Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff, kolttakalastajat, talvijuomuksilla. Gleb Raygorodetsky, 2015.
OSK Lumimuutos on kymmenien muiden tahojen kanssa osallistunut tänä vuonna laajan ”Ilmastonmuutos: Riskiarvio” -raportin laadintaa. Raportti julkaistaan tänään Lontoon ja Mumbain pörsseissä n. 13.00 Suomen aikaa. Paikalla ovat merivoimien komentajat, vakuutus- ja talouselämän vaikuttajat, sekä Iso-Britannian hallituksen ministeri. Raportti on kartoittanut ilmastonmuutoksen riskejä ja niiden merkityksiä, jotta tilannekuva käynnissä olevista muutoksista olisi mahdollisimman selkeä. Raportti suosittelee ilmastonmuutoksen käsittelyä turvallisuuspolitiikkana, ja kehottaa sen nostamista valtion päämiesten tasolle välittömästi. OSK Lumimuutos osallistui arktisen alueen arvioon, raportin työpajoihin ja kirjoitustyöskentelyyn Cambridgen yliopiston tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi Näätämö -joen yhteishallintahanke, jossa kolttasaamelaiset pyrkivät vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, on esillä Suomesta. Aamun Helsingin Sanomat uutisoi raporttia. Alla Sir David Kingin kanssa laadittu tiedote.
—————
Ilmastonmuutos turvallisuusriskinä: Miksi pahimman mahdollisen vaihtoehdon tunnustaminen on nyt elintärkeää
Ilmastonmuutos on uhka turvallisuudelle, vaikka asiaa ei ole tästä näkökulmasta vielä riittävän selkeästi ymmärretty. Viimeisen vuoden ajan olemme työskennelleet intialaisten, brittiläisten, amerikkalaisten sekä kiinalaisten huippututkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa arvioiden tällaisten ‘pahimpien vaikutusten’ seurauksia. Tulokset julkaistaan tänään.
Laajat lämpöaallot aiheuttavat lisääntyviä kuolemia. Maapallon lämmetessä niiden vaikutukset ääreistyvät. Pahin mahdollinen tilanne johtaa siihen, että ihmiselämä ei ole enää mahdollista ulkosalla, tai ilmastoimattomissa rakennuksissa. Uusimmissa arvioissamme kävi selväksi, että tämä on todennäköinen kehityskaari maailman lämpimillä alueilla ja eteläisillä leveyspiireillä, kuten Intiassa.
Näiden äärimmäisten lämpöaaltojen seurauksena joukkokuolemat yleistyvät – erityisesti niille, jotka eivät ole ilmastointilaitteiden äärellä. Näin on jo käynyt Pakistanissa. Lämpöaaltojen yleistyminen ja toistuminen aiheuttaisi myös muita oleellisia tapahtumia. Kansainvaellusten mahdollisuus nousee. Romahtaneiden valtioiden määrä kasvaisi, ja toisaalta valtiot saattavat tavoitella uusia alueita rajojensa ulkopuolelta kotiseutujen käydessä elinkelvottomiksi.
Arktiset meret, maa-alueet ja kulttuurit ovat jo nyt rajujen muutosten kourissa. Kalottialueella, kuten Siperiassa, ikiroudan sulaminen on käynnissä. Se vapauttaa merkittäviä määriä uusia kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Pohjoiset alkuperäiskansat, kuten Suomessa kolttasaamelaiset Näätämö –joen valuma-alueella, ovat jo nyt omaehtoisesti käynnistäneet mukautumis- ja yhteishallintatoimia ruokaturvallisuutensa varmistamiseksi. Jäljellä olevien pohjoisten luonnon ekosysteemien, kuten myös napapiirin eteläpuolisten soiden, vesistöjen ja vanhojen metsien, säilyminen onkin elintärkeää ilmastoturvallisuuden takaamiseksi.
Kuinka todennäköistä sitten on, että tämänkaltaiset ääreislämpötilat ja -olosuhteet realisoituvat? Niihin vaikuttaa kaksi oleellista asiaa. Toisaalta maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen määrän kehitys ja toisaalta se, miten ilmastojärjestelmä reagoi niihin. Olemassa oleva, saatavilla oleva tieteellinen tieto, aiheuttaa akuuttia huolta. Hillitsemätön talouskasvu, ilmastopolitiikan puolivillaiset ohjauskeinot ja energiateknologian tehottomat, vanhanaikaiset investoinnit johtavat todennäköisesti päästöjen lisääntyvään kasvuun. Tällä polulla keskilämpötilan raju nousu on oleellinen, huomattava riski.
Kun arvioidaan yritykselle aiheutuvia riskejä, tai kansallisen turvallisuuden kysymyksiä, on tapana kysyä: “Mikä on pahin mahdollinen, mitä voi tapahtua?” Kun oleellisimmat huolet on arvioitu, niiden vaikutusta voidaan vähentää tai välttää ne. Ilmastonmuutoksen osalta tilanteen tulisi olla saman kaltainen. Kuinka muuten valtionpäämiehet osaavat arvioida sen vaikutuksia tai ratkaisuja – jos pahimmat vaikutukset eivät ole tiedossa ja päätöksenteon pohjana.
Ajoittain ilmastokeskustelussa tämänkaltaiset analyysit kohtaavat syytöksiä liiasta pelottelusta. Meidän tulee tunnistaa avoimesti, kuinka erikoista tämä ajattelutapa on. Ilmastonmuutoksen pahimpia riskejä voidaan verrata valtion turvallisuusekspertin arvioon sotilas-, tiedustelu- tai terrorismiuhista, tai vakuutusyhtiöiden arvioihin siitä, miten pahimmillaan voi käydä. Näissä tapauksissa ’pahin mahdollinen tilannekuva’ hyväksyttäisiin mukisematta, siihen varauduttaisiin ja sen toteutuminen pyrittäisiin välttämään kaikin mahdollisin keinoin.
Meidän tulee nähdä ilmastonmuutos uhkana kansalliselle turvallisuudellemme perinteisen ympäristökysymyksen sijasta. Ei sen takia, että sotavoimat tai armeijat kykenisivät ratkaisemaan ongelman. Ne eivät siihen pysty. Mutta ainoastaan näin siihen voidaan suhtautua nykytilanteessa riittävällä vakavuudella, ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä ajattelu mahdollistaa myös riittävät toimet välttää pahin.
Sir David King on Iso-Britannian ulkoministerin ilmastoerityisedustaja.
Tero Mustonen, tutkijatohtori ja ammattikalastaja OSK Lumimuutoksesta, on tutkinut pohjoisen kalottialueen ilmastonmuutoksen vaikutuksia yli viidentoista vuoden ajan.