisesti lisääntyvistä siikakannoista. Samalla Koitajoen valuma-alueella harjoitettu siian kulttuuripyynti savokarjalaisena ja karjalaisena perinteenä muodostaa erittäin uhanalaisen, mutta historiallisesti merkittävän sosiaalis-ekologisen järjestelmän. Jokikulttuurin kannalta nuottausperinne on keskeinen. Sitä jatketaan edelleen virtavedessä poikkeusluvin. Saaliskalat auttavat myös planktonsiian emokalapyyntiä ja tutkimusta.

Koitajoki Möhkössä. Kuva: Eero Murtomäki

Koitajoki Möhkössä. Kuva: Eero Murtomäki

Jokinuottaus on erityinen traditio, jota tunnetaan vähän. Apajapaikkojen hyödyntäminen pitää siian kutupaikkoja puhtaina, kertynyt kiintoaines saadaan liikkeelle. Nuottauksen avulla voidaan laajentaa joen tilaan liittyvien kulttuuristen ja ekologisten indikaattoreiden seurantaa. Kaikki pyynti on kotitarvekalastusta. Useiden kymmenien apajapaikkojen sijaintiin kiinnittyy runsas tarina- ja paikallistietoperinne.

Huomionarvoista on nuotta-apajien heikentyminen Koitajokeen päässeiden kiintoaineskertymien takia. Ala-Koidan kylän kalastajat ovat raivanneet apajia raivausnuotalla, ja nuottauksen jatkuminen pitää siian kutualueita puhtaina. Jokinuottaus muodostaa eräänlaisen kotoperäisen vesiensuojelujärjestelmän.

Reino Piitulainen Ala-Koidasta on jokinuottaajien perinteenkantajia. Kuva: Tero Mustonen

Reino Piitulainen Ala-Koidasta on jokinuottaajien
perinteenkantajia. Kuva: Tero Mustonen

Vastaavia jokinuottauskulttuureita on Suomessa ollut esimerkiksi Tenojoella. Kaikki ne ovat kuitenkin kadonneet tai voimakkaasti taantuneet. Tämän takia Koitajoen jokinuottaus on merkittävä osa alueen elävää, ikiaikaista kulttuuriperintöä ja läheistä suhdetta vesistön kanssa. Venäjän Siperiassa Lena-joella on vastaavankaltaista siian nuottausta vielä säilynyt, esimerkiksi Tshiganskin kylässä, Sahan tasavallassa.

Projektitutkija, dosentti Tero Mustonen toteaa: ”Koitajoen nuottauskulttuuri on hyvä esimerkki kotoperäisestä kalastusperinteestä, joka jopa nykyaikana kykenee edistämään vesiensuojelua, siian selviytymistä ja joen tilan seurantaa.

Tsiganskin kylässä Lena-joella, Koillis-Siperiassa jokinuottausperinne voi vielä hyvin. Kuva: Tero Mustonen

Tsiganskin kylässä Lena-joella, Koillis-Siperiassa
jokinuottausperinne voi vielä hyvin. Kuva: Tero Mustonen

Koitajoki Freshabit –hanke tekee yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston SOVIKO –hankkeen kanssa ympäristökysymyksissä Koitajoella. Hankkeessa haastatellaan perinnekalastajia, sekä kootaan yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa vesiensuojelun edistämiseksi.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.