Toiminta

Tiedote paloturvallisuudesta ja retkeilystä Linnunsuon alueella / Kesä 2019

Linnunsuo

Linnunsuo

16.5.2019 Linnunsuon kosteikkoalueella realisoitui pitkään pelätty riski – tulipalo läntisellä alueella. Onneksemme kyseessä oli tällä kertaa vain palon alku, jonka Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kävi sammuttamassa retkeilijöiden ilmoituksesta. Palon syy oli todennäköisesti huolimaton tupakantumpin jättäminen alueelle.

OSK Lumimuutos alueen omistajana ja ylläpitäjänä MUISTUTTAA ALUEELLA LIIKKUVILLE, ETTÄ ALUEELLA

  • TUPAKOINTI
  • AVOTULEN TEKO
  • MOOTTORIAJONEUVOILLA LIIIKKUMINEN (poislukien muut oikeuden omistavat maanomistajat)

ON EHDOTTOMASTI KIELLETTY.

Entisen turvetuotantoalueen paloriski erityisesti kuivien säiden aikaan on erittäin korkea, paljon korkeampi kuin ympäröivän metsäalueen.

Kevään 2019 aikana kosteikolla ovat kävijämäärät kovasti lisääntyneet ja lintuja on palannut alueelle taas talven jälkeen hienosti. Samalla valitettavasti on ollut havaittavissa, että alueella liikutaan vasten ohjeita autoilla ja muilla moottoriajoneuvoilla.

OSK LUMIMUUTOKSEN henkilökuntaa ja ennallistamiskalustoa liikkuu alueen eri osissa eri vuorokauden aikoina huolto- ja ennallistamistehtävissä moottoriajoneuvoin, mukaan lukien kaivureita ja mönkijöitä.

Linnunsuolla on laavu. Ainoastaan siellä voi tehdä avotulet. Kaikki muu tulen käsittely on alueella ehdottomasti kielletty. Kaikissa kosteikkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä 24/7 OSK Lumimuutoksen päivystävään numeroon

040-7372424 tai 050-5732674 tai tiedotus@lumi.fi

Toivomme kaikkien kävijöiden viihtyvän kosteikolla, jota kehitetään aktiivisesti.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Finnair käynnistää ennallistamisyhteistyön

Kosteikko Kuivasjärvellä

Kosteikko Kuivasjärvellä

Finnair ja OSK Lumimuutos ovat sopineet tänään laajasta ennallistamisyhteistyöstä.

Osuuskunta Lumimuutos on suomalainen voittoatavoittelematon tiede- ja luontojärjestö, joka toimii Siperiassa, Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Suomessa. Lumimuutos on jo 20 vuoden ajan ollut ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä tutkimuksen ja ennallistamisen saralla. Finnairin Push for change – palvelun kautta Finnairin asiakkaat voivat tukea osuuskunnan Landscape Rewilding -projektia, jossa ennallistetaan suomalaisia soita ja kosteikkoluontoa.

Soiden rooli hiilinieluina pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on keskeinen, ja niillä on myös globaalia merkitystä,” sanoo dosentti Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta. ”Ennallistamalla suoluontoa saadaan aikaan uusia nieluja sekä elintilaa eri lajeille, jotka ovat ahtaalla ilmastonmuutoksen edessä. Ennallistetut suot ovat myös hyvin merkityksellisiä paikallisyhteisöille. Landscape Rewilding on Suomen historian suurin yksityismaiden ennallistamisohjelma, ja olemme erittäin innoissamme Finnairin panostuksesta ja mukaantulosta.”

Finnairin Push for change -päästöhyvitys- ja biopolttoainepalvelulla lentomatkustajat voivat hyvittää lentonsa hiilidioksidipäästöt tukemalla päästövähennyshankkeita tai vähentää niitä tukemalla biopolttoaineostoja.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ammattikalastaja Risto Hara Pirkkalasta tunsi vetensä

Risto Hara, 2002.

Risto Hara, 2002.

Pirkkalassa toiminut ammattikalastaja Risto Hara (s. 1961) lähti suruksemme tuonilmaisiin syksyllä 2017. Yhdeksänlapsiseen perheeseen syntynyt Risto aloitti ammattikalastajana 1993, mutta oli toiminut kalastuksessa jo isänsä jalanjäljissä, joka oli myös ammattikalastaja. OSK Lumimuutos muistaa Haraa perinteenkantajana ja yhteistyökumppanina 2000-luvun alkupuolelta.

Teimme yhteistyötä 2000-2004, kun Lumimuutos keräsi ammattikalastajien ilmastonmuutos- ja ympäristöhavaintoja Pirkanmaan alueella. Kerrotut historiat, vierailut talviverkoille ja vertailu tieteelliseen aineistoon muodostivat rungon, jonka avulla jo tuolloin ilmastonmuutoksen vaikutus piirtyi kalastajien arjessa.

Risto Hara jakoi perinnetietojaan, joista osa on julkaistu ”Ahdin nuotta-apajilla” (Nieminen ja Mustonen 2004). Eri kalalajien osalta Hara tunnisti muutoksia esimerkiksi toutaimen lisääntymisessä Kokemäenjoen vesistössä, ja esimerkiksi kuhaa Risto arvosti: ”Kyllä toi liha, hyvä kala on vielä, ettei siinä mitään. Nyt syksylläki [2002] sain jotain kolmekilosia. Emmä oo ny saanu mitääs semmosta oikein jättiä. Suurinhan on mulla kymmenen kiloo kakssataa.”

Ilmastonmuutos heijastui Riston mielestä jäätilanteeseen, auringon tehoon ja kalojen käyttäytymiseen: ””[2002] jääty ihan ihme, nyt tänä syksynä jääty ihan ihmeesti, että ku se näin aikasin jääty. On tää kyllä ihan poikkeuksellista. Viime vuonnahan jääty marraskuun lopussa. Ja sitä edellisvuonna jääty jouluyönä.”

”Aurinkohan on muuttunu ihan ihmeelliseks, sehän on kuumaks tullu. Sehän menee tästä läpi niin että kihahtaa, tästä sohjosta. Se porautuu tonne, tonne jäähän meinaan. On se keväällä tullu niin pistäväks sillai se aurinko. 1990-luvun jälkeen ainaki sitte, tässä se on nyt pahentunu mun mielestäni. Ku niinku syksyllä paisto aurinko niin sehän oli niinku kevät olis ollu tulossa.”

Risto hallitsi perinteisen säänennustuksen taitoja. Esimerkiksi kalojen käytös oli hänen mielestään keino ennustaa matalapaineita: ”Näähän sen lukee sen sään, nää kalat. Kaks päivää ennen matalapainetta häviää nää kuhat. Ja nää kyllä ilmottaa sen aika tarkkaan mitä on tulos. Ja sitte toi sulkava on toinen. Se syöksyy pohjaan ja sitte on verkot ihan tupaten täynnä sulkavaa, ennen sitä myrskyä. Sit ku myrsky tulee, sit häviää kyllä sulkavatki. Mut sit lähtee kyllä kuhakin liikkeelle. Että kyllä tää sen niinku ilmottaa toi kala täällä Pyhäjärvellä.  [Isä opetti lukemaan säätä]. Kyllä se sieltä varmaan tuli, että kyllähän ne sen tiesi jo. Se kyllä sen kerto jo että ’sulkavat on liikkeellä niin’.”

Kesänuotalle lähdössä Pirkanmaalla, 1900-luku.

Kesänuotalle lähdössä Pirkanmaalla, 1900-luku.

Ristolle oli myös merkittävää perinteisten kalastustapojen jatkaminen. Tästä esimerkkinä vaikkapa keväinen kuoreenlippoaminen: ”Kuore on, että sitä on pakko saara tai muuten ei kevät ala ollenkaan vaikka se haiseeki niin pahalle [naurua]. Sit on valvottava monet yöt, ku sitä hakee tuola lippoomalla. Se kutee niinku yöllä ja se kutee tähän ihan noihin rantoihin meinaan. Se tulee melkein heti jäittenlähdön jälkeen kuteen. No ku, pikkupojasta saakka on sitä syöny niin.”

Kalastus oli kaikki kaikessa Ristolle. OSK Lumimuutos muistaa yhteistyökumppaniaan, perinteenkantajaa. Riston tietoja käytetään jatkossakin suomalaisen ammattikalastuksen ja perinteiden tukemiseksi sekä edistämiseksi.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Taimenten kutualuekunnostus etenee Jukajoella

Lauri Hämäläinen levittää kutusoraa Jukajoessa.

Lauri Hämäläinen levittää kutusoraa Jukajoessa.

Osana Kohti taimenten kotia 2018 Leader-hanketta taimenten kutualueiden kunnostus on käynnistynyt Selkien Jukajoella.

Ensi vaiheessa saatiin muutama sata metriä elinympäristöjä ja kutualueita alulle.

OSK Lumimuutoksen Janne Raassina ja Lauri Hämäläinen johtivat kutusoran ja elinympäristöjen ennallistamista maaliskuun viimeisellä viikolla. Lauri Hämäläinen kertoo videolla työn keskeltä tunnelmista, sen voi katsoa täällä.

Jukajoki maaliskuun lopussa.

Jukajoki maaliskuun lopussa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Kansallinen ennallistamisohjelma edennyt hyvin, seminaari maaliskuussa

keljonsuo

Landscape Rewilding -ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan viimeisten kuukausien aikana, ja viikoittain ennallistamiskohteita, soita ja metsiä, on saatu mukaan. Esimerkiksi Lieksan Keljonsuo edustaa lähes säilynyttä

Keljonsuo

Keljonsuo

suoluontokohdetta, joka on myös merkittävä hiilinielu.

OSK Lumimuutos järjestää Helsingissä 19.3.2019 lehdistötilaisuuden ja seminaarin ohjelman ensimmäisen vuoden tuloksista. Ohjelma täällä. Lisää uutisia kohti maaliskuuta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa, Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Perinteenkantaja Ilmari Martikainen on poissa

Ilmari ja Suoma Martikainen, Koli

Ilmari ja Suoma Martikainen, Koli

Kolin kylän perinteenkantaja Ilmari Martikainen on poissa. Hän menehtyi 77-vuotiaana 12.1.2019. Martikainen toimi kauppapuutarhurina, maanviljelijänä ja luonnonsuojelijana. Hän oli avainasemassa, kun Kolin kansallispuisto perustettiin. OSK Lumimuutos työskenteli Martikaisen kanssa Vaara-Karjalan kulttuuriperintöhankkeessa vuosina 2011-2013. Hänen perinnetietoihinsa voi tutustua täällä ja täällä.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Talvinuottaus käynnissä, Lauri Hämäläinen liittyy kalastajiin

vanhanuotta5

Puruveden talvinuottaus on saatu käyntiin vaikeista jääolosuhteista huolimatta. Ohuen teräsjään päällä on paljon lunta ja kohvaa. Ensimmäiset apajat on saatu vedettyä ja nuottaus laajenee kohti helmikuuta.

Kaupallinen kalastaja Lauri Hämäläinen Joensuusta liittyy OSK Lumimuutoksen työntekijäksi ja laurihoitaa Puruveden muikun myyntiä ja nuottaukseen liittyviä toimia tänä talvena. Laurin mukaantulo mahdollistaa OSK Lumimuutoksen muikunjakelun ja myyntitoiminnan laajentamisen myös Savon puolelle.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla

Kuolan erämaita

Kuolan erämaita

Ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla – Samaan aikaan mittava ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja. Laaja uusi tutkimushanke dokumentoi kahden arktisen joen, Näätämön (FI/NO) ja Ponoin (Kuola, Venäjä) olevan rajujen ilmastonmuutoksen vaikutusten kourissa. Tiede- ja seurantahanke, jota rahoitti NEFCO (www.nefco.fi), kokosi yli 9,000 datayksikköä sekä alkuperäiskansojen tietoja havainnoista. Esimerkiksi sääaineistoja kerättiin Venäjän puolelta vuodesta 1863 alkaen. Loppuraportti englanniksi täältä.

Kanevkan erämaakylän lämpötilamuutoksia.

Kanevkan erämaakylän lämpötilamuutoksia.

Näätämöllä koettiin mittaushistorian lämpimin kesä. Vedenlämpötilat lähestyivät lohikalojen kannalta kriittisiä rajoja (24 C). Vainosjoen osavaluma-alueella kolttasaamelaiset löysivät lompoloista laajoja piileväesiintymiä. Vaikka analysoitu vedenlaatudata neljältä vuosikymmeneltä osoittaa, että Näätämö on vielä erämainen, puhdas vesistö, ovat ravinne- ja kiintoaineskuormitukset nousussa. Lisäksi valuma-aluetta rasittavat jokiuomien perkaukset ja kutualueiden menetykset.

Sosnovkan rannikkorysäkalastusta.

Sosnovkan rannikkorysäkalastusta.

Ponoi on Venäjän Kuolan suurimpia lohijokia. Kesällä 2018 valuma-alueella mitattiin ennätyslämpötiloja. Maastossa oli runsaasti metsäpaloja. Neuvostoliiton aikana istutetut kyttyrälohet ovat laajentaneet kutualueitaan. Venäjän tiedeakatemian aineistoja hyödyntäen hankkeessa voitiin tunnistaa keski-Ponoilla jo yli 2 asteen keskilämpötilan nousu vuoden 1980 jälkeen.

Vainosjoen osavaluma-alueella havaittiin runsas piileväesiintymä.

Vainosjoen osavaluma-alueella havaittiin runsas piileväesiintymä.

Hanke yhdisti onnistuneesti alkuperäiskansojen tietoa tieteeseen. Laajojen erämaisten jokien tilasta kerättiin uutta seurantatietoa esimerkiksi kalastoseurannalla, haastatteluilla, kartoituksilla ja videotallennuksin. Kolttasaamelaiset ovat ennallistaneet taimenen ja harjuksen kutualueita osana mukautumistoimiaan. Koneen säätiö tuki tätä osana ”Miltä Sopu Näyttää” -hanketta 2017.

Samaan aikaan suuri yksityismaiden ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja

Kesäkuussa käynnistetty Landscape Rewilding in Finland -ohjelma on saanut merkittävän lisätuen Koneen säätiöltä, 200,000 €. Euroopan investointipankin, Rewilding Europe -säätiön ja OSK Lumimuutoksen ohjelma luo uusia hiilinieluja, ennallistaa soita ja metsiä sekä estää vesistökuormitusta. Se käynnistettiin kesäkuussa 2018.

Ensimmäisten kuukausien aikana ennallistamistoimien piiriin on saatu noin 350 hehtaaria. Kesään 2019 mennessä tavoitteena on 600 ha. Vuoteen 2030 ohjelmassa on tavoitteena ennallistaa 50,000 hehtaaria metsiä ja kosteikoita sekä suoluontoa.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan välittömästi uusia, laajoja toimia. Ohjelmamme ennallistaa suomalaista suoluontoa sekä metsiä. Suot ja luontaiset metsät tarjoavat turvapaikkoja  eliöstölle, kuten uhanalaisille linnuille muutoksen keskellä”, toteaa dosentti Tero Mustonen, joka on myös yksi IPCC:n AR6 -selvityksen pääkirjoittajista. Ohjelman toimenpiteitä kohdistetaan myös vahvistamaan Näätämö-joen valuma-alueen tilaa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Koneen säätiöltä mittava tuki Landscape Rewilding-ohjelmalle

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Isotytönkorento Linnunsuolla. Kari Koskela

Koneen säätiö on myöntänyt 200,000 € seuraavalle vuodelle OSK Lumimuutokselle kosteikko- ja metsäluonnon ennallistamiseen. Tuki laajentaa ohjelman toimia Ylä-Satakunnassa, Itä-Suomessa ja Lapissa.

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Landscape Rewilding -ohjelma on Suomen historian suurin yksityismailla toteutettava ennallistamisohjelma. Ensimmäisten kuukausien aikana ohjelmassa on ennallistettu 360 ha kosteikko- ja metsäluontoa. Kesään 2019 mennessä ennakoidaan ohjelman piirissä olevan 600 ha.

Koneen säätiön tuki saapuu kriittiseen aikaan. Sen avulla voimme laajentaa vuoden 2019 kohteita merkittävästi ja olemme siitä hyvin kiitollisia”, toteaa Tero Mustonen OSK Lumimuutoksesta. ”Ohjelman avulla kykenemme ohjaamaan toimia uusien kosteikko- ja metsäluonnon kohteiden ennallistamiseen laajennetusti. Erityisesti panostamme tällä Ylä-Satakunnan kohteisiin. Ennallistetut kohteet ovat kansainvälisestikin merkityksellisiä lintujen levähdys- ja pesintäalueina sekä hiilinieluina. Lisäksi niistä pyritään perustamaan CCA-alueita, eli yhteisöille tärkeitä lähiluonnon kohteita. Ennallistamistoimet tuovat myös työllisyyttä maakuntiin urakointioperaatioiden muodossa”, Mustonen lisää.

Tähän mennessä ohjelmaa tukemaan ovat lähteneet jo Maj ja Tor Nesslingin säätiö, joukko yrityssponsoreita ja yhdysvaltalainen Christensen – säätiö.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.

Pikkunahkiaisen polku laajentaa Oravantaivalta Kissapurolla: Jukajoella lintutorni, laavu ja uudet kosteikot valmistuneet

Isotytönkorento Linnunsuolla.

Isotytönkorento Linnunsuolla.

Jukajoen valuma-alueella on ollut kiireinen vuosi. Eilen valmistui ”Pikkunahkiaisen polku”, n. kilometrin pituinen luontopolku Kissapurolla. Tämän lisäksi ”Kohti taimenen kotia” -LEADER -hanke on saanut ensimmäisen vuotensa osalta valmiiksi kaksi monitehokosteikkoa Jukajoelle, lintutasanteen ja laavun yleiseen käyttöön Linnunsuolle ja taimenen kutualueiden valmistelutyöt käyntiin.

Savisuon kosteikko

Savisuon kosteikko

”Kohti taimenen kotia” -LEADER -hanke vie Selkien Jukajoen kunnostus- ja virkistystoimia kohti maalia. Kokonaisuudessaan noin 100,000 € hanke kestää vuoden 2019 loppuun, mutta jo nyt ollaan pitkälti suuret kokonaisuudet saatu toteutettua.

Pikkunahkiaisen polku laajentaa suosittua Oravantaival-vaellusreittiä Kissapuron suunnalla. Kissapuro on ollut yksi vuosien 2010-2018 kunnostustoimien avainkohde, jossa ennen pahimmillaan yli 40,000 kg rautaa päätyi Jukajärveen vuosittain. Nyt Kissapuron tilanne on merkittävästi kohentunut kunnostustoimilla. Niitä esittelemään on perustettu luontopolku, joka alkaa ja päättyy lenkkinä osaksi Oravantaivalta. Polun varrella esitellään Kissapuron luontoa ja kunnostustoimia.

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Sitruunavästäräkki. Mika Honkalinna

Polun nimi tulee siitä, että paikallinen maanomistaja Vesa Antikainen löysi yllättäen 2015 purosta pikkunahkiaiskannan, jonka tutkijat vahvistivat todeksi. Pikkunahkiainen on bioindikaattori, eli se kertoo, että Kissapurolla on parempi tilanne, kuin luultiin. Havainnosta julkaistiin vertaisarvioitu kansainvälinen tiedeartikkelikin, joka on saatavissa täältä.

Jukajoen puolella on valmistunut kaksi uutta monitoimikosteikkoa Savisuolle (4 ha) ja Jukajoen läntiselle valuma-alueelle (1 ha). Ne torjuvat happamuutta ja kiintoaineskuormitusta. Savisuon kosteikosta on kehittynyt nopeasti suosittu vierailukohde ja on lajissaan maisema-arvoja sisältävä sekä monimuotoisuutta edistävä.

Läntinen kosteikko

Läntinen kosteikko

Taimenen ja harjuksen kutualueiden ja poikasten elinympäristöjen ennallistaminen on käynnistetty. Varsinaiset operatiiviset toimet koittavat kesällä 2019, mutta jo nyt maastotöitä on tehty ja varsinaisia kutualueita vahvistettu maastokäynneillä.

Linnunsuon kosteikko Jukajoesta länteen jatkaa suosittuna koko perheen retkeilykohteena. Jo yli 185 lintulajia asuu ja vierailee siellä. Kevään bongarien ilo oli sitruunavästäräkki. Syysmuutolla 2018 tuhansien hanhien parvet käyttivät aluetta levähdys- ja syönnösalueena. ”Kohti taimenen kotia” -LEADER -hankkeen toimissa alueelle on saatu laadukkaat opaskyltit, laavu yleisön käyttöön, sekä pitkään toivottu lintutasanne. 2019 lisätään lintutasanteita, jotka toteutetaan maastokumpareina eri puolilla aluetta. Kokonaisuudessaan Linnunsuolla vieraili arviolta 1,500 henkeä vuonna 2018 mukaan luettuna kansallisesti tunnettu Mika Honkalinna. Linnunsuo on kansallisesti merkittävä lintualue ja Suomi 100 -suojelukohde. Lisäksi se on mukana kansallisessa Landscape Rewilding -ennallistamishankkeessa.

Tallennettu kategorioihin Toiminta

Kommentointi on suljettu.