Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff, kolttakalastajat, talvijuomuksilla. Gleb Raygorodetsky, 2015.
Uusi maastokausi tuo hankkeelle painopisteitä loheen, alkuperäiskansan kulttuuriin ja varautumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
Näätämö –joen yhteishallintahankkeessa tapahtuu keväällä ja kesällä 2015. Sevettijärven kolttasaamelaiset ja maailman johtaviin tiedeinstituutteihin kuuluva USA:n National Snow and Ice Data Center (Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus) Koloradon yliopistolla aloittavat yhteistyön ELOKA –hankkeen kautta. Eri kolttasaamelaiset järjestöt ja toimijat, kuten luottamusmies, Saa’mi Nue’tt, kolttakulttuurisäätiö ja kyläkokous ovat osallistuneet Näätämö -hankkeen vaiheisiin 2011-2015.
Amerikkalaisyhteistyössä kolttasaamelaisten perinteinen maankäyttö, kulttuurinen tieto ympäristömuutoksista ja yhteishallintamallit atlantinlohen pyynnin ja elinympäristöjen osalta viedään digitaalisille kartoille, jotka valmistunevat 2016. Jo syyskuussa 2014 ELOKA –hankkeen tiedemiehet vierailivat Näätämöllä ja Sevettijärvellä. Karttatyöskentely saa myös suomalaista rahoitusta.
Grönlannin inuiitit ja Tanskan hallitus rahoittavat puolestaan alkuperäiskansayhteistyötä, jossa kolttasaamelaisten perinnetiedon ja -tarpeiden roolia selvitetään luonnonvarojen hallinnassa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa.
Konkreettisesti tällä maastokaudella, joka alkoi helmikuussa, jatketaan säämuutosten ja saalispäiväkirjojen sekä perinnetietoselvityksen avulla Näätämön valuma-alueen tilan seuraamista ja hallinnan kehittämistä. Tavoitteena on ennallistaa vaurioituneet kohteet.
Kolttasaamelaisten tiedot asetetaan vuoropuheluun tieteen ja ekologisten analyysien kanssa. Ne katsotaan samanarvoisiksi tietolähteiksi. Tästä muodostuu yhteinen tilannekuva siitä, miten ja miksi Näätämö muuttuu, ja mitä sille tulisi tehdä. Kolttasaamelaiset kalastajat ovat viime vuosien aikana löytäneet esimerkiksi ensihavaintona uuden eteläisen kuoriaislajin valuma-alueelta. Havainto on varmistettu vertaisarvioidusti tieteen keinoin. Tämän lisäksi Näätämö –joen veden vaihtelut, raakkuesiintymät, lohen, taimenen ja muiden kalojen kunto sekä sään ääreisilmiöiden vaihtelut ovat tuottaneet uutta tietoa valuma-alueen tilasta.
Yhteishallintasuunnitelman mukaisesti lisätään petokalapyyntiä valuma-alueella, kartoitetaan uusia kutualueita ja käynnistetään vesiensuojelutoimia. Niistä tärkeimmät ovat Vainos –joen vaurioituneen uoman ja kutualueiden mahdollinen ennallistaminen syksyllä sekä itse Sevettijärven lähivaluma-alueen ja järvialtaan tilan mahdollinen selvittäminen ja korjaaminen.
Näätämö –projekti on Suomen ensimmäinen yhteishallintahanke, eli tarjoaa mahdollisuuksia hankkeen puitteissa kolttasaamelaisille, muille paikallisille ja Norjan kveeneille osallistua uudella tavalla Näätämö –joen valuma-alueen loheen ja luonnonvaroihin liittyvään keskusteluun. Keskiössä on ajatus uudistaa valuma-alueen luonnonvarojen hallintaa ja tarkastelua. Se on alkanut 2011. Sitä rahoittavat YK, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos, Stockholm Resilience Institute (Ruotsi), National Snow and Ice Data Center (USA) ja Saa’mi Nue’tt –kulttuurijärjestö. Metsähallitus, LUKE ja ELY –keskus osallistuvat vuoropuheluun Näätämö –joen kehittämisestä työpajoissa ja tutkijatiedonvaihdossa.