Kansainvälinen tutkimus vahvistaa luonnon monimuotoisuuden hyötyvän alkuperäiskansojen oikeuksista ja tiedosta

IMG_6803

Tänään arvostetun tiedejulkaisija Routledgen sarjassa ilmestyvä kansainvälinen, vertaisarvioitu ”Indigenous Wellbeing and Enterprise: Self-Determination and Sustainable Economic Development” sisältää alkuperäiskansojen, luonnon monimuotoisuuden ja monitieteisen analyysin. Mukana Suomesta Näätämöjoen kolttasaamelaisten yhteishallintakokemus ja suomalainen tutkimus Kogui-heimon ekologisesta hallinnasta Pohjois-Kolumbiassa.

Kirjan ovat toimittaneet kanadalaiset professorit Rick Colbourne ja Robert B. Anderson. Suomesta kirjaan ovat kirjoittaneet kolttasaamelaisasiantuntija Pauliina Feodoroff, dosentti Aili Pyhälä sekä dosentti Tero Mustonen (OSK Lumimuutos, IPCC).

Teoksessa Suomen tapaus kysyy, miten ja mitä joesta tulisi tietää. Hyödyntäen limnologiaa, maantiedettä, ekologiaa, iktyologiaa sekä kolttasaamelaisten perinnetietoa tasa-arvoisesti tapaustutkimus osoittaa, että joella piilee sellaisia olemuksia ja kiinnittymisiä, joita vain saamelaisten alkuperäiskansojen tiedon syvimmät kehät voivat valottaa. Toisaalta tämänkaltaisen syvätiedon ja tieteen väliseen dialogiin vaaditaan pitkäaikainen, luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö.

Kun luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin. Eero Murtomäki

Kun luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin. Eero Murtomäki

Näätämön tapaustutkimuksen metatason asetelmana on kehys, jossa tavat, joilla luonnosta tiedetään, heijastavat luonnonvarojen käyttöä, seurantaa ja suojelua. Työ on samaan aikaan monitieteinen analyysi suomalaisen modernismin ja raaka-ainepolitiikan kehityksestä (joka on nojannut pääasiassa asiantuntija- ja luonnontieteelliselle tilannekuvalle päätöksenteon osalta) että pitkähkö esseemäinen tutkielma kulttuurimuutoksesta, kalastuksesta, sukupuolettuneesta ja kehollisesta luontokokemuksesta ja -tiedosta sekä lopulta moraalisen oikeutuksen tavoista, joilla Näätämöjoella luonnon/luontojen kanssa ollaan. Keskiöön nousee historian ensimmäinen kolttasaamelaisen tiedon ja tieteen avulla toteutettu kokonainen joen ennallistaminen – Näätämön valuma-alueen Vainosjoen kunnostus.

Tapaustutkimus sisältää tarkan analyysin sodanjälkeisen luonnonvarapolitiikan ja ympäristöongelmien analyysistä, mutta muuntuu selvittämään, mikä Näätämö kolttasaamelaisten jokena oikeastaan on. Samalla alkuperäiskansojen tieto viestii siitä, että nykyisten ongelmien laajuutta ei ole edes vielä kokonaan havaittu vaikka uudet tietämisen tavat kuten biokulttuurinen lähestymisote omaavat korjausliikkeitä.

Luku tuo myös kansallisen luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen vuoropuheluun kielellis-ekologisen empirian, kielten ja murteiden, perinnetiedon, kehollisuuden, sukupuolisuuden, menetyksen ja uudelleenasemoitumisen ristikentässä. Näätämön tapauksen kautta kirja kysyy Suomen osalta, miten ekosysteemien, jotka ovat laajojen muutosajureiden keskellä (ulkoinen ja sisäinen kuormitus maankäytön tuloksena, ilmastonmuutos, kaukoviipymäsaasteet, muovit jne jne) tulkinta ja seuranta voisi uudistua kuulemaan, kanssaoppimaan ja etsimään ratkaisuja ”viheliäisiin” ongelmiin saamelaisten perinnetietoa kuunnellen ja sen hyväksyen.

sandbar-barbudaDosentti Pyhälä puolestaan ottaa kriittisen näkökulman laajempaan ”kehityksen” käsitteeseen ja osoittaa räikeän epäjohdonmukaisuuden, joka on luonteenomainen käsitteelle ”kestävä taloudellinen kehitys”, siten kun se muotoillaan ja asetetaan maailmanpolitiikan ja -talouden järjestelmien kautta biokulttuurisiin olosuhteisiin, kuten Sierra Nevadan Kogui-heimon kotiseudulle, jonne se ei ole tutkimuksen tulosten perusteella sopiva eikä tervetullut.

Pyhälän luvussa tarkastellaan jännitteitä toisaalta alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja toisaalta oletettujen ”kehitys” -interventioiden ja tavoitteiden Kogui-kansojen keskuudessa. Tutkimus tunnisti Koguiden perinteisiin pohjaavia maaoikeuksia sekä pyhiin paikkoihin liittyviä käytänteitä, joita uhkaavat laittoman maan- ja luonnonvarojen hyödyntäminen, assimilaatio eli sulauttaminen sekä kestämättömän matkailun vaikutukset.

Pyhälä valaisee sitä, mitä Kogeilla on sanottavaa ”kehityksestä”, korostaen heidän oikeuksiaan omaehtoisen kehityksen polulla. Luku antaa suosituksia nykyisten monimutkaisten kehysten ratkaisuun tukemalla samalla Kogui-alueen sosiaalisia ja ympäristöä koskevia oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta.

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.