Linnunsuon 110 hehtaarin kosteikko Kontiolahden Selkiellä on Jukajoen veden kannalta tärkein vesiensuojelukohde. Tämän lisäksi siitä on muodostunut vuoden 2012 jälkeen maakunnallisesti tärkeä ja valtakunnallisesti merkittävä kohde. Kosteikoilla on vieraillut yli 175 lintulajia, mukaan lukien harvinaisuuksia, kuten nummikirvinen ja rantakurvi. Jouhisorsien pesimäalueena ja esimerkiksi kymmenien tuhansien hanhien levähdysalueena Linnunsuo on lintuparatiisi. Kosteikon rakensi 2012 Vapo Oy.
Alueella on nyt uusi omistaja, Osuuskunta Lumimuutos. Lumimuutos on voittoatavoittelematon tutkimus- ja kulttuurijärjestö. Se osti alueen hollantilaisen Rewilding Europe –järjestön myöntämällä lainalla. Järjestelyistä neuvoteltiin vuosi.
Rewilding Europen toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää villin luonnon paluuta alueille, joista se on aikanaan menetetty. Järjestö tekee tätä uusin keinoin, paikallisyhteisöiden kanssa. Matthew McLuckie, Rewilding Europe –järjestön investointipankkiiri, toteaa: ”Lainoituksemme on paljon enemmän kuin pelkkä taloustoimi. Se mahdollistaa OSK Lumimuutoksen laajemmat ponnistelut Selkien ja Alavin kylien kanssa edistää Jukajoen 9000 h valuma-alueen kunnostusta. Jukajoen valuma-alue on sekä luonnon, että kulttuuriperinnön ja kylien kannalta merkittävää seutua ja maisemaa. Lumimuutoksen toiminta 17 vuoden aikana on ollut hyvin inspiroivaa, ja se kuuluu Rewilding Europe –verkostoon. Lainan avulla Linnunsuon arvot ja käyttö turvataan nykyihmisille ja tuleville polville. Olen seurannut nöyrällä mielellä Lumimuutoksen ja kylien ponnisteluita kunnostaa Linnunsuo uudenlaisilla tavoilla, jossa mukana ovat olleet myös Vapo ja kylän ihmiset. Linnunsuon malli on hyvä esimerkki käytöstä poistuvien turvemaiden jatkokäytöstä Pohjois-Karjalassa. Rewilding Europe tunnistaa tässä ison jatkomahdollisuuden tulevaisuudessa.”
Kosteikon osto ei muuta välittömästi mitään. Alueen käyttöä jatketaan nykymuodossaan. Metsästykseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Selkien Erän kanssa erikseen.
Linnunsuon kosteikko kerää satoja vierailijoita vuodessa Suomesta ja ulkomailta. Esimerkiksi parhaillaan kaksi ranskalaista korkeakouluharjoittelijaa ovat puolen vuoden ajan tutkimassa kosteikon tilaa ja kehitystä.