Selkien maisema kuuluu vaarakarjalaiseen kansallismaisemaan. Se on samalla tarinan maisemaa, tarinallinen maisema. Erityisesti näiden kolmen kulttuurin paikannimistöt, esihistoriallinen saamelainen aika, karjalainen mennyt aika vuoteen 1648 ja savo-karjalainen nykyisyys vuodesta 1648 lähtien ovat esillä maisemassa.
Osana Vaara-Karjalan kulttuuriperintöhanketta painotettiin alueen kyläkoulujen roolia perinteen elvyttämisessä, erityisesti kalastuksen ja paikannimistön osalta. Nuottauksen nostaminen toiminnan keskiöön heti alusta alkaen toi tavoitteissa kaksi oleellista seikkaa esille. Ensinnäkin se innosti esimerkiksi Selkien kylän, lapset siinä mukana, toimimaan yhdessä, ja toisekseen muikkuapaja näytti lapsille suoran yhteyden luonnosta saatavaan puhtaaseen ruokaan. Vuosien 2010-2012 aikana olemme nuotanneet avovesikauden aikana siten, että lapset ovat itse vetäneet nuottaa. Nuottausta on myös tallennettu videokameroin hankkeen internet-materiaaliksi.
Hankkeen aikana on pyritty noudattamaan samaa käytännön periaatetta, olkoon kyseessä sepänpajan taonnat tai käsityötunnit. Kaikki on pyritty tekemään oikeasti, käytännössä. Samalla alakoulun oppilaiden ikätason edellyttämä toiminnallisuus on saatu mukaan. Omakohtaisten kokemusten ja koettujen elämysten kautta perinteen oppiminen on luonnollista ja mielekästä, mieleenpainuvaa.
Koulujemme pääopetussisältö on yleistietoa. Paikannimistöön liittyvien tarinoiden kanssa lapset saivat useita ahaa-elämyksiä. Suomalaisten kylien paikannimet, ja niiden muodostama kokonaisuus, tarinallinen maisema, kantaa koko kulttuuriperintöämme mukanaan. Lisäksi se avaa näkökulman usein sivuun jäävään tietoon siitä, että saamelaisten kulttuuri vaikutti laajalla alueella Etelä- ja Itä-Suomessa ennen suomalaisten uudisasutusta.
Tutustu alta eri koulujen ja kulttuuriperinnön julisteisiin!