Kesän 2013 levämäärät ja muut järven tilaa heikentävät seikat olivat kansanliikkeen perustamisen lähtölaukaus. Kuva: Kuivasjärven kansanliikkeen kuva-arkisto, 2014.
Mukana Vapo, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys, Parkanon kaupunki sekä lukuisa joukko maanomistajia
Kuivasjärvi sijaitsee Parkanon kaupungin pohjoispuolella Pirkanmaalla. Järvi on esimerkki Suomen matalista, runsashumuksisista järvistä, joita vaivaa on rehevöityminen. Ongelmana on järven valuma-alueelta tuleva kiintoaines- ja ravinnekuorma, jota tulee tutkimusten mukaan oleellisesti vähentää.
Vuoden 2015 aikana Pro Kuivasjärvi ry on noudattanut yllä olevaa tieteeseen ja viranomaiskäsitykseen pohjaavaa linjaa toiminnassaan. Laajojen neuvotteluiden ja suunnitteluvaiheen jälkeen, joka toteutettiin vapaaehtoispohjalta vesiensuojeluammattilaisten toimesta, Pro Kuivasjärvi ry on tänään jättänyt ensimmäisen konkreettisen valuma-aluekunnostushakemuksen Pirkanmaan ELY –keskukselle.
Yhteensä hankkeen budjetti on tällä hetkellä n 13,000 euroa, ja tavoitteena on toteuttaa joka vuosi vastaavia toimia, kunnes koko 16,000 h valuma-alue saadaan kuntoon. Ilman näitä toimia järven tila ei korjaannu. Uudessa hankkeessa rahoittajina ovat Parkanon kaupunki, OSK Lumimuutos, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys, Vapo Oy, maanomistajat, Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ja muut toimijat.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa 3-4 kosteikkoa ja muuta vesiensuojelurakennetta ensi vuonna. Kaikki toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia ja ilmaisia. Samaan aikaan Suomen Metsäkeskus rahoittaa neljää valuma-alue –tointa läheisessä koordinaatiossa Pro Kuivasjärvi ry: n kanssa. Näin vuoden 2016 aikana saadaan jo 7-8 konkreettista rakennetta pysäyttämään päästöjä järveen. Se on konkreettinen ja positiivinen alku järvemme pelastumiselle.
Hankkeemme tukee alueen yrittäjyyttä urakointien osalta, aktivoi kansalaisia huolehtimaan omista lähivesistöistään, toteuttaa valtioneuvoston hallitusohjelman ajatusta biotaloudesta ja mahdollistaa pitkään suunniteltujen käytännön toimien aloittamien. Oleellisinta, hankkeen vaikuttavuus on hyvä, ja se aloittaa sarjan valuma-aluekunnostushankkeita, joiden kokonaistavoitteena on saada valuma-alue kuntoon 2020 –luvun alkuun mennessä. Hanke ei edistä luonnonsuojelua.