Toiminta

Onkineva ja Pahajoenjänkä täydentävät tiivistä lokakuuta mahtikohteina

onki3

Onkineva, yli 200 hehtaarin suo- ja metsäala Kärsämäellä ja Pahajoenjänkä, 104 hehtaaria Sallassa tukevat seutukunnallisesti merkittävää ennallistamiskokonaisuutta Landscape Rewilding -ohjelmassa

Onkineva on yhteensä kahdesta palstasta koostuva 216 hehtaarin neva Kärsämäellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Kohteella on avosuota ja vanhaa metsää, jossa on yli 80-vuotiaita puita. Onkinevaa on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue. Vanha metsä tukee siitä riippuvaisten lajien säilymistä.

copieLiro (Tringa glareola), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava) ovat joitakin nevalla olevia direktiivilajeja. Lisäksi Onkinevan pääaltaan muutonaikaista linnustoa luonnehtii kahlaajien, erityisesti lirojen ja pikkukuovien varsin runsas esiintyminen. Onkinevan eteläosassa havaittiin pieni kalalokkikolonia (Larus canus), johon kuului kaikkiaan 7 paria. Kahlaajien esiintyminen keskittyi pääasiassa suon märimpiin keskiosiin. Onkilammella havaittiin laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja telkkä (Buchephala glangula).

Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA) Onkinevan alueen muutonaikaisesta linnustosta kuuluvat laulujoutsen, telkkä, teeri, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo ja liro.

Kokonaisuutena Onkinevaa ja sen lähiympäristöä voidaan pitää linnustoltaan arvokkaana alueena. Linnusto on sekä muutto- että pesimäaikana lajistoltaan monipuolista ja myös parimäärältään keskimääräistä runsaampaa.

Onkinevan pääaltaan linnustolli-sesta arvosta kertoo myös alueen linnuston perusteella laskettu suojelupistearvo 62 (Mikkola-Roosin 1996 mukaan). Arvo on n. 2-kertainen verrattuna tyypillisiin Poh- jois-Pohjanmaan ja Kainuun kooltaan vastaaviin soihin.

salla2Pahajoenjänkä on puolestaan 105 hehtaarin aapasuo Sallassa, Itä-Lapissa. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Kohteella on avosuota. Pahajoenjänkä on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue sekä porotalouden kannalta tärkeä alue.

Pahajoenjängän alue tukee myös EU Natura 2000 FI1301404-aluetta Joutsenaapa – Kaita-aapa (12785 ha) sekä jo ennallistamisohjelmassa mukana olevaa Kouteloaapaa. Se täydentää ennallistamisohjelman arktisten aapasoiden kokonaisuutta hienolla tavalla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

YLE raportoi mikromuovista

IMG_4764

YLE Lappi ja Saame raportoivat syksyn mikromuovimittauksista Näätämöllä ja Jäämerellä.

Jutun voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Lumimuutoksen ennallistamisohjelma voittaa globaalin ympäristöpalkinnon

8

Maailman suurimpiin kuuluva St Andrews Prize for the Environment ympäristöpalkinto on myönnetty vuonna 2021 OSK Lumimuutokselle ja sen ennallistamisohjelmalle. Palkinto on suuruudeltaan 100,000 dollaria.

Landscape Rewilding -ohjelma kattaa tällä hetkellä yli 45 kohdetta ympäri Suomea ja kokonaisuudessaan vaikuttaa 30,000 hehtaarin alalla Inarista Pirkanmaalle. Se on Suomen suurimpia ennallistamistoimia kautta historian.

OSK Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen toteaa: 

”Omistamme tämän palkinnon kaikille naisille, jotka johtavat ennallistamistyötämme saamelaisalueella ja suomalaiskylissä. Ennallistamistoimet Suomessa ovat merkityksellisiä koko Euroopalle, koska täällä pesii niin paljon muuttolintuja. Lisäksi soiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä ja ennallistaminen auttaa tässä. Voimme nähdä myös esimerkiksi sen, että saamelaisten perinnetieto ja oikeudet realisoituvat, kun ennallistamistoimet tapahtuvat kyliä kuunnellen.

2021 palkinnosta kamppaili yli 200 hanketta ja järjestöä ympäri maailmaa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kaksi aapasuota mukaan Itä-Lapista ennallistamisohjelmaan

hanhi4Kaksi merkittävää aapasuota saatu mukaan Landscape Rewilding-ohjelmaan. Kouteloaapa ja Hanhiaapa tukevat toimia Itä-Lapissa, yhteensä niiden pinta-ala on 150 hehtaaria.

Katso sijainnit kartalla

hanhi3Kouteloaapa on 42 hehtaarin aapasuo ja vanhan metsän kaistale, joka tukee lähellä olevaa Natura-aluetta Sallassa. Aavalla on roolinsa kahlaajalintujen pesimäympäristönä.

Hanhiaapa puolestaan sijaitsee Kemijärvellä, kuntakeskuksesta koilliseen n. 20 kilometriä. Kohteella on yli 10 hehtaarin vanha metsä, sekä aapasuota. Kohde on luonteeltaan erittäin monipuolinen ja sisältää useita luonnonelinympäristöjä. Palokärki pesii alueella.

Sekä Kouteloaapa että Hanhiaapa ovat tärkeitä myös paikalliselle porotaloudelle.

salla3

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

PITKÄT HYLKEENPYYNTIMATKAT sekä Mistä Matka Mihin julkaistaan tiistaina 14.9.2021

111922 Kansi ISBN_1_111922 Kansi ISBN_p1

OSK Lumimuutos julkaisee kaksi merkittävää luontoaiheista teosta tiistaina 14.9.2021. Lehdistötilaisuus järjestetään

14.9.2021 klo 10.30 

Berny’s Cafe & Restaurant, www.berny.fi

+358 50 5521611

Raippaluodontie 2, 65800 Raippaluoto

Replotvägen 2, 65800 Replot

Lehdistö on tervetullut tapahtumaan. Ilmoittaudu mielellään etukäteen: tiedotus at lumi.fi

Pitkät hylkeenpyyntimatkat sekä muita kertomuksia hylkeenpyynnistä

Dosentti Tero Mustonen, YK:n ilmastopaneeli IPCC:n pääkirjoittaja on toimittanut perinteikkään raippaluotolaisen hylkeenpyytäjän Evald Geustin kertomukset, muistitiedot, kartat ja valokuvat kiehtovaksi luontokirjaksi. Samalla teos tukee UNESCO Maailmanperintö-alueen historiaa ja kulttuuria.

Geustin aineistot viime vuosisadan puolella tapahtuneista  hylkeenpyyntimatkoista Merenkurkun alueelta Perämerelle saakka ovat lajissaan ainutlaatuinen dokumentti.

Pyyntimiesten kokemukset jäistä, saaliseläimistä ja avomeren nopeasti muuttuvista sään oikuista ovat havainnollisesti ”ylöspantuja”. Voimme Evaldin omin sanoin tallennetuista kirjoitelmista saada käsityksen, millaista elämä pyyntimatkoilla oli – nyt ensi kertaa myös suomeksi käännettynä.

Evald Geustin materiaalilla pitkistä hylkeenpyyntimatkoista on arvoa myös Itämeren ja ilmastonmuutoksen tutkimukselle. Se on mukana yhteispohjoismaisessa IPBES-ekosysteemiarviossa sekä Itämeren EBSA (Ecologically and Biologically Significant Areas) -raportissa.

Evald Geusts berättelser om långfälor från Kvarken ända upp till Bottenviken på senaste århundradet är ett unikt dokument. 

Säljägarnas erfarenheter av is, bytesdjur och det öppna havets nyckfullhet och snabba förändringar i vädret är konkret beskrivna. Vi får läsa berättelser som Evald själv skrivit om hurudant livet på fälorna var – för första gången nu även på finska.

Evald Geusts material om långfälor har en stor betydelse även för forskning av Östersjön och klimatförändringen. Den här informationen är med i den gemensamma nordiska bedömningen av IPBES-ekosystem samt i EBSA-rapporten (Ecologically and Biologically Significant Areas) om Östersjön.

Eero_etukansiEero Murtomäki: Mistä Matka Mihin

Kun Eero Murtomäki ryhtyi vapaaksi luonnon kuvaajaksi, maassamme ei kukaan tehnyt samaa vielä päätyönään. Uuden uran alussa hän myi satunnaisesti valokuviaan ja kirjoitteli “juttuja” aikakauslehtiin toverinsa Heikki Seppälän kanssa kuvaamistaan linnuista. Edelläkävijän osaan liittyi toimeentulon epävarmuus, mutta määrätietoisuutta ei puuttunut.: “Tämä kirja syntyi muistellessa 58 vuoden takaisia tapahtumia ja vaelluksia, joiden tavoite oli maakotkien valokuvaaminen. Se minkä voi yhä muistaa, solmii kertomuksen lankoja ajan kulkuun, tapahtumien laajempaan kudelmaan.”

Eero Murtomäki on ensimmäinen yksinomaan luontoaiheisiin keskittynyt kuvaaja/kirjailija, jolle myönnettiin Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha. Siihen liitetyn eläkkeen turvin hänen omaehtoinen toimintansa jatkuu edelleen.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Havukkakallio-seminaari ja balladi nyt saatavissa netissä

Havukkakallio.

Havukkakallio-seminaari elokuulta ja siihen liittyvä balladin ensi-ilta ovat nyt saatavissa netistä! 

Video löytyy täältä.

Havukkakallion  yleisötilaisuus Runonlaulajan pirtillä  13.8.2021.”Hetki muinaisuudessa” – kurkistus Havukkakallion saloihin -tilaisuus toimi avajaistapahtumana Havukkakallion muinaislinnan arkeologisille kaivauksille elokuussa 2021. Tilaisuuden alkajaisiksi kuultiin Havukkakallion kulttuuriperintöhanketta vetävältä Lumimuutos Osuuskunnalta hankekuulumisia, minkä jälkeen arkeologit Ville Laakso ja Jasse Tiilikkala pitivät luennon arkeologiasta Havukkakalliolla. Illan kruunasi Liisa Matveisen ja Tellu Turkan esittämä Havukkakallio-balladi. Lopuksi käytiin vielä aktiivista keskustelua Havukkakallioon liittyen.

00:0028:00 – Hankekuulumiset

28:001:08:42 Arkeologien luento ja keskustelua

1:08:421:15:00 Havukkakallio-balladin ensiesitys

1:16:001:43:30 – Keskustelu jatkuu

Havukkakallion metsää.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Waters of Health -hanke löysi ensimmäiset mikromuovit Näätämö-joen ja Inarijärven erämaisista ekosysteemeistä

IMG_4764

Waters of Health -hanke on Pohjoismaiden ympäristörahoitusrahaston tukema kaksivuotinen seurantahanke, joka on tunnistanut ensimmäiset mikromuoviesiintymät erämaisilla Näätämöjoen ja Inarijärven vesistöillä. Lisäksi saatiin seurattua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kyttyrälohen leviämistä Venäjällä, Norjassa ja Suomessa.

(Tässä tiedotteessa keskitytään mikromuovituloksiin. Hankkeen koko loppuraportointi on englanniksi täällä.)

Matkalla muovimittauksiin Näätämölle.

Matkalla muovimittauksiin Näätämölle.

Hankkeen työryhmä on julkaissut ensimmäiset tulokset mikromuovimittauksista. Kaikenkaikkiaan kahdeksalla kontrollipisteellä mitattiin mikromuoveja. Seurannassa oli mukana Näätämöjoen valuma-alueen eri jaotus Sevettijärveltä ja Vainosjoelta pääuomalle, sekä Inarijärven läntiset osat. Korkeimmat arvot löytyivät Inarijärveltä (mittauspiste 1) ja Vainosjoen osavaluma-alueelta Näätämöltä:

1

Mikromuovien löytyminen Näätämön valuma-alueelta ja Inarinjärveltä.

(c) Waters of Health, 2021

 

Mikromuovien suhteellinen ja keskimääräinen koko:

2

 

 

 

 

 

Näytteiden suhteellinen koko näytealueilla:

3

 

 

 

 

 

 

 

 

Muovityypeiksi näytteissä tunnistettiin

  • polypropyleeni (PP) (49,4%)
  • polyetyleeni (PE) (24,8 %)
  • polyetyleeni terephthalaatti (PET) (18,6 %). 

Yleisesti voidaan todeta, että on erittäin huolestuttavaa, että erämaisista vesistöistä, kuten Näätämö-joen valuma-alueelta löytyi nyt ensi kertaa laajasti mikromuovia. Tutkimus osoittaakin, että seurantatoimet olivat erittäin tarpeellisia. Muovijätteen torjunta onkin otettava vesiensuojelun kärkitoimeksi vesistöillä. 

Hankkeen kokonaismikromuovitulokset julkaistaan sedimenttinäytteineen syksyllä 2021.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Linnunsuon jättiurakka päättyi

1Kansallisestikin monimutkaisimpiin kuulunut ennallistamiskokonaisuus, Linnunsuon suon ja kosteikon vesiensuojeluhanke, on päättynyt. 180 hehtaaria ennallistettiin happamien sulfidimaiden osalta, mukaanlukien 50 hehtaaria uusia kosteikkoja Linnunsuolle ja 73 hehtaaria suoennallistamista pohjoisosalla. Hankkeen rahoitus saatiin valtion vesiensuojelurahoituksesta (50%) ja Landscape Rewilding-ohjelmasta (50%).

Linnunsuon kansallisestikin laaja ennallistamishanke 2019-2021 on päättynyt. Uutta penkerettä tehtiin 3740 metriä, josta eroosiosuojattua on yli 3 km ja vahvasti eroosiosuojattua 270m. Vanhoja penkereitä korjattiin ja vahvistettiin 1780 metriä, joista vahvasti eroosiosuojattiin 500 metriä.

5Kalkkikiveä on levitetty kaikkein happamimmille (pH alle 3) uusille alueille noin 40 m3. Mursketta (0-32mm) käytettiin vahvaan eroosiotorjuntaan n. 260m3, kevyempään eroosiosuojaukseen soraa noin 1000 m3. Kaikki yli 30cm:n padotuskorkeudella olevat penkereet on eroosiosuojattu kauttaaltaan ja sijainniltaan kriittiset (kuten Jukajoentien varren perkere ja isompien allaosioiden poikkipenkere) ovat vahvasti eroosiosuojattuja, jossa normaalin sorakerroksen (10-20cm) päällä on vielä murskekerros 10-15cm.

Isojen allaosioiden penkereiden vesirajassa on käytetty soran ja murkeen lisäksi myös seulanperäkiveä (50-100mm) kohtiin jossa aalto pääsee lyömään voimakkaasti. Seulanperäkiveä käytettiin yhteensä n. 100 m3. Uusien penkereiden perusrakenteisiin käytettiin turvetta noin 40 000 m3 ja hiesua n. 25 000m3. Vanhojen penkereiden vahvistamiseen käytettiin hiesua (paikoitellen myös savea) noin 10 000m3 ja turvetta n. 2000m3.

2Uusien penkereiden maa-aineksista noin 35% siirrettiin traktoreilla tai kuorma-autoilla. Korjatuista penkereistä sama osuus oli n. 25%. Kaikki eroosiosuojausmateriaali (murske ja sora) ostettiin tavarantoimittajalta ja ajettiin kohteille kuorma-autoilla tai traktoreilla talvella tai mönkijöillä kesällä. Tämän lisäksi Linnunsuon kosteikon pohjoispuolella ennallistettiin 73 hehtaaria suota tulvaturvallisuuden ja vesiensuojelun tehostamiseksi.

Linnunsuo 2019-2021, POKELY/449/2019 -hanke on päättynyt onnistuneesti vaativissa yhteiskunnallisissa ja ekologisissa olosuhteissa. Hanke sai todella paljon kansainvälistäkin huomiota, joten valuma-alue- ja suoennallistamismenetelmiä voidaan pitää onnistuneina. Lisäksi kohteen mittakaava Suomessa on tärkeä verrokki jatkoa ajatellen.

4Taloushallinnollisesti hanke pysyi budjetissaan, merkittävin budjettisiirto ELY-keskuksen hyväksymänä oli n. 10 % lisäys kaivurityöskentelyyn, johtuen kohteiden haastavasta kokonaisuudesta. Toisaalta materiaalikulujen osalta saatiin oleellista säästöä.

Hankkeen avaintoimijat olivat OSK Lumimuutoksen työntekijät Tero Mustonen, Kaisu Mustonen, Lauri Hämäläinen, Antoine Scherer, Janne Raassina, Tarmo Tossavainen sekä Teemu Kuivalainen. Kaikille heille suuri kiitos, erityisesti Janne Raassina vei laajoja kenttäkokonaisuuksia maaliin. Urakoitsija Esa Pesonen Oy toteutti tinkimättömästi ja pitkäjänteisesti erittäin monimutkaisen kokonaisuuden, heille koko henkilökunnan osalta kiitos.

ELY-keskuksen työryhmässä mukana ollut Paula Mononen sekä hankehallinnon Tiina Käki ansaitsevat kiitokset hyvästä yhteistyöstä hankkeen aikana.

6

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koitereen ennallistamistoimet -näytös ja startti

Multavieremä-saari Koitereella.

Koitereen ensimmäinen ennallistamishanke käynnistyi huhtikuussa. Nyt yleisöllä ja kyläläisillä on mahdollisuus kuulla hankkeesta lisää ja nähdä ensimmäisiä ennallistamiskohteita. 25.9.2021 esitellään toimintaa ja iltapäivällä kokoonnutaan kylätapahtumaan.

 (Perjantaina 24.9. yhtiöiden ja median edustajilla mahdollisuus tutustua ennallistamistoimiin aamupäivällä, ota erikseen yhteyttä OSK Lumimuutokseen, soita 0407372424)

Ohjelma

Koitereen Lammassaari elokuun aamuna.10.00 Valkealammin nousuesteen poisto

Katso sijainti tästä.

Valkealammin nousuesteen poisto ja lehdistö + sidosryhmät voivat
tulla tutustumaan ensimmäisiin ennallistamiskohteisiin ja esittää kysymyksiä.

Mahdollinen lounastauko itseohjautuvasti

14.00 Kokoonnutaan Ruotinniemen kämpälle kylätilaisuuteen

  • Hankkeen tarve, tausta
  • Toimet
  • Karttojen esittelyä
  • Keskustelua ja toiveita

Koitere Karinsaaret.

 

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Uusi seurantaraportti Linnunsuolta ja Jukajoelta

Jukajoen ennallistettua uomaa Aajeenpurolla

Jukajoen ennallistettua uomaa Aajeenpurolla

Verkossa on julkaistu uusi seurantaraportti vuoden 2021 tilanteesta Linnunsuolla ja Jukajoella. Se on saatavissa täältä.

Tässä raportissa tarkasteltu Linnunsuon aluekokonaisuus ja siellä tehtyjen vesiensuoje- luteknisten rakenteiden sekä kunnostus- ja ennallistamistöiden toimivuus on merkittä- vin yksittäinen tekijä Jukajoen fysikaalis-kemiallisen ja ylipäätään kokonaisekologisen toipumisen kannalta, yhdessä joen ”alkulähteen” Jukajärven kuntoutumisen kanssa. Linnunsuon ennallistaminen (metsäojien tukkiminen ja puuston poisto noin 70 hehtaa- rin alalta) tehtiin syksyllä 2020. Ojakatkosten kestävyyttä veden patoamisessa kannattaa tarkkailla muutamien kevät- ja syysylivirtaamien aikana ja jälkeen. Ojakatkoksille kehittyy varsin nopeasti kasvillisuutta, joka sitoo ja lujittaa niiden rakennetta.

Tämä tutkimus toimii lähtökohtana ennallistamisen monitoroinnille. Mainittavia johto- päätöksiä ennallistamisen vaikutuksista on vielä liian aikaista tehdä. Vuosien 2017 ja 2020 havainnot ennen ja välittömästi ennallistamisen jälkeen ovat kuitenkin merkittäviä. Vaikka ennallistamisalueen ojasto oli tehokkaasti tukittu ja puusto poistettu juuri ennen marraskuun 2020 havaintokierrosta, niin koko ennallistamisalueelta lähtevän veden pH (4,8) oli sama kuin ennen ennallistamista huhtikuussa 2017. Molemmilla havain- tokerroilla vallitsi selkeä ylivirtaama. Ennallistamisalueen valumavedessä alumiinipitoi- suudet (30…80 μg/l) marraskuussa 2020 olivat hyvin maltillisia. Alumiinin pitoisuuksia ei mitattu ennen ennallistamistöitä.

Ravinteiden (P, N) huuhtoutumista ei ole toistaiseksi Linnunsuon ennallistetulta alueelta tutkittu, koska rehevöityminen ei ole Jukajoen vesistöalueen merkittävä nykyinen on- gelma, vaan kriittisin kuormitus koostuu happamuudesta ja raskasmetalleista. Ravinteita ja myös kiintoainetta kannattaa monitoroida lähitulevaisuudessa happamuusasteen ja edellä mainittujen metallien lisäksi, yhdessä aina näytteenoton yhteydessä tehtävän virtaamamittauksen eli valumatilanteen todentamisen kanssa. Näiden seuranta mahdollisimman vaihtelevissa valumaoloissa on oleellista, jotta ennallistamisen vaiku- tukset kyetään arvioimaan. Jukajoen vesistöalueen kunnostus- ja hoitohanke on alka- nut vuonna 2012 ja jatkuu edelleen. Vaikka varsinainen kalibrointijakso, ts. ennallista- misalueen seuranta ennen ennallistamistoimia, rajoittuu kevään 2017 kahteen havain- tokertaan, niin välittömästi Aittokorvenlammesta lähtevän veden (pääosin ennallista- misalueen yläpuolella) laatu toimii tyydyttävänä vertailukohtana ennallistamistoimien vaikutusten arvioinnille.

Linnunsuon kosteikon lähtevän veden happamuusaste vaihteli noin pH 4,0…pH 6,2 (arit- meettinen keskiarvo pH 4,7). Tilanne on oleellisesti kohonnut kosteikon rakentamisen (v. 2013, täydennyksiä tehty sen jälkeen) ansiosta. Sitä ennen alueella sijainneelta turve- tuotantoalueelta (tuotannossa v. 1985-2010) virtasi Jukajokeen vettä, jonka pH vaihteli valumaoloista riippumatta noin pH 2,7…pH 3,2. Tämä aiheutti Jukajoessa erittäin vaka- via ekologisia ongelmia, kuten laajoja kalakuolemia vuosina 2010 ja 2011. Maaliskuussa 2019 Linnunsuon kosteikon lähtevään uomaan asennettiin automaattinen mittalaite. Se mittaa aurinkokennosta saatavan energian avulla kosteikosta lähtevän veden pH:n, sähkönjohtavuuden ja lämpötilan 15 minuutin välein. Siten tärkeimmän yksittäisen Ju- kajoen tilaa vaurioittaneen alueen vesistökuormituksen fysikaalis-kemiallinen monito- rointi on nykyään hyvin hallinnassa.

Vuosina 2019-2020 Linnunsuon alueen lounaiseen eteläkolkkaan konstruoitiin neljäs kosteikkoallas. Sen vesi oli havaintoajankohtina touko- ja lokakuussa 2020 erittäin kir- kasta ja hyvin hapanta (pH 3,7 ja 3,8). Lähtötilanne on siten hyvin samankaltainen kuin kolmella, v. 2013 kaivetulla kosteikkoaltaalla. Autotrofiset ja heterotrofiset eliöt löytävät vääjäämättä tiensä myös tälle altaalle ja veden pH alkaa kohota. Tämän uuden altaan vedenlaatua, etenkin pH:ta, kannattaa ehdottomasti ajoittain seurata. Linnunsuon kos- teikkoalueen neljä osa-allasta on erotettu toisistaan pengerryksillä, jotka estävät veden vaihtuvuuden altaiden välillä.

Jukajoen veden pH oli syys-joulukuussa 2020 tyydyttävällä (pH 5,8…6,4) tasolla. Aineisto on suppea; useimmat havainnot tehtiin alivirtaamatilanteessa. Jukajoki on Jukajärven lisäksi täysin keskeinen vuonna 2012 alkaneen vesistön kunnostus- ja hoitohankkeen kohde, joten sen fysikaalis-kemiallista sekä biologista monitorointia on ehdottomasti jatkettava, myös ajoittain intensiivisellä otannalla.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.