Uusi julistesarja Näätämö -joen yhteishallintahankkeesta

Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff, kolttakalastajat, talvijuomuksilla. Gleb Raygorodetsky, 2015.

Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff, kolttakalastajat, talvijuomuksilla. Gleb Raygorodetsky, 2015.

OSK Lumimuutos on julkaissut laajan julistesarjan, joka esittelee Suomen ensimmäistä yhteishallintahanketta. Julisteita on ollut esillä Inarissa ja Sevettijärvellä Pohjois-Suomessa alkuvuodesta. Koska niiden jakelu on ollut myös kansainvälinen, tekstit ovat englanniksi. Alla on kuitenkin suomennos joka julisteelle.

Nyt julisteet voi lukea verkossa. Ne on saatavissa täältä.

Suomenkieliset julistetekstit alla:

Juliste 1

Vuonna 2009 kolttasaamelaiset yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja YK:n kanssa tunnistivat Näätämö-joen olevan sää- ja ilmastonmuutosvaikutuksille altis – poronhoidon paineet voitiin käsitellä olemassa olevilla tavoilla. Kolttien kotitarve- ja kulttuuripyynti Näätämöllä on pitkä jatkumo ja oli luonnollista, että yhteishallinnan avaintoimet kohdistettaisiin joen valuma-alueelle. Tässä julistesarjassa esitellään Näätämön yhteishallintahankkeen ensimmäisen viiden vuoden tuloksia 2009-2014. Hanketta koordinoivat OSK Lumimuutos ja Saa’mi Nue’tt –järjestöt, ja sitä on rahoittanut vuosien aikana esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvosto,  YK sekä Suomen YK-liitto.

Kuva 1: Aurinko Rautujärven päällä, 2012. Gleb Raygorodetsky, 2012.

Kuva 2: Sevettijärven alueelta pyydetty järvitaimen, 2014. Chris McNeave, 2014

Julistesarja on omistettu itäsaamelaisten tutkija Leif Rantalan elämäntyölle ja muistolle.

Juliste 2

Yhteishallinnan edistäminen käytännön keinoin

Näätämö-joen yhteishallintahanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Yhteishallinta on muualla kalottialueella käytössä oleva tapa sovittaa alkuperäiskansojen, paikallisten ja viranomaisten tarpeet, tiedot ja päätökset yhteen. Näätämö-hankkeen ensimmäiset viisi vuotta ovat keskittyneet välittämään kolttien alkuperäiskansatiedon havaintoja vuoropuheluun viimeisimmän tutkimuksen kanssa. Yhteishallinnan käytännön keinoja ovat olleet muun muassa petokalapyynnin lisääminen lohentuotannon lisäämiseksi valuma-alueen lompoloissa, päivittäiset pyyntipäiväkirjat ja –havainnot osana muutosten seurantaa sekä perinteiset sään seuraamis- ja ennustamistavat.

Kuva 1: Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff juomuksilla. Gleb Raygorodetsky, 2014.

Kartta: Näätämö-jokea ovat käyttäneet monet kolttaheimot läpi historian. Kartassa Näätämön jo sulautuneen ja lähes hävinneen siidan maankäyttö- ja talvikyläkartta, Itä-Saamen atlas 2011.

Juliste 3

Kun joen kanssa tehdään yhteistyötä, uhkiin voidaan vastata

Rajajoki Näätämö on suhteellisen terve atlantinlohen kutuvesistö. Se on ollut kautta aikain eri kolttaheimojen kotivirta. Nykyhetken huolenaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja veden määrään, lohiloiset, lohenkasvatus Norjan rannikolla sekä Kirkkoniemen kaivokset päästöt vuonoon. Ratkaisumalleja ovat olleet esimerkiksi suunnitelmat kunnostaa lohen kutualueita perinnetiedon pohjalta, raakun rooli avainlajistona ja muut innovaatiot.

Kuva 1: Näätämö on kolttien kotijoki. Kolttien kuva-arkisto, 2014.

Kuva 2: Paula Feodoroff pitelee kahta lohta. Vladimir Feodoroff, 2012.

Juliste 4

Saamelaisten perinteisen maan- ja vedenkäytön huomioiminen on avain menestykseen

Kolttien perinteinen vesien ja maiden käyttö on tuonut tutkijoille uutta tietoa siitä, miten alkuperäiskansa käyttää edelleen jokea, havainnoi sen muutoksia ja miten eri perheillä on edelleen omia pyyntialueitaan. Koltilla onkin säilynyt ainoana saamelaisryhmänä katkeamaton kyläkokous-instituutio.

Kuva 1: Näätämöjoki lohen näkökulmasta. Kolttien kuva-arkisto, 2014.

Kuva 2: Yhteishallintatoimet ovat hyötyneet vanhojen arkistovalokuvien materiaaleista. Tässä kveenit, valuma-alueen suomea puhuvat kalastajat, vetävät käpälänuottaa 1950-luvulla Neidenin kylässä, Norjassa. Myös kveenien rooli yhteishallintahankkeessa on ollut oleellinen. Kansallisarkisto, 2014.

Kuva 3: Edesmenneen kulttuurinkantaja Illep Jefremoffin kesälaavu hänen sukupaikallaan jokivarressa. Kolttien kuva-arkisto, 2014.

Juliste 5

Näätämö on avain kieleen, perinteeseen, kotitarvepyyntiin ja kulttuuriin

Kolttien suhde jokeen pitää sisällään kotitarvepyynnin lisäksi suullisia perinnehistorioita, paikannimistöä kulttuuriperinnön ilmentäjinä, perheiden eri vuodenaikaisalueiden käyttöä, käsitöitä ja lauluja. Kotitarvepyynti uudistaa kolttien suhteen jokeensa, ja samalla ylläpitää perinnettä, kieltä ja kulttuuria. Koltat ovat omatoimisesti rajoittaneet kotitarvepyyntiään viime vuosina, jotta suurempi määrä lohia pääsisi kutualueilleen ja niiden selviytymismahdollisuudet lisääntyisivät.

Kuva 1: Kolttien tietomies Vladimir Feodoroff nostaa juuri pyydetyn harjuksen nähtäville. Chris McNeave, 2014.

Kuva 2: Kulttuurinkantaja, edesmennyt Illep Jefremoff heittää rullaonkea Näätämöllä 2012. Kolttien kuva-arkisto, 2014.

Juliste 6

Yhteishallinta on avannut yhteistyön ovet kalottialueella

Näätämö –joen yhteishallintahanke on saanut merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä. Muun muassa kotimaan median lisäksi se on ollut esillä National Geographic –lehdessä sekä YK:n eri julkaisuissa. Se on poikinut sisarhankkeen Ponoi-joelle Kuolan niemimaalle, Venäjälle ja oli esillä keväällä 2014 Helsingissä järjestetyssä arktisten alueiden huippukokouksessa. Syyskuussa 2014 koltat isännöivät Pohjoisten alueiden kalastusperinteiden festivaalia Sevettijärvellä.

Kuva 1: Juha, Veikko ja Vladimir Feodoroff, kolme kolttaveljestä, lähtevät potkettamaan nuottaa Ivan Kalinin kanssa, joka on tullut Sevettiin Länsi-Siperian Hanti-Mansiasta osana Pohjoisten alueiden kalastusperinteiden festivaalia. Chris McNeave, 2014.

Kuva 2: Siperialaiset ja koltat vetävät nuottaa. Chris McNeave, 2014.

Juliste 7

Pohjoisten alueiden kalastusperinteiden festivaali juhlisti viittä ensimmäistä vuotta hankkeessa

Pohjoisten alueiden kalastusperinteiden festivaaliin osallistui alkuperäiskansojen edustaja Siperiasta, Hanti-Mansiasta. Tämän lisäksi luulajan-, kuolan-, koltta- ja pohjoissaamelaisia, sekä tutkijoita ympäri maailmaa otti osaa tähän syyskuussa 2014 järjestettyyn tapahtumaan. YK:n ympäristöohjelma UNEP on tunnistanut Näätämö –hankkeen malliksi, kuinka ympäri maailmaa alkuperäiskansojen tieto, kulttuuri ja käytänteet voidaan ottaa osaksi vesiensuojelun ja luonnonvarojen hallintaa uudella tavalla. Viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana hanke on siis onnistunut tunnistamaan kunnostettavia elinympäristöjä, elvyttänyt kolttien pyyntiä ja kulttuuria sekä välittänyt tieteelle uusia havaintoja siitä, miten Näätämö muuttuu. Näätämö –hankkeessa piileekin mahdollisuus uudistaa saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvaa luonnonvarojen käyttöä ja se voi olla myös tulevaisuuden malli kalottialueen uudentyyppiselle, paikallisuutta ja alkuperäiskansoja kuuntelevalle luonnonvarahallinnalle.

Kuva 1: Festivaalin osallistujat vetävät nuottaa. Chris McNeave, 2014

Kuva 2: Koltta Vladimir Feodoroff savustaa siikoja yhdessä hanti Rimma Potpotin kanssa Siperiasta. Chris McNeave, 2014

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.