Toukokuussa 2024 YK:n ympäristöohjelman suojelualuerekisteri hyväksyi ensimmäisen saamelaisten suojeleman metsäalueen eli niin sanotun ICCA-alueen. Ivalojoen varressa sijaitseva Altto-ojan metsä on 72 hehtaarin kokonaisuus. Samalla hyväksyttiin rekisteriin mukaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevat Onkamo-järvet esimerkkinä paikallisyhteisöille tärkeistä luontoalueista.
Ivalojoen varressa sijaitseva Altto-ojan metsä, 72 hehtaarin kokonaisuus, on saamelaisen perheen perinteinen alue, jossa jatkuu saamelainen poronhoito. Alue on luontoarvoiltaan merkittävä. Alueen perhe halusi Altto-ojan suojeluun, jossa myös saamelaisten perinnetieto, maankäyttö, historia ja luontotieto otetaan osaksi kokonaisuutta. Vuonna 2023 OSK Lumimuutoksen Elpyvä maisema-ohjelma ja Altto-ojan saamelaisyhteisö aloittivat yhteistyön.
Syksyllä 2023 inventointien ja perinnetiedon keruun jälkeen Altto-ojasta jätettiin hakemus YK:n ympäristöohjelman luonnonsuojelurekisteriin. Tavoitteena oli saada kohde ICCA (Indigenous and Community-Conserved Areas) -alueeksi – ICCA-alueet ovat suhteellisen uusi, kansainvälinen suojelustatus alueille, joilla alkuperäiskansat tai paikallisyhteisöt kykenevät osoittamaan kiistattomasti kykyä suojella alueitaan, hallinnoida oikeuksiaan ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Toukokuussa 2024 Altto-oja hyväksyttiin YK:n ylläpitämään ICCA-rekisteriin. Perusteluissa painottuvat luontoarvot ja saamelaisten perinne. Kohteella on useita uhanalaisia luontotyyppejä.
Alttokankaan aluetta luonnehtii jääkauden loppuvaiheen jäävirtojen kasaama hiekkatasanne. Tasanteen läpijäävirta on syönyt jyrkkärinteisen kanjonin, jossa nykyisen Altto-ojan uoma kulkee voimakkaasti mutkitellenkohti Ivalojokea. Maaperä on veden huuhtomaa ja kerrostamaa hiekkaa ja Altto-ojan itärannalla on isoeroosiotörmä, jossa hiekan kerrostuneisuus näkyy komeasti. Tasanteen etelä- ja kaakkorinteet ovat harjumetsien valorinteitä ja alueeseen kuuluu myös kaksi matalaa, karua harjulampea. Alueella on edustavia luonnontilaisia pohjoisboreaalisia mäntymetsiä, joiden puuston keski-ikä on yli 200 vuotta ja joissa on runsaasti keloja ja maalahopuuta. Kohteella on hakkuukuvioita, joita ennallistetaan yhteistyössä saamelaisten kanssa.
Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös pohjoiskarjalainen Onkamojärvien alue ICCA-rekisteriin. OSK Lumimuutos koordinoi pitkään jatkunutta kylävetoista järvien ennallistamiskokonaisuutta. YK:n päätöksessä todetaan, että Onkamot ovat merkittävä esimerkki järvien ennallistamisesta, jossa paikallisyhteisöt ovat saaneet korjaavien toimien piiriin lähes koko valuma-alueen.
Onkamoilla on esimerkiksi perustettu paljon kosteikkoja, ennallistettu soita, niitetty ja hoitokalastettu yli 15 vuoden ajan. Pääosaa toimista koordinoi Tuovi Vaaranta Pro Onkamojärvet Ry:stä viime aikoihin asti. Vuonna 2023 toiminta siirrettiin OSK Lumimuutokselle.
Onkamoiden esimerkki on ensimmäinen pohjoisten alueiden kokonainen järvi valuma-alueineen, joka pääsee YK-rekisteriin ja sitä voidaan pitää merkittävänä esimerkkinä ponnistuksesta suomalaisen vesiluonnon kuntoon saamiseksi.
