Toiminta

Uusi seurantaraportti julki kahdelta ennallistamisalalta

Vitsasuon ennallistamisala ja Oijärvi

Vitsasuon ennallistamisala ja Oijärvi

Uusi seurantaraportti tiivistää kahden rewilding-alueen ympäristön tilaa. Siinä tarkastellaan Iin kunnan alueelta Perämereen laskevan Kuivajoen vesistöalueen alueen keskeisten virtavesien (Kuivajoki ja Kivijoki eli Ylijoki) sekä järvien (Oijärvi ja Kivijärvi) viimeisimpiä vedenlaadun tuloksia. Vesistöalue saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta. Lisäksi tarkastellaan Parkanon kaupungissa sijaitsevan Kuivasjoen- Jarvasjoen vedenlaatua. Se sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella.

Kivijoen ja Oijärven tavoin Kuivajoen kiintoaineen sekä kokonaisfosforin ja kokonaisty- pen pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita ja vaihdelleet suhteellisen voimakkaasti. Ravinteiden pitoisuudet ovat olleet enimmäkseen eutrofisten vesien suuruusluokkaa. OSK Lumimuutos on keskittynyt luonnonsuojelu- ja ennallistamiskohteiden toteuttamiseen molemmilla valuma-alueilla. Koko raportti täällä.

Vitsasuo

Vitsasuo

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Sevettijärven ”Kunnanniemen” eroosiontorjunta keväällä 2023

terveystalo1

OSK Lumimuutos toteuttaa Metsähallituksen, ELY-keskuksen, Inarin kunnan ja muiden viranomaisten luvittamaa Sevettijärven kunnostushanketta. Keväällä 2023 viedään läpi eroosiontorjuntatyöt Kunnanniemessä. 

Helmikuussa käydään läpi yksityiskohdat paikallisesti, ja maaliskuun aikana eroosiontorjuntamateriaali tuodaan paikalle eroosiopisteille. Lisäksi reittiä aurataan aktiviisesti. Tuolloin alueella liikutaan kartan mukaisesti kuorma-autoilla. Maaliskuussa kaivuri maisemoi ja keskittää eroosiontorjuntamateriaalit penkkoja vasten, näin minimoidaan maisemahaittaa.

Varsinainen kaivurityöskentely viedään läpi alhaisen veden aikaan, jolloin torjuntamateriaali asetellaan lopullisesti paikalleen. Tavoitteena on, että työvaihe on valmis syyskuussa. Tämän jälkeen tarkastellaan vuoden 2024 aikana tehtävät muut eroosiontorjuntatyöt ympäri järveä.

Sevettijärven Kouluniemen kuormakartta 2023

Hanketta osarahoittavat OSK Lumimuutos ja Inarin kunta. Hanke on saanut pitkän hakuajan jälkeen luvituksen viranomaisilta ja käynnistyi elokuussa 2022. Hanke päättynee 2024. Hankkeessa käytetään aina, kun mahdollista, Sevettijärvellä sijaitsevien yrittäjien palveluita ja kokonaisuudessaan Inarin kunnan alueella olevia toimijoita palveluntarjoajina. Valinnat perustuvat kilpailutuksiin. Koko hankkeen taloudellinen hyöty jää Inarin kunnan alueelle.

Hanke järjestää kyläinfotilaisuuksia Sevettijärvellä vuoden aikana. Alustava aikataulu (tarkista lähempänä. muutokset mahdollisia) tilaisuuksille on

  • Perjantai 24.2.2023
  • Torstaina 30.3.2023
  • Kesäkuussa 2023
  • Lokakuun ensimmäisellä viikolla 2023

Hanke tiedottaa aktiivisesti, ja sanaa saa levittää.

Hankkeesta voi lausua mielipiteitä 15.2.2023 asti osoitteeseen tiedotus at lumi.fi

Hankkeen ohjaustoimissa on edustettuna Kolttasaamelaisten kyläkokous ja luottamusmies, tutkijoiden edustajia, ennallistamisammattilaisia, sekä Inarin kunnan ja valtion edustajia.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Hyvää joulua ja 2023!

IMG_0856

 

OSK Lumimuutos toivoo asiakkaille, tukijoille ja kaikille tutuille 

Hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta 2023!

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koitajoessa elää ainutlaatuinen siika

25102022-DSC_4194-Modifier

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalabiologi Helena Haakana käsittelee tässä jutussa Koitajoen siikaa. Siika on keskiössä Lumimuutoksen ELP-hankkeessa Koitajoella.

Koitajoessa elää uhanalaiseksi luokiteltu siikamuoto: Koitajoen planktonsiika. Tämä Koitajoen kanta on yksi tärkeimmistä Suomen vielä luonnossa lisääntyvistä siikakannoista. Siikaistutukset ympäri maata tehdäänkin tällä nopeakasvuisella koitajokisella siialla.

Planktonsiika, pohjasiika, tuppisiika, vaellussiika, järvisiika, karisiika. Siiasta tunnetaan monia eri muotoja, jotka poikkeavat toisistaan kasvunopeudeltaan, elintavoiltaan ja ulkomuodoltaan. Kaikki Suomen siiat ovat kuitenkin samaa lajia, jonka tieteellinen nimi on Coregonus lavaretus. Tämä laji on vuosituhansien aikana levinnyt erilaisiin vesistöihin ja muodostanut juuri siihen omaan elinympäristöönsä sopeutuneen muodon.

Koitajoen ja Koitereen alueella elää kaksi siikamuotoa: planktonsiika, jonka kutsumanimiä ovat olleet myös iso-, jalo- tai lautasiika sekä tuppisiika eli muroke. Planktonsiika kasvaa suurikokoiseksi ja kutee virtavedessä. Tuppisiika on järvien ranta-alueilla kuteva pienikokoinen siikamuoto.

Koitajoen planktonsiika kutee marraskuun alussa matalille hiekkapohjille. Tärkeimmät tiedossa olevat kutupaikat löytyvät Koitajoella alueelta, joka ulottuu Kallioniemestä alavirtaan Kesonsuon tienoille saakka.

Kudun jälkeen planktonsiika jää talveksi jokialueelle, mutta toukokuun alkupäivinä osa kaloista vaeltaa Koitereeseen tai alueen muihin järviin paremmille ruokailualueille kesänviettoon. Lokakuun alussa se saapuu takaisin samoille kutupaikoille Koitajokeen.

Edellä kerrottu selvitettiin yliopiston tutkimushankkeessa, missä kaloille asennettiin pieni lähetin. Joen varren kalastajat kyllä tiesivät, että kesällä siikaa ei joesta saaliiksi saa, mutta tarkempaa tietoa kalojen liikkeistä ei ollut.

Lähetintutkimuksen mukaan vaeltamaan lähtevän siian meno oli hyvin määrätietoista. Kun vaellusvietti iski, se paineli Kallioniemestä Koitereeseen viikossa. Syksyllä, kun mieli paloi lisääntymispuuhiin, kutupaikoille palattiin muutamassa päivässä.

Kutualueiden liettyminen on uhka planktonsiian säilymiselle Koitajoessa. Joen valuma-alueella on runsaasti metsätalous- ja turvetuotantokäytössä olevia alueita, joilla tehdään voimakasta maanmuokkausta. Toiminta aiheuttaa kiintoainepäästöjä vesistöihin. Hiekkapohjalla kehittyvät siian mätijyvät eivät selviydy talven yli, jos ne peittyvät lietteen alle. Kiintoainepäästöjen vähentäminen tulisikin ottaa huomioon entistä paremmin kaikissa alueella tehtävissä toimenpiteissä.

IMG_3011Planktonsiikaa on Koitajoella kalastettu perinteisesti nuottaamalla. Paikallisten kalastajien tieto pyyntimenetelmistä ja -paikoista on ollut korvaamatonta, kun tästä uhanalaisesta lajista on kerätty talteen mätiä Luonnonvarakeskukselle kannan säilyttämiseksi ja istukkaiden tuottamiseksi. Säännöllisessä käytössä olevilla apajilla pohja on pysynyt puhtaana lietteestä. Tämän paikallisen kalastuskulttuurin vaaliminen onkin tärkeää Koitajoen planktonsiian säilyttämiseksi.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Jokivahteja kaivataan

rahe2

Kokonaisuudessaan Koitajoen valuma-alue, eli alue, josta virta kokoaa vetensä, on noin 6500 neliökilometriä. Osa tuosta kokonaisuudesta on Venäjän puolella, mutta Koitajoki on ollut Ilomantsia ja osittain Lieksaa määrittävä kokonaisuus – ihmisen ja luonnon virta.

Viimeisen vuosisadan aikana Koitajoella on ollut paljon muutoksia, uittoa, vesirakentamista ja patoamista, soiden ja metsien käyttöä, elohopean kertymistä, kaivosteollisuuttakin. Tämä on heijastunut kalastoon, erityisesti herkät lohensukuiset kalat kuten planktonsiika, järvilohi, taimen, harjus ja muut ovat kärsineet.

Kalat ovat määrittäneet Koitajoen kulttuuria. Järvilohta, jonka kutualueet ovat Ala-Koitajoessa, tultiin aikanaan Englannista onkimaan asti. Tyrjänsaaren ympärillä Koitereella oli lukuisia nuotta-apajia, kulloisellakin oma nimensä ja aikansa, jolloin ne vedettiin. Koitajoen siikaa myytiin tarinan mukaan esimerkiksi Sissosten toimesta Sortavalaan asti. Jokinuottaus on sinnitellyt näihin aikoihin asti. Se elvyttää siian kutualueita ja on lajissaan harvinainen kulttuurikalastamo koko Suomessa.

Lokakuussa käynnistelimme seuraavaa vaihetta Koitajoen tilan kohentamiseksi – mukaan lukien Koitereen valuma-alue. Kyseessä on Cambridgen yliopiston ”Endangered Landscapes” -ohjelman myöntämä iso kunnostusrahoitus vuoteen 2025 asti, jossa eri toimilla pyritään parantamaan vedenlaatua ja ennallistetaan tuottamattomien maiden, kuten ojitettujen soiden tilaa.

Ouuskunta Lumimuutos, joka koordinoi toimia (mukana ennallistustoimissa ovat muun muassa Tornator, Metsähallitus, Ilomantsin kunta ja monet muutkin tahot) pyrkii ajattelemaan Koitajokea sekä ihmisen että luonnon valtavirtana. Onhan virta kansallisestikin merkittävä kulttuuriperintönsä ja historiansa takia. Toisaalta näillä leveyksillä suuret luontoalueet ylläpitävät monimuotoisuutta ja toisaalta siellä missä fiksua on, ennallistaminen tuo lisähyötyjä ja työllisyyttä seutukunnan yrittäjille ja urakoitsijoille.

Tutkijat ja asiantuntijat eivät kuitenkaan ehdi kaikkialle, eivätkä tiedä kaikkea. Koitajoki on moni-ilmeinen, mutkikas ja muuttuvainen. Tämän takia olemmekin perustamassa jokivahti-toimintaa osana kunnostustoimia. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Kansainvälisestikin on saatu hyviä tuloksia jokivahti (River Guardian englanniksi) -toiminnasta, jossa vesistön alueen ihmiset, kalastajat, virkistyskäyttäjät, ammattikalastajat ja muut innokkaat seuraavat omaa luontoaan, tarkkailevat muutoksia ja raportoivat havainnoistaan osana kokonaisuutta.

Vuodelle 2023 haetaan n. 20 jokivahtia koko Koitajoen alueelle, mukaan lukien Koitere ja muut valuma-alueen osat. Jokivahti sitoutuu osana vuodenkiertoa tarkkailemaan ja seuraamaan oman alueensa (esimerkiksi järvi tai joen jakso) luonnon tilaa. Jokivahdeille korvataan pieni kertaluontoinen työpalkkio sekä liikkumiskuluja päiväkirjaseurantaa vastaan. Seurantatyöhön voi esimerkiksi kuulua omalla kylällä haastatteluiden tekeminen, pyyntipäiväkirjat, sääpäiväkirjat, digitaaliset valokuvat tärkeistä havainnoista luonnossa ja veden laadussa, kaloissa jne.

Halukkaat voivat ilmoittautua sähköpostiosoitteeseen tiedotus@lumi.fi tai puhelimella 0401896085. Ilmoittautumisaikaa on 30.11.2022 asti vuoden 2023 jokivahdiksi. Joulukuussa valituille tiedotetaan tarkemmat ohjeet ja toimintamenettelyt. Ensimmäiset 20 valitaan, haku on pääasiallisesti tarkoitettu ilomantsilaisille. Vuoden 2023 loppupuolella pyritään avaamaan, jos tarvetta on, täydentävä kutsu jokivahtien kiehtovaan maailmaan! 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

YLE raportoi kalastuksesta

IMG_7419

YLE raportoi Lumimuutoksen kalastuksesta.

Juttu saatavilla täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Historiallisen suuri ennallistuskokonaisuus Koitajoelle

koita1

Päättyvä Koitereen kaksivuotinen valmisteluhanke johtaa historiallisen suureen 1,5 miljoonan Koitajoki-ennallistuskokonaisuuteen vuosille 2022-25.

Osuuskunta Lumimuutoksen koordinoima Koitereen ekologinen tila ja vesiensuojelun innovaatiot 2021-22 on päättynyt. Kokonaisuudessaan valmistelu- ja tutkimushanke tuotti Koitereen sekä sen valuma-alueen ympäristöstä tilannekatsauksen ja ennallistamissuunnittelua, jonka perusteella on valmisteltu laajempia ennallistustuloksia.

rahe1Lisäksi konkreettisesti jo ensimmäisessä vaiheessa saatiin ennallistuksien piiriin yksityismailla 65 hehtaarin soita Koitereen latvoilla sekä Metsätalous Oy:n mailla olevia suokokonaisuuksia tulee ennallistukseen Haapajoen latvoilla. Myllypuron alueella poistettiin nousuesteitä ja ennallistettiin vaelluskalojen reitistöä ja elinympäristöjä yhteistyössä Tornatorin kanssa.

Hankkeessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Biologian laitoksen kanssa käynnistettiin laajamittainen suomaiden ja vesistön tutkimus elohopean roolista. Koitereella hauen, kuhan, ahvenen ja mateen elohopeapitoisuudet ovat korkeita. Ne ovat useina vuosina ylittäneet elintarvikkeeksi myytävien kalojen elohopeapitoisuusrajat. Koitereella kalojen elohopeapitoisuuksia nostaa veden korkeuden sääntely, tumma ja humuspitoinen vesi, metsätalous ja ojitetut suot.

Valmisteluhankkeen aikana haettiin suunnitelluille toimille jatko.

Iso-Britanniassa sijaitsevan Cambridgen opiston Endangered Landscapes-ohjelma myönsi 1,5 miljoonaa euroa Koitajoen ja Koitereen ennallistamistoimille Koitajoki: Land of Epic Poetry -hankkeelle vuosille 2022-2025. 

elpJatkorahoituksessa lähdetään toteuttamaan ennallistuskohteita sekä Koitereella että Koitajoella Metsätalous Oy:n, Metsähallitus-Luontopalveluiden, Tornatorin ja Ilomantsin kunnan sekä yksityisten maanomistajien kanssa. Valtion vastinrahasta ennallistamiskohteille neuvotellaan 2022 aikana.

Syksyllä 2022 on jo nyt ennallistettu 100 hehtaaria Tornatorin omistamalla Rahesuolla. Kolmen vuoden aikana pyritään ennallistamaan kokonaisuudessaan 1000 hehtaaria soita, tehostamaan vesiensuojelua, ennallistamaan vaelluskalojen elinympäristöjä, kutualueita ja reittejä, perustamaan ekologisia käytäviä ja tukemaan Koitajoen ainutlaatuista karjalaista kulttuuria ja kyliä.

rahe3Elohopeaongelmaan etsitään jatkotutkimuksella ratkaisuja Koitereella. Hankkeessa ei tulla perustamaan uusia suojelualueita eivätkä toimet vaikuta elinkeinojen harjoittamiseen, vaan toimenpiteet kohdistetaan luontoarvonsa menettäneisiin elinympäristöihin. Yksityismailla toimitaan maanomistajien ehdoilla.

Hankkeesta yli 85 % menee suoraan ennallistamistoimiin, joissa käytetään paikallisia urakoitsijoita, joten hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus. Hanke on historiallisen suuri käänne Koitajoelle ja Koitereelle. Osana hanketta on tarkoitus kehittää edelleen vuoropuhelua paikallisten ja toimijoiden välillä, mutta pääpainopiste on konkreettisissa ennallistustoimissa.

Alueen tietoportaali www.koitajoki.org on avattu. Sinne kootaan kulttuuriperintö-, ennallistamis- ja luontotietoa koko Koitajoen alueelta. Sivustolla on jatkuvasti ajankohtainen ennallistamistilanne. 

Menneen Koitere 1 -hankkeen tuloksista ja tulevasta Koitajoki: Land of Epic Poetry -hankkeesta voi tulla kuulemaan lisää 7.10 järjestettävässä Koitajoki-Koitere foorumissa. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Katri Vala -keskuksessa Ilomantsissa tai sitä voi seurata etänä. 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Sevettijärven ennallistus käyntiin

Vesistöasiantuntija Janne Raassina (vas) ja kolttasaamelainen perinteentuntija Jouko Moshnikoff ennallistustyössä.

Vesistöasiantuntija Janne Raassina (vas) ja kolttasaamelainen perinteentuntija Jouko Moshnikoff ennallistustyössä.

Sevettijärven kaksivuotinen ennallistamishanke käynnistyi. Ensi vaiheessa ennallistettiin Jäniskosken elinympäristöjä ja kutualueita.

Katso video soraistamisesta täältä.

Kaksivuotisessa hankkeessa torjutaan Sevettijärveä vaivaavaa eroosiota, ennallistetaan kalojen kutualueita ja elinympäristöjä sekä tarkastellaan järven kokonaistilannetta. Elokuussa Jäniskosken kokonaisekologinen ennallistus vietiin läpi.

Asiantuntija Noora Huusari lastaa viimeisiä soria elokuussa 2022.

Asiantuntija Noora Huusari lastaa viimeisiä soria elokuussa 2022.

Sevettijärven koululla oppilaskunnan tarjoamien kahvien avulla käytiin läpi suunnitelmaa ja toimia noin 30 hengen läsnäollessa. Hanke jatkuu syksyllä ja talvella eroosiontorjuntatöillä.

Asiantuntija, kalastaja Lauri Hämäläinen on osallistunut Näätämöjoen tutkimuksiin 2018 alkaen.

Asiantuntija, kalastaja Lauri Hämäläinen on osallistunut Näätämöjoen tutkimuksiin 2018 alkaen.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Sevettijärven kunnostushanke 1: Tiedotustilaisuus 17.8.2022

martin2Tervetuloa Sevettijärven koululle kello 17.00 kuulemaan Sevettijärven kunnostushanke 1-uutisia. Sevettijärveä on vaivannut jo vuosia monenlaiset ekologiset muutokset, erityisesti voimakas rantaeroosio. 

OSK Lumimuutos ennallisti 2017-21 kolttasaamelaisten kanssa Vainosjoen ja Kirakkakosken. Vuonna 2017 valmistui Sevettijärven kunnostussuunnitelma, johon lähdettiin hakemaan viranomaisluvitusta 2018-2022. Nyt ELY-keskus, Metsähallitus, Inarin kunta ja muut tahot ovat luvittaneet Sevettijärven kunnostushanke 1-vaiheen.

Hankkeessa kahdella kaudella pyritään ennallistamaan vesistöjä takaisin kohti luonnontilaa ja torjumaan eroosiota koko järven alueella.

Hankkeen ohjausryhmää johtaa kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff. Hanketta rahoittavat Inarin kunta, OSK Lumimuutos ja muut rahoittajat. Hankkeen vastuullinen vetäjä on dosentti Tero Mustonen.

Ohjelma 17.8.2022:

Kello 17.00 Ovet auki

Sevetin koulun oppilaskunta tarjoilee kahvitusta ja pullaa

N. 17.20 OSK Lumimuutoksen edustajat esittelevät hankkeen taustaa, toimia ja yksityiskohtia

17-45 –> vapaata keskustelua, kysymyksiä, kommentointia

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle

Havukkakallio.

Havukkakallion muinaislinnan arkeologisissa tutkimuksissa saatiin merkittävä läpimurto. Linnoituksen käyttö voidaan tarkentaa ja todentaa 1300-luvulta 1500-luvulle uusien tulosten valossa. Kyseessä on toinen linnavuori Pohjois-Karjalassa ja ensimmäinen, josta saatiin merkittäviä tuloksia historiallisesta käytöstä.

Katso alla kaksi videota tilaisuudesta, jossa julkaistiin tulokset:

Maanala Oy ja voittoatavoittelematon Lumimuutos Osuuskunta järjestivät osana Havukkakallion kulttuuriperintöhanketta (2020-2022) arkeologisen tarkkuusinventoinnin Havukkakallion muinaislinnalla elokuussa 2021. Heti Ilomantsin keskustan eteläpuolella sijaitsevasta muinaislinnasta saatiin ensimmäiset arkeologiset havainnot jo 1800-luvun jälkipuolella. Arkeologisin kaivauksin kohdetta on tutkittu Jouko Voionmaan johdolla vuosina 1961–1963 ja J.-P. Taavitsaisen johdolla vuonna 1998.

Kohteelta on aiemmin saatu talteen vähäisesti löytöaineistoa, ja muinaislinnan ajoitus on aiemmin jäänyt epävarmaksi. Kesäkuussa 2022 valmistuneen tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli saada uutta tieteellisesti perusteltua tietoa muinaislinnan iästä.

Havukkakallion  arkeologiset kaivaukset  14.8.2021.

Ville Laakson ja Jasse Tiilikkalan toteuttamassa arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa muinaislinnan maavallin sisältä paljastui kymmenkunta hiiltymätöntä ja hiiltynyttä puujäännöstä.

Jäännösten tulkittiin olevan peräisin puisesta puolustusvarustuksesta, jota paikallisväestö on käyttänyt puolustautuakseen vihollisten hyökkäyksiltä. Valikoiduille näytteille tehtiin radiohiiliajoitukset, joiden perusteella muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle.

Linnoitusta rakennettiin tutkimuksen mukaan kolmessa eri vaiheessa. 1300-luvun alun ja 1400-luvun alun välille ajoittuvassa ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin puinen puolustusvarustus, joka tiettävästi uusittiin 1400-luvulla. Kolmannessa, todennäköisesti 1500-luvulle ajoittuvassa vaiheessa vanhoja valleja korotettiin tuomalla kalliolle maata, jolla peitettiin vanhan puuvarustuksen jäännökset.

Löydökset osoittautuivat niin tieteellisesti kuin paikallishistoriallisestikin merkittäviksi, sillä niiden perusteella saatiin ensimmäistä kertaa varma tieto siitä, että muinaislinnan käyttö ajoittuu keskiajalle.

Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, milloin muinaislinnan käyttö on päättynyt. Havukkakallion muinaislinna on Pohjois-Karjalassa harvinaisuus. Maakunnasta tunnetaan ainoastaan kaksi muinaislinnaa, joista toinen sijaitsee Tuupovaaran Koverossa.

68a140be-c661-443e-8469-dd423320f44c

Havukkakallion maastoon pystytetään parhaillaan sen historiasta kertovia opastauluja. Kulttuuripolun avajaisia vietetään Havukkakallion maastossa 30.6. klo 16 alkaen. 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.