Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen vesisuojelutoimet

Sevettijärven katoavat rannat. OSK Lumimuutoksen arkisto

Sevettijärven katoavat rannat. OSK Lumimuutoksen arkisto

Jo vuosien ajan Sevettijärvellä, Inarissa, Lapin maakunnassa asuvat kolttasaamelaiset, alueen mökkiläiset ja muut paikalliset ovat tehneet havaintoja ja välittäneet huolensa vesistönsä tilan heikentymisestä. OSK Lumimuutos saanut valmiiksi vesiensuojeluraportin Sevettijärveltä. Sen voi lukea täältä. Hankkeen mahdollisti Pohjoisimman Lapin leader –yhdistys.

Ensimmäiset huomiot esitettiin esimerkiksi kyläyhdistyksen toimesta jo 1980- ja 1990 –lukujen taitteessa. Sevettijärvi (inarinsaameksi Čeavetjávri, koltaksi Če’vetjäu’rr) on noin 1800 hehtaaria laaja, erämainen, karu järvi Näätämö-joen valuma-alueella (vesistötunnus 69) Inarin kunnassa, Lapissa.

leader2

eu1Tämä raportti dokumentoi hankkeen lähtötilanteen, vesiensuojelutarpeet, hankkeen kylätyöpajat ja kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi.

Vuosien 1980-2016 välillä tunnistettuja ongelmia Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen piirissä voitiin tiivistää seuraavien neljän kokonaisuuden alle:

  • Järven vedenpinnan ja veden määrän voimakas vaihtelu
  • Rantaeroosio
  • Rehevöityminen, erityisesti Nilijoessa
  • Runsas virtaus Jäniskoskella
Rehevöityminen Nilijoella. OSK Lumimuutoksen arkisto

Rehevöityminen Nilijoella. OSK Lumimuutoksen arkisto

Tiivistäen havaintojen tuloksena voidaan todeta, että:

  • Sevettijärveä vaivaava eroosio ja vedenvaihtelu johtuu pääasiassa yläpuolisten koskien ja luusuoiden perkaamisesta osana tie- ja siltarakentamista, yhdistettynä samoihin toimiin Jäniskoskessa.
  • Tämän lisäksi lähivaluma-alueella ja järvellä voidaan havaita pistemäisiä ongelmia kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä, joka karussa, pohjoisessa vesistössä on tulevaisuutta ajatellen merkittävä seikka.

Kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi:

  1. Eroosiopisteet: Kiveämällä Martinniemen ja Kouluniemen sekä itärannan pahimmat eroosiopisteet maansyöpymä voidaan pysäyttää ja järveen purkavan hiedan ja hiekan leviäminen.
  2. Huomattavasti vaikeampi kokonaisuus on tarttua itse ongelmaan, joka kartoituksessa on paljastunut Sevettijärven ongelmista suurimmaksi – veden liian nopea ja voimakas virtaus Rautaperäjärvestä Jäniskoskeen osana aiempaa tie- ja siltarakentamista. Rautaperäjärven ja Nilijoen luusuoiden, koskiosuuksien ja Jäniskosken tarkasti toteutettu ennallistaminen ja ”entisen” vesitalouden palauttaminen niin lähelle luonnontilaa kuin mahdollista yhdistettynä kutualueiden ja kalojen elinympäristöjen kunnostukseen on pitkän aikavälin suosituksemme. Sen sijaan ruoppaus alivedenaikaan ei tule vaikuttamaan oleellisesti ongelmaan tai ratkaisemaan toistuvan eroosion aiheuttamien vedenpinnan vaihteluiden ja hiekan määrän pysäyttämistä. Jos vesiensuojelutoimiin ryhdytään, tulisi ne mielestämme ohjata tulevan ja lähtevän veden ongelmien korjaamiseen.
  3. Ravinnekuormituksen torjunta: Nilijoen ja Sevettijärven eteläosien ravinnekuormituksen pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
  4. Kiintoaineksen torjunta ja hulevedet: Erittäin karuissa (ultraoligotrofisissa) vesissä, kuten Näätämöjoen valuma-alueella, pienetkin kiintoainesmäärät vaikuttavat heikentävästi jo itsessään, ja erityisesti yhteisvaikutuksessa muiden kuormitusten kanssa. Orgaaninen kiintoaines ei tee hyvää hietikoille ja sorakoille kuteville kaloille, jos mäti peittyy kokonaan sen alle ja tukehtuu. Jatkossa tulisikin selvittää Sevettijärven yläpuolisten vesistöjen kiintoaineksen päästöt, esimerkiksi metsätaloudesta siellä missä sitä harjoitetaan, pienessäkin määrin. Tämän lisäksi retkeilijöiden ja vapaa-ajan asutukset tehostunut hulevesien torjunta on ensiarvoisen tärkeää.
Martinniemen eroosio. OSK Lumimuutos

Martinniemen eroosio. OSK Lumimuutos

Hankkeen mahdollistamisesta suuri kiitos kolttien kyläkokoukselle, Pohjoisimman Lapin leader –yhdistykselle, joka oli hankkeen päärahoittaja sekä hankelainasta Inarin kunnalle. Hankkeen EU-rahoitusosuus oli 12,150€.

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.