LOHIKIISTOIHIN UUSI MALLI YHTEISHALLINNASTA

22.4.2013 – Lehdistötiedote – Heti vapaa

SEVETTIJÄRVEN KOLTTASAAMELAISET JULKAISEVAT YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN KANSSA MERKITTÄVÄN SUUNNITELMAN NÄÄTÄMÖJOEN HALLINNAN KEHITTÄMISEKSI

25.4.2013 klo 12.00 julkaistaan Porotila Sanilassa, Sevettijärvellä englanninkielinen ”Näätämöjoen yhteishallintasuunnitelma”. Suunnitelma on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Se julkaistaan englanniksi, mukana suomen-, koltansaamen, venäjän- ja norjankieliset tiivistelmät. Suunnitelman ytimessä on kolttasaamelainen tieto Näätämöjoen lohesta ja kolttasaamelaisten suhteesta jokeensa. Perinteisen kotitarvepyynnin lisäksi lohi on kolttasaamelaisille kulttuurin, kielen ja uskomusperinteen säilyttäjä.

Vuosien 2009-2013 aikana Sevettijärven kolttasaamelaisilla oli mahdollisuus osana Yhdistyneiden Kansakuntien ja IPCCA:n (Indigenous Peoples Climate Change Assessment) hanketta tunnistaa ja pohtia, miten pohjoisen ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan. Tämän tuloksena yhteinen huolenpito lohesta ja sen pyynnin hallinnasta Näätämöjoella nousi tärkeimmäksi avaimeksi sopeutumiseen.

Yhteishallintasuunnitelma avaa uudenlaisen näkökulman käsitellä monen eri toimijan intressejä Näätämöjoella ja samalla tarjoaa työkalun lohikiistojen ratkaisuun laajemmaltikin. Suunnitelma on tehty yhteistyössä kolttasaamelaisten, tutkijoiden (OSK Lumimuutos, Itä-Suomen yliopisto), Pohjoismaiden ministerineuvoston, RKTL:n, kansainvälisten tutkimus- ja kansalaisjärjestöjen sekä venäläisten tahojen kanssa. Suomen YK-liitto on tukenut hankkeeseen liittyviä työpajoja.

Lohen kannalta Näätämöjoen valuma-alue sekä läheiset merelliset rannikot ja Barentsinmeri muodostavat kokonaisuuden. Esitämme kolttasaamelaisten perinnetiedon sekä muiden paikallisten, kuten Neidenin kylän kveenien, tiedon mukaanottamista tieteellisen tiedon rinnalle tasaveroisena lähteenä valtioiden väliseen lohipolitiikkaan. Kalastukseen esitetään kokonaisvaltaista uudistusta, joka muuttaa sekä paikallisten että turistipyynnin roolia. Suunnitelmassa kolttasaamelaisten pyyntioikeudet myös päivitetään Suomen valtion kansainvälisten velvoitteiden tasolle. Heidän kielensä ja kulttuurinsa sekä kveenikulttuurin rooli nousee avainasemaan joen ymmärryksessä.

Tämän lisäksi suunnitelma sisältää laajan valikoiman työkaluja valuma-alueen elinvoimaisuuden ja luonnontilan ylläpitoon. Näistä tärkeimpinä esitetään Näätämöjoen rajat ylittävän kansallispuiston perustamista, yhteishallinnan vakiinnuttamista, lohen kutualueiden uudistamista sekä valuma-alueen rehevöitymisen estoa. Muutamat suunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä on jo pantu täytäntöön vuoden 2012 aikana kolttasaamelaisten aloitettua perinteiset vesistönhoitotoimenpiteet, joiden ensimmäiset tulokset ovat osoittautuneet myönteisiksi.

Kansainvälinen lehdistö, muun muassa National Geographic, kirjoitti ensimmäisen kauden tuloksista alkuvuodesta 2013. Näätämöjoen yhteishallintasuunnitelma tarjoaa keinoja erityisesti lohen, mutta myös muiden luonnonvarakiistojen ratkaisuun ja voidaan ottaa soveltuvasti käyttöön muuallakin Suomessa. Se tarjoaa myös uudentyyppisen mallin saamelaisten maa- ja vesioikeuksien toteuttamiseen. Suomi on sitoutunut näiden oikeuksien kehittämiseen kansainväliselle tasolle.

Lisätietoja:

Tero Mustonen (YTT), OSK Lumimuutos: 0407372424                                               Pauliina Feodoroff, Saa´mi Nue´tt: 0407364475


Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.