Kalastaja Kalevi Vekon elämäntyö esillä kansainvälisessä tiedeartikkelissa

2002 1

Artikkeli “Endemic renewal by an altered boreal river: community emplacement” käsittelee Kokemäenjokeen liittyviä ympäristömuutoksia 1900-luvun alusta vuoteen 2020. Käytimme artikkelissamme maantieteellistä tulkintaa sekä teimme läheistä yhteistyötä Kalevi Vekon, pitkään jatkaneen ammattikalastajan ja hänen elämäntyön kanssa. 

Kokemäenjoen kalastoon ja luonnon tilaan ovat vaikuttaneet erityisesti vesivoiman rakentaminen, teollisuus ja maa- ja metsäteollisuus. Tarkastelimme artikkelissamme, millaisia endeemisiä tai kotoperäisiä kalastus- ja kotitarvepyyntitapoja on säilynyt, ja miksi ne ovat säilyneet laajamittaisten muutosten keskellä, ja miltä ne näyttävät.

Kalevi ja toutain

Kalevi ja toutain

Käytämme hyväksemme Kalevin kanssa tehtyjä haastatteluita 2002-2018, sekä laajaan kalastustilastoaineistoa vuosilta 1991-2012. Kalevin tiedot tekee erityiseksi se, että hän kuuli monia kalastukseen liittyviä faktoja, tietoja ja taitoja kyläläisiltä, jotka olivat syntyneet 1800-luvun puolella. Voimme siis myös tulkita Kalevin olevan kulttuurin kantaja.

Post-displacement-teoria mahdollistaa tarkastelun tilanteessa, jossa joki- tai muu luontokokonaisuus on käynyt läpi isoja teollisia muutoksia, mutta samalla paikassaan eläneet ihmisyhteisöt ovat ylläpitäneet, jopa uusintaneet luontaistalouksiaan, kuten Kalevin osalta on tapahtunut.

Kokemäenjoki on kansallisesti tärkeä joki, mutta se on samalla erittäin muunneltu vesistö. Ensimmäiset ihmisen aiheuttamat muutokset koettiin jo 1700-luvulla. Vesivoimarakentaminen uomaan oli merkittävä käänne joka muunsi veden kiertoa ja esti vaelluskalojen pääsyn jokeen. Graafeissa esitetyt tulokset Vekon kalastuksesta kertovat tarkkoja tietoja kalastuksen vuotuiskierrosta (kuva 1) ja kalaston muutoksista (kuva 2), jossa hauen rooli vakioituu merkittäväksi saaliiksi. Särkikalojen kannat vaihtelevat ja ovat merkittävä indikaattori muutoksista yli 30 vuoden aikana. Sitten käsitellään metalleja, elohopeaa, kiintoainesta, rehevöitymistä jne joen osalta.

Toutaimen elpyminen joella on merkittävä käänne luonnon kannalta. Vekolla oli avainrooli emokalojen pyydystämisessä ja toutaimeen liittyvän elvytyksen toteuttajana. Voimme tarkastella toutaimen ennallistamisprosessia esimerkkinä osittaisesta mahdollisuudesta ponnistella kohti sellaista luonnontilaa joella, joka oli olemassa ennen laajamittaisia teollisia toimia. Tämän takia toutain-työn arvo ei ole pelkästään itse sen onnistumisessa, vaan virtavesikutuisten ja uhanalaisten lajien tulevaisuudessa, jos yhteiskunta päättää korjata pahimpia ongelmia joella.

Vekon elämäntyö voidaankin nähdä myös johtajuutena. Hänen kalastustyönsä halki koko jokea koskettavien muutosten, sitoutuen pitkiin ja tarkkoihin seurantatilastoihin, kuvastaa myös arvoja ja rohkeutta ponnistella Rautaveden, joka on osa Kokemäenjokea, sekä elinkeinojen ja luonnon puolesta.

Kalevi Veko 1962

Kalevi Veko 1962

Voimme tarkastella Vekon elämäntyötä Huntingtonin (2017) kehittämän teoreettisen viitekehyksen, eli autonomisen reaktiotilan kautta. Jokeen kohdistuneiden muutosten keskellä Veko kollegoineen sitoutui omilla ehdoillaan omaan kalastukseensa ja myös luotti kalastuksen ja perinteen avulla muodostettuun eettiseen ja arvolliseen maailmannäkemykseen, joka myös usein osoittautui jälkeenpäin tarkasteltuna oikeaksi kritiikiksi kehitystoimille.

Tapaustutkimuksemme on osoittanut, että post-displacement -tilanteissa perinteisten elinkeinojen ja luontoyhteyden ylläpitäminen on mahdollista, jos viisi osa-aluetta täyttyy:

  1. Paikallisen tiedon ja elinkeinojen harjoittajia asuu vielä paikallisesti
  2. Yhteisön riveistä löytyy henkilö, joka kykenee artikuloimaan selkeästi muutoksien vaikutukset ja paikallisuudesta käsin muodostetut mielipiteet
  3. Tämä kuitenkin vaatii realistista ja todenmukaista tietoa asioiden tilasta
  4. Ajateltua menettelyä saada ongelmat ratkaistua
  5. Jonkinlaista säästynyttä luontoa, josta muodostaa suhde muutoksiin ja esittää korjausliikkeitä.

Veko_kansi pieniKalevi Vekon elämäntyö osoittaa, että luonnon ennallistaminen (erityisesti toutaimen osalta) ja elpyminen on mahdollista, vaikka järjestelmämuutokset olisivat olleet merkittäviäkin. Vekon aineiston uskottavuutta tukee erittäin tarkka kalastoseuranta ja pyyntitilastot, joiden avulla lajikohtaiset tarkastelut ja muutokset tulevat esiin.

Vekon elämäntyö, joka nojaa uskolle omiin arvoihin ja oman työn arvolle, tarjoaa väkevän esimerkin vastaavissa tilanteissa ympäri maailmaa, että paikallisen kalastajan ponnisteluilla voi olla korvaamaton merkitys, jota ei havaita välttämättä heti, mutta pitkäjänteinen sitoutuminen omaan ihmis-luonto -kehykseensä osoittaa, että ongelmia päästään ratkaisemaan, kun vastaavanlaista johtajuutta löytyy.

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.