Louhineva Parkanossa ennallistamisohjelmaan, Salojenneva suojellaan

Kurki Louhinevalla, OSK Lumimuutos

Kurki Louhinevalla, OSK Lumimuutos

Turpeennostolta säästynyt ja riekkosuona tunnettu Louhineva Parkanossa Pirkanmaan pohjoisosissa on nyt osa Osuuskunta Lumimuutoksen elinympäristöverkostoa. Kaikkiaan 90 hehtaarin alan ennallistaminen Landscape Rewilding -ennallistamisohjelmassa torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa turvaamalla suon säilymisen hiilinieluna ja arvokkaana elinympäristönä.

Parkanon Louhineva on noin kolme kilometriä pitkä ja 300-500 metriä leveä osin luonnontilainen neva, jota on ojitettu suoaltaan pohjois- ja itäpuolelta. Vuonna 2017 Louhineva säästyi turpeennostolta, kun Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri muistutti alueen erityisistä luontoarvoista yhdessä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen ja 73 muun muistuttajan kanssa, eikä lupaa myönnetty.

Uutinen on huojentava, sillä vaikka Louhineva säästyi turpeennostolta, se ei ollut turvassa rahkasammaleen kuorinnalta, joka ei ole lupasääntelyn piirissä. Louhinevalla on kokoaan laajempaakin merkitystä, sillä alueen soista 87 prosenttia on ojitettuja”, Pirkanmaan piirin aluesihteeri Anne Hirvonen toteaa.

Louhineva

Louhineva

Pohjois-Pirkanmaalla esiintymisalueensa etelärajoilla esiintyvä, valtakunnallisesti vaarantunut riekko pesii Louhinevalla. Riekko on paikkauskollinen lintu, joka vaatii avointa suota pesimäreviiriksi sekä sopivien suoalueiden riittävän tiheää verkostoa: riekko siirtyy harvoin yli viiden kilometrin päähän syntysuoltaan. Louhineva tunnetaan myös kapustarinnan, taivaanvuohen, nuolihaukan, kurjen ja silmälläpidettävän teerin elinympäristönä. Louhinevalla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä, ja neva muodostaa arvokkaan osan alueen suoverkostoa.

Louhinevan ojitettujen osien ennallistaminen vähentää merkittävästi myös vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Louhinevan ennallistaminen pysäyttää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta jopa 500-1000 hehtaarin alalta. Kuormituksen vähenemisestä hyötyvät erityisesti läheinen Kuivasjärvi ja sen vedenlaatu, mutta välillisesti vaikutukset ulottuvat koko Kokemäenjoen vesistöön”, huomauttaa dosentti Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan entinen turvekenttä. Mika Honkalinna, 2019

Salojennevan 30 hehtaarin Rewilding-alue luonnonsuojelualueeksi

Salojennevan ennallistusala, 30 hehtaaria, johon kuuluu vanhaa metsää, sekä useita monitehokosteikkoaltaita ja suoelinympäristöjä, suojellaan osana Helmi-ohjelmaa. Entiselle turvetuotantoalueelle perustettu kosteikko sijaitsee Alkkian turvetuotanto- keskittymässä, jossa osa alueista on jo vapautunut jälkikäytön piiriin. Itäpuolelta kosteikko rajautuu Majaneva-Palokankaan alueeseen, joka on valtakunnallisen soiden- suojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) -kohde.

Lähialueella on myös Plakkarilammi-Lätäkkölammin SSTE-kohde sekä useita muita kohtalaisen luonnontilaisia soita. Alkkian seutu on vaarantuneen riekon (VU) eteläisimpiä elinympäristöjä.

Suojeluun tuleva kosteikkoalue on pääosin avovettä. Kosteikko toimi ravinteiden ja kiintoaineen pidättäjänä, sillä veden viipymää on lisätty rakennetuilla valleilla. Kosteikon vedet laskevat Kärppäjärveen.

Kosteikosta on kehittymässä myös lintujen kannalta arvokas elinympäristö, johon monimuotoisuutta tuo eteläisemmän altaan saraikko. Alueelta on jo nyt havaittu useita eteläisessä Suomessa harvinaistuneita kosteikkolintuja, mm. tukkasotka (EN), haapana (VU), liro (NT) ja valkoviklo (NT). Kosteikolla on merkitystä luontoharrastajille, sillä se rajautuu eteläpuolelta retkeilykäytössä olevaan Neva-Lylyn lampeen. Kiinteistöön kuuluu myös tiehen rajautuva metsäinen räme.

Metsästys jatkuu molemmilla kohteilla maanomistajan ja Erän sopimuksilla.

Osuuskunnan Landscape Rewilding -ennallistamisohjelma tekee läheistä yhteistyötä Pro Kuivasjärvi ry:n kanssa, joka toteuttaa parhaillaan Kuivasjärvellä Pirkanmaan suurinta valuma-aluekunnostusta. Vuonna 2018 Osuuskunta Lumimuutoksen, Euroopan investointipankin ja Rewilding Europe -säätiön yhteisaloitteena käynnistynyt Landscape Rewilding -ohjelma on Suomen suurin yksityismaiden voittoatavoittelematon ennallistamisohjelma. Ohjelman omistuksessa on kohteita noin 2 000 hehtaaria ja maanomistajasopimuksien kautta kunnostushankkeilla on noin 26 000 hehtaarin vaikutusala. Ennallistamisohjelmassa on kohteita Inarista Pirkanmaalle ja Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan.

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.