Kuorekarnevaali nosti kuoreen arvoa

VIII23a norshåvning

Kuorekarnevaali 2021 kokosi nettiin ja Joensuuhun keskustelemaan lippouksesta ja kuoreen biologiasta. Tapahtumasta on tallenne täällä.

Kalatalousasiantuntija Timo Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoo erityisesti Pyhäselän ja Höytiäisen kuoreen biologiasta ja ekologiasta. Kuoretta on tutkittu vähän. Se elää muikun kaverina selkävesillä ja käy pinnassa syömässä vain yön pimeimpään aikaan. Kuore kutee keväällä yleensä virtavesissä. Kuore on lyhytikäinen kala: pääosa kutevista kaloista on kaksivuotiaita, noin kolmannes on kolmivuotiaita, mutta sitä vanhempia ei enää juuri ole mukana.

Kuore kutee Pielisjoessa”, video kuoreen kutunoususta Pielisjokeen vuodelta 1995. Käsikirjoitus Timo Turunen, musiikki Pekka Varonen, kuvaus Matti Lieskala ja tuotanto Videoflame.

Kalastaja Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta kertoo kuoreenpyynnistä. Ruotsissa kuorejuhlat tunnetaan nimellä ”norsivaalit”. Itämerestä nousevaa suurta kuoretta on pyydetty muun muassa Tukholman kuninkaanlinnan edustalla. Itämeren norssi kasvaa yli 100-grammaiseksi, kun sisävesien pikkukuore jää yleensä vain 10-grammaiseksi. Kuoretta nousee Puruvedellä muikunpyynnin sivusaaliina ja sille etsitään ruokakäyttöä.

Käytön lisäämiseksi on olennaista, että tietämys kalasta lisääntyy, sen jälkeen päästään arvonnousuun ja sitten kuoretuotteet. Kuoreenpyynti parantaa järven tilaa, mutta se myös elvyttää perinteisiä pyyntimenetelmiä. Sanaratas ry:n keväällä 2021 järjestämän Kuorekarnevaalin tavoitteena on elvyttää kuoreen kutupyyntiä ja kerätä siihen liittyvää muistitietoa. Kuorekarnevaali on osa Joensuun KAKE 2.0 -hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Joensuun kaupunki ja Etelä-Savon ELY-keskus

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.