Jukajoen ja -järven valuma-alueen kunnostushanke, Pohjois-Karjala

Sohmeronlähde

Jukajoki parhaimmillaan. Kuva: Matti Pihlatie, 2014.

Selkien ja Alavin kylät ovat luotsanneet vuodesta 2011 alkaen koko Jukajoen ja –järven valuma-alueen kunnostushanketta. OSK Lumimuutos on ollut hankkeessa mukana tieteellisen koordinaation toteuttajana alusta alkaen.

Jukajoki purkaa Pielisjokeen Pitkärannan pohjoispuolella. Kuva: Matti Pihlatie.

Jukajoki purkaa Pielisjokeen Pitkärannan pohjoispuolella. Kuva: Matti Pihlatie.

Juuri nyt

Energy Globe -palkinto

Energy Globe -palkinto

8.4.2016: Amerikkalaisten tutkimussivusto Jukajoelta julkaistu, täällä.

31.3.2016: Elokuvasta hieno arvostelu Pogostan Sanomissa. Sen voi lukea täältä.

4.3.2016: Elokuvaa voi nyt tilata ja se on ulkona. Kts kauppa. Lisäksi on julkaistu uusi tiederaportti Ruukkisuon kosteikosta, se on saatavilla täältä.

21.2.2016: Jukajoki -elokuvan ensi-ilta 3.3.2016 Kontiolahdella. Kts uutiset.

14.1.2015: Yle Kotimaa julkistaa palkintoasioita.

3.1.2016: Kansan uutiset raportoi Jukajoelta.

14.11.2015: YLE uutisoi Jukajoki -hankkeesta. Täällä. Pogostan sanomat kirjoittaa täällä.

12.11.2015: Karjalainen kirjoittaa uudesta hankkeesta. Nettiversion voi lukea täältä.

8.11.2015: Maanomistaja- ja mediapäivä 11.11.2015 kaikille kiinnostuneille. Kts toiminta.

4.10.2015: Kuntatutkijat julkaisivat pienen Jukajoki -pätkän verkossa.

1.10.2015: Jukajoki -elokuva alkaa valmistumaan, ja on lähetetty DocPoint -elokuvafestivaaleille Helsinkiin tammikuussa -16. Valuma-alueen kunnostushanke on edennyt suunnitellusti maastotöillä. Varsinaiset kaivurityöt saadaan käyntiin kohti marraskuuta. Lintukesä kosteikolla oli onnistunut, ja metsästys on alkanut yhteishallintasopimuksen mukaisesti. Parhaillaan ELY, kylät ja Metsäkeskus keskustelevat lintutornin saamisesta paikalle.

9.7.2015: YLE raportoi hankkeesta TV -uutisissa. Amerikkalaiset kirjoittavat elokuvakokemuksistaan blogissaan.

17.6.2015: Karjalainen kirjoittaa uudesta hankkeesta.

16.6.2015: Kunnostushanke käynnistyy ELY -keskuksen vahvistettua tiedon. Amerikkalainen elokuvaryhmä kuvaa seuraavat kaksi viikkoa joella. Rysäpyynti lahnan ja säyneen osalta täydessä käynnissä.

05.06.2015: Energy Globe Finland 2015 -palkinto myönnetty Jukajoki -hankkeelle. Kts. toiminta ja englanninkieliset perustelut täällä.

23.5.2015: Amerikkalainen ENSIA -uutispalvelu kirjoittaa jokihankkeesta.

14.5.2015: Linnunsuolta lähtevä, vihreä vesi on herättänyt huomiota lähipäivinä. Kylien oma ympäristöseuranta on toiminut, havainnut värimuutoksen ja analysoinut sen.

Linnunsuon kosteikolta lähtevä vesi 13.5.2015. Vihreä väri johtuu nielu- ja viherlevistä - terveen tilanteen indikaattori. OSK Lumimuutos, 2015

Linnunsuon kosteikolta lähtevä vesi 13.5.2015. Vihreä väri johtuu nielu- ja viherlevistä – terveen tilanteen indikaattori. OSK Lumimuutos, 2015

Kyseessä on  pienen nielulevän massaesiintymä. Päädyimme kahteen mahdolliseen lajiin:

Cryptomonas phaseolus tai Chroomonas nordstedtii. Cryptomonas-lajit mainitaan ravinteikkaiden humusvesien suosijoina ja Chroomonas nordstedtiin erityispiirteenä kirkkaan turkoosinvihreä väri. Siis ei siniviherleväkukintaa, vaan kaikin puolin positiivinen luonnonilmiö. Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden mukaan nämä nieluleviin kuuluvat pienet siimalliset plankterit ovat yleisesti ottaen laadultaan parasta kasviplanktonia. Kukinnat voivat olla runsaita, mutta yleensä lyhytkestoisia. Siimalliset levät uivat aktiivisesti, ja olivat näytepulloissa kerääntyneet lähelle pintaa. Lisäksi näytteissä on vaaratonta viherlevää.

13.4.2015: N. 200,000 e kunnostushanke valuma-alueelle lähdössä käyntiin 2015-2017. Karjalainen kirjoittaa aiheesta. Samoin YLE haastatteli.

19.2.2015: Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen MAALI -raportti tunnistaa Linnunsuon valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Koko raportti täällä.

09.02.2015: Elokuvajulisteet julki:

pieni juliste

 

iso juliste

27.01.2015: Karelia -ammattikorkeakoulu on julkaissut uuden kirjan valuma-alueelta. Sen voi lukea täältä. Neuvottelut jatkuvat rahoituksen saamiseksi vesiensuojelutoimiin Ympäristöministeriön, ELY:n ja kylien kanssa. Lähiviikkoina dokumenttielokuvasta ilmestyy trailer -ennakko.

02.11.2014: Amerikkalaiset pitävät blogia, sen voi lukea täältä. Muutamat jutussa olevat kasvilajit on tunnistettu väärin ja asiaa korjataan lähipäivinä.

22.10.2014: Keskiviikon Maaseudun tulevaisuus kirjoittaa dokumenttielokuvasta Selkiellä.

15.10.2014: Yle kirjoittaa dokumenttiryhmästä.

13.10.2014: Amerikkalainen dokumenttielokuvaryhmä saapuu tällä viikolla kuvaamaan Jukajoelle, ja Washingtonissa Foreign Policy -lehti käsittelee aihetta viime viikon numerossaan.

28.8.2014: Kansainvälinen lintukosteikkojen verkosto, Wetland International, ja OSK Lumimuutos ovat tänään solmineet yhteistyösopimuksen Jukajoen valuma-alueen, erityisesti Linnunsuon kosteikon rekisteröinnistä Euroopan tason kohteeksi erityisesti kahlaajille.

Sivut voi käydä lukemassa englanniksi täältä.

26.8.2014: Luonnonsuojelija 3/2014 kirjoittaa Jukajoki-hankkeesta laajassa artikkelissaan, joka ilmestyi tänään.

8.7.2014: YK huomioi vuosikirjassaan Jukajoki -toimet globaalisti. Kts ”toiminta”. Luvun voi lukea täältä.

26.6.2014: Media raportoi hallinto-oikeusvalituksesta. YLE ja Karjalainen.

24.6.2014: AVI:n päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen voi lukea täältä.

19.6.2014: Linnunsuon käyttö- ja hoitosuunnitelma kokousti tänään pitkästi ELY:llä. Kosteikon lintutilanteesta saatiin laaja katsaus. Harri Kontkanen toteaa, että kesäkuuhun 2014 mennessä:

Kosteikolla on erittäin paljon hyönteistuotantoa, jonka takia se huokuttelee laajasti lintuja. Jouhusorsilla on kolme poikuetta. Sinisorsia ja telkkiä on hyvin. Taveja saattaa levähtää 350 kappaletta, mukaanlukien sulkivia yksilöitä. Pikku- ja naurulokkeja on havaittu 150-200. Ruskosuohaukkanaaras on päivittäin lennossa alueella. Eri pääskylajejien yksilöitä on havaittu yhteensä 1000 kpl. Kosteikolla levähtävät myös kurjet ja pesimättömät joutsenet. ELY on asentanut kolme telkänpönttöä alueelle.

KHS-työskentely jatkuu elokuussa, ja tuloksista tiedotetaan tuolloin lisää syksyyn 2014 liittyen.

17.06.2014: Uusia kuvia lisätty verkkosivuille. Kylät vievät VAPO:n ja AVI:n päätöksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Joensuun Luonnonsuojelupiiriltä on haettu pientä kosteikkoapurahaa vuodelle 2015.

Sedimenttitutkimuksia 2012. Kuva: Kunnostushankkeen arkisto, 2014.

Sedimenttitutkimuksia 2012. Kuva: Kunnostushankkeen arkisto, 2014.

05.06.2014: Pielisjokiseutu kirjoittaa tänään viime viikon lahnafestareista. Alla hauska kuva rysäpyynnin jälkeen.

Lahnat paistuvat Jukajoen suistossa. Kuva: Matti Ronkainen, 2014, käytetty luvalla.

Lahnat paistuvat Jukajoen suistossa. Kuva: Matti Ronkainen, 2014, käytetty luvalla.

04.06.2014: Tomi Nokelaisen pro gradu -tutkimus Linnunsuon kosteikosta on tänään julkaistu Itä-Suomen yliopiston maantieteenlaitoksella. Sen voi lukea täältä.

Lahnaa nousee. Kuva: OSK Lumimuutos, 2014.

Lahnaa nousee. Kuva: OSK Lumimuutos, 2014.

03.06.2014: Englannissa Leedsin yliopiston kansainvälinen konferenssi ”Post-Colonial Arctic” käsitteli laajasti Jukajoen viime viikon tapahtumia, syitä ja seurauksia viikonloppuna.

03.06.2014: Tänään Suomen akatemian verkkolehti A Propos käsittelee Jukajokea täällä.

Nuottausta on elvytetty valuma-alueella kalastorakenteen selvittämiseksi Nordic-verkkotyöskentelyn lisäksi. Kuva: Tero Mustonen, 2014.

Nuottausta on elvytetty valuma-alueella kalastorakenteen selvittämiseksi Nordic-verkkotyöskentelyn lisäksi. Kuva: Tero Mustonen, 2014.

28.5.2014: Avi Itä-Suomi on antanut päätöksen VAPO:n kunnostusvelvotteesta, sen voi lukea täältä. Jokivarren asukkaat ja kunnostushanke on antanut asiasta mediatiedotteen.

Asiaa käsittelee mm. Yle ja Karjalainen.

27.5.2014: Itä-Suomen yliopiston kenttäryhmä aloitti tänään laajat sedimenttiselvitykset Jukajoella. Samoin Pro Puruveden edustaja Reijo Jantunen tutustui kosteikkorakenteisiin valuma-alueella.

Pintavalutuskentät ja luontaiset kosteikot muodostavat vesiensuojelurakenteiden ytimen. Kuva: Hoitohanke, 2014.

Pintavalutuskentät ja luontaiset kosteikot muodostavat vesiensuojelurakenteiden ytimen. Kuva: Hoitohanke, 2014.

Linnunsuon kosteikko

Linnunsuon kosteikko on tämän valuma-alueen mittavin ja tärkein vesiensuojelukohde. Kylät ovat perustaneet pienempiä vesiensuojelurakenteita, kuten Ruukkisuon kosteikko-pintavalutuskenttäkokonaisuuden Jukajärven Kaakkurilammen valuma-alueelle ja metsäyhtiöiden kanssa pieniä kalkitusasemia ojien päihin.

Linnunsuon kosteikko on vesiensuojelullisessa tarkoituksessa, mutta se palvelee monia muitakin käyttötarkoituksia. Tässä lyhyesti tiivistettynä:

Linnunsuon kosteikosta on muodostunut merkittävä valtakunnallinen lintualue. Siellä vierailee kaudesta riippuen useita satoja lintuharrastajia, koska siellä vierailee ja pesii harvinaisia lajeja, sekä erityisesti kahlaajien ja sorsalintujen osalta lintumäärät ovat merkittäviä. Tämän lisäksi kosteikon vesialueet ovat Selkien kyläläisten virkistyskäytössä, muun muassa retkiluisteluratoina ja sammakkoharrastajien piirissä.

Majavaa pyydetään lihansa ja nahkansa takia Jukajoella. Kuva: Kari Ikonen, 2014.

Majavaa pyydetään lihansa ja nahkansa takia Jukajoella. Kuva: Kari Ikonen, 2014.

Selkien erällä ja VAPOlla on keskinäinen alueiden vuokraussopimus metsästyksen sallimisesta kosteikolla. Se on kyläläisille alueen tärkeä moninaiskäyttömuoto. Nisäkäspyynnissä alueella ei ole rajoituksia, ja pääasialliset riistalajit ovat hirvi, metsäjänis, ilves, villisika ja karhu.

Lintupyynnin osalta virkistys-, lintubongaus- ja metsästystarpeet pyritään toteuttamaan yhteisesti sopimalla, siten että erityisesti sorsa- ja hanhipyynti sovitetaan syksyisin metsästäjien tarpeisiin. Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys tekee esityksen metsästysajoista Erälle kesällä 2014.

Täältä näet 2013 opastuksen Linnunsuon kosteikkoon liittyen.

Täältä voit seurata Pohjois-Karjalan Tiira-palvelua, jossa on usein havaintoja kosteikolta.

jukajoki_kansi

 

Täältä voit ladata PDF-version valuma-alueen kunnostussuunnitelmasta 2013.

8.6.2013 julkaistiin valuma-alueen hoitosuunnitelma. Ensimmäinen vaihe päättyi kesäkuussa -13 ja seuraava vaihe alkoi heinäkuussa 2013. Sitä saa tilattua tero at lumi.fi

 

Rysällä

Järvilohi ja Jukajoki

Pielisjoen valuma-alueen keskiössä on myös järvilohen palautus laajasti luontaisille kutualueilleen. Jukajoella tavoite on asetettu 2020-luvun puoleen väliin. Pielisjoella toteutettu järvilohen joki ja virtaamapaikkojen kutukunnostusselvitys tukee tavoitetta. Sen voi lukea täältä.

Vuosien 2014-2015 työ

Nyt keskiössä ovat pienten valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden edistäminen, Itä-Suomen yliopiston ja KARELIA-ammattikorkeakoulun vesimittaukset, ja hitaasti kehittyvä yhteishallinta, eli ajatus siitä, että valuma-alueen maankäyttöä kootaan yhteiseen suunnitteluun kestävälle pohjalle.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmatyöskentely ELY:n johdolla on pisimmälle viety tästä ajatuksesta. Selkien ja Alavin kylät suorittavat vesimittauksia, metsästystä ja koekalastusta alueella. Hanke jatkuu koko ajan.

Erityiskohteena Linnunsuon kosteikko on perustettu vesiensuojelurakenteeksi 2012-2013 VAPO Oy:n toimesta. Sen pääasiallinen tavoite on vakiinnuttaa veden happamuustaso, mutta kevään ja kesän 2013 aikana siitä on muodostunut merkittävä lintujen elinympäristö ja maakunnallisesti merkittävä vesiensuojelukohde. Toimintakautensa aikana siellä on havaittu esimerkiksi nummikirvisen ensivierailu Itä-Suomessa, rantakurvi, pikkukiljukotka ja monta muuta harvinaista lajia. Lintubongauksen ja metsästyksen yhteensovittaminen on keskeinen osa työskentelyämme.

Tutkimus

Linnunsuon kosteikon tarina, ja ominaisuudet ovat olleet lähdemateriaalina useille tieteellisille, vertaisarvioiduille artikkeleille, joita ovat julkaisseet muun muassa AMBIO ja FENNIA. Valuma-alueen kunnostuksesta on julkaistu yksi monografia, sekä useita opinnäytetöitä, mukaan lukien pro gradu –tutkimuksia.

Tutkimuksen pääasialliset toimijat kosteikon osalta ovat, pysyvällä pitkäaikaisseurannalla, Itä-Suomen yliopisto / WAPEAT –hanke sekä biologian ja maantieteen laitokset, KARELIA –ammattikorkeakoulu, sekä OSK Lumimuutos.

Jukajoen kylävetoinen, perinnetietoa ja tiedettä yhdistävä uusi malli on levinnyt myös maailmalle. Kanadalainen tutkimus- ja vesiensuojelujärjestö Wilderness Conservation Society on työskennellyt OSK Lumimuutoksen kanssa mallin soveltamisesta Ontariossa sijaitsevan Big Trout Laken valuma-alueelle. Aiheesta voi lukea lisää englanniksi täällä.

Vesimittaukset

Linnunsuon kosteikon pääasialliset toimijat kosteikon osalta ovat, pysyvällä pitkäaikaisseurannalla, Itä-Suomen yliopisto / WAPEAT –hanke sekä biologian ja maantieteen laitokset, KARELIA –ammattikorkeakoulu, sekä OSK Lumimuutos. Selkien kyläyhdistys toteuttaa jatkuvasti kolmansien tahojen kanssa omia mittauksiaan kosteikolta lähtevien ojien ja joen osalta.

Käyttö- ja hoitosuunnitelman yhteistyöskentelyssä keskiössä on ajatus, että viranomaiset, kansalaiskylämittaukset ja VAPO:n mittaukset jaetaan kaikkien toimijoiden kanssa, ja näiden mittaustulosten pohjalta alueen käyttö on vesiluonnon kannalta kestävällä pohjalla.

Media

Vuosien 2010-2014 aikana Jukajoen ja -järven tapahtumat ovat olleet laajasti mediassa ja yhteiskunnassa esillä. Kattaukseen kirjoituksista voi tutustua esimerkiksi täältä:

Kauppalehti

Turun sanomat

Maakaista

Iltalehti

Yle

Maaseudun tulevaisuus

Jukajoki -hanke on käynnistänyt keskustelua ja vastaavia toimia eri puolella Suomea, kuten Satakunnassa ja Tornio-joen valuma-alueella. Myös poliitikot ovat ottaneet asiaan kantaa vuosien varrella.

Kommentointi on suljettu.