27.1.2013 sunnuntaina ammattikalastaja Kalevi Vierikka nukkui pois. Kalevi
oli tunnettu persoona Sahalahdella vaimonsa Eevan kanssa, ja lähtiessään
tuonilmaisiin 84-vuotias. Vuosina 2002-2004 Kalevi vaikutti merkittävästi
Lumimuutoksen ihmisten elämään taidoillaan ja tiedoillaan. Ensimmäisten
haastattelututkimusten jälkeen keväällä 2002 Kalevi omalla suorasukaisella
tyylillään sanoi: ”No koskas mennään verkoille jäälle?” Tuosta kutsusta
avautui koko OSK Lumimuutoksen nykytilaan vaikuttanut tapahtumaketju,
jossa Vierikka opasti, kertoi ja käytännön keinoin opetti hämäläisen
ammattikalastajan maailmankuvastaan ja suhteesta luontoon.
Vuosien 2002 ja 2009 välillä jäällä ja Hukinniemen kotitilallaan Kalevi kertoi perinteisestä rysäpyynnistä ja nuottauksesta 1930-luvulla, ammattikalastuksen kehityksestä toisen maailmansodan jälkeisinä vaikeina vuosina, talvikalastuksen muutoksista, kuhien saapumisesta, perinnekasvien käytöstä, tavoista olla järviemme ja metsiemme kanssa. Vielä keväällä 2009 Kalevi jaksoi talviverkoille, ja sieltä saatu yli 3 kg kuha päätyikin koristamaan Anne Mustosen 60 – vuotispäiviä – Annekin vierailikin Kalevin luona sairauden jo kaadettua hänet terveyskeskukseen. Kalevin vaikutus säteili siis laajalle meidän nuorten kalastajien piirimme ulkopuolelle – räväkkänä persoonana Kalevin muistavat kaikki seutukunnan ihmiset. Voidaan sanoa, että Kalevi kantoi järvisuomalaista ja sahalahtelaista perinnettä. Hän ei haikaillut kuitenkaan menneitä, vaan aina sanoi: ”Maailma menee kuitenkin parempaa kohti!”. Kalevi on nyt lähtenyt kirkkauteen, jonne Eeva lähti jo 2007. Rakkaudella ja lämmöllä OSK Lumimuutos tervehtii Kalevi Vierikkaa ja hänen muistoaan.
Tero Mustonen