YHTEISHALLINTATYÖSKENTELY NÄÄTÄMÖ-JOELLA EDENNYT HYVIN – SEVETTIJÄRVEN KOLTTASAAMELAISET JA TUTKIJAT HUOLISSAAN SÄÄMUUTOSTEN VAIKUTUKSISTA LOHEEN SEKÄ RAAKUN TILASTA

Keväällä 2013 julkaistiin ”Näätämöjoen yhteishallintasuunnitelma”. Suunnitelma oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Suunnitelman ytimessä on kolttasaamelainen tieto Näätämöjoen lohesta ja kolttasaamelaisten suhteesta jokeensa. Perinteisen kotitarvepyynnin lisäksi lohi on kolttasaamelaisille kulttuurin, kielen ja uskomusperinteen ylläpitäjä sekä säilyttäjä.

Toukokuusta 2013 huhtikuuhun 2014 suunnitelmat ensimmäiset osat toteutettiin Näätämön valuma-alueella YK:n, YK-liiton ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoituksella. Samalla kerättiin perinnetietoa ja lisättiin tietojen vaihtoa tutkijoiden kanssa. Avaintuloksina 2013-2014 on:

  1. Saamelaisten ja paikallisten tieto valuma-alueesta on keskeinen ympäristöhavaintojen lähde: Esimerkkinä kolttasaamelaiset kalastajat havaitsivat tähän mennessä pohjoisimman kuparikuoriaishavainnon 2012-2013 (Potosia cuprea), tutkijat vahvistivat havainnon.
  2. Valuma-alueella oli merkittäviä säämuutosten ääreisvaikutuksia: Ennätyskuuma toukokuu 2013, uusien levien nopea kasvu ja joen ennennäkemätön kuivuus.
  3. 1900-luvulla toteutetut kulotukset, metsätalous- ja ruoppaustoimet ovat haitanneet lohikalojen elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta: Esimerkiksi näin on Opukasjärven sekä Vainos- ja Kuosnajokien suunnalla. Vauriot tulee kunnostaa mahdollisimman pian.
  4. Näätämön raakku on sekä kolttasaamelaisten, että tutkijoiden mielestä lähes kadonnut: Lisähavaintoja ja elvytystoimia tarvitaan laajalti.
  5. Hoitokalastuksen ja nuottauksen roolia tulisi lisätä: Erityisesti lohen elinympäristöjen ja poikastuotannon kehyksessä hauen ja mateen osalta. Pilotinomainen pyynti toteutettiin Silisjoen suunnalla 2013-2014 onnistunein tuloksin.
  6. Yhteishallintamalli on osoittanut kelpoisuutensa saamelaisten ja muiden paikallisten maa- ja vesioikeuskeskustelun työkaluna. Näätämö-hankkeessa julkaistiin ensimmäinen nykyaikainen kolttasaamelaisten vesialueiden käyttökartoitus sekä vuoropuhelu tieteen ja perinnetiedon välillä.

Suunnitelma tarjoaa keinoja erityisesti lohen, mutta myös muiden luonnonvarojen ympärillä oleviin kiistojen ratkaisuun. Menetelmää sovellettiin myös Venäjällä Kuolan Niemimaan Ponoi –joen erämaakylissä. Työraportti on saatavissa täältä.

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.