Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff, kolttakalastajat, talvijuomuksilla. Gleb Raygorodetsky, 2015.
Näätämö –joen yhteishallintahankkeen kesäkauden tutkimus- ja yhteishallintatoimet on saatu päätökseen. 3.5.2015 kolttasaamelaisten kyläkokous virallisti yhteishallinnan osaltaan toteamalla, että se edistää ja uudistaa kolttasaamelaisten vuoropuhelua viranomaisten kanssa Näätämö –joen tilaan, kulttuuriin ja pyyntiin liittyen. Yhteishallintahanke tekee saumatonta yhteistyötä Näätämö –joen valuma-alueen kolttasaamelaisten tahojen kanssa siis jatkossakin.
Työraportti on saatavissa (englanniksi) täältä.
Kesän 2015 poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta kenttätyöt toteutuivat hyvin. Kolttasaamelainen työryhmä keräsi perinnetietoja ja kokemusperäisiä havaintoja lohen, taimenen ja raakkujen osalta.
Hankkeen tutkijat tunnistivat joen osavaluma-alueilla ravinnekuormitusta muun muassa kasvillisuuden muutosten avulla. Ravinnekuormitus on peräisin pistemäisistä kohteista noin kolmen vuosikymmenen ajalla. Lokakuusta alkaen hankkeessa selvitetään keinoja torjua ravinnekuormaa ja sen vaikutuksia. Toimet ovat vuoden 2016 merkittävä kenttätyöteema.
Vainos –joen kunnostus jakautuu kahteen osaan. Aluksi pyritään ennallistamaan alavaluma-alueelle kolttasaamelaisten johdolla lohen ja taimenen kutusoraikkoja. Toisessa vaiheessa tavoitteena on saattaa koko Vainos –joen uoma ja osa-valuma-alue vesiensuojelutoimien piiriin. Kesän aikana yhteishallintahanke on vaihtanut aiheesta mielipiteitä Metsähallituksen kanssa ja odottaa ELY –keskuksen rahoituspäätöstä, joka mahdollistaisi kenttätöiden käynnistämisen jo tänä syksynä.
Sevettijärven lähivaluma-alueen eroosiopisteitä on alustavasti kartoitettu. Paikallisten havainnot jo yli 20 vuoden ajalta voidaan varmistaa ranta-eroosion osalta – erityisesti Sevettijärven koulun takana sekä Martinniemen pohjoisosissa olevat rannat ovat pahasti kuluneet. Sevettijärven lähivaluma-alueen kunnostushankkeeseen etsitään rahoitusmahdollisuuksia Inarin kunnan ja mahdollisesti LEADER –rahoituksen puitteissa vuonna 2016.
Alkuperäiskansojen tieto on noussut merkittäväksi työmenetelmäksi Näätämö –hankkeessa. Ruotsalainen AMBIO –tiedelehti julkaisi kolttasaamelaisten vesiensuojelu- ja ilmastonmuutoshavainnoista vertaisarvioidun tiedeartikkelin, jossa osoitetaan tämän uuden seurantamenetelmän soveltuvuus. Se tarjoaa laajemmaltikin Suomen saamelaisalueella uusia keinoja ympäristön ja ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin.
Digitaalisia, ”eläviä” karttoja on kehitetty koko kesän ajan, ja ne valmistunevat loppuvuodesta. Näätämö –hankkeen edustajat matkustavat 19.9. USA:an National Snow and Ice Data Center –keskukseen (Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus) Koloradon yliopistolle keskustelemaan kartta-aineistojen yhteistyöstä ja analyysistä.
Näätämö –hanke keräsi kansainvälisiä tunnustuksia kesällä. Se oli mukana Iso-Britannian ja USAn hallitusten ilmastonmuutos –riskiarviossa mallina, jolla pohjoiset yhteisöt mukautuvat muutokseen. YK:n ilmasto-ohjelma tunnusti hankkeen Momentum For Change –semifinalistien joukkoon erityisesti kolttasaamelaisten naisten mukaansaamisesta. Lopuksi, Näätämö –hanke oli ehdolla ”Vuoden euroopalainen joki 2015” –palkintoon lopopusuoralle. Viime vuonna vastaavan palkinnon voitti Tonava -joki. Näätämö –projekti on Suomen ensimmäinen yhteishallintahanke. Keskiössä on ajatus uudistaa valuma-alueen luonnonvarojen hallintaa ja tarkastelua. Se on alkanut 2011.