Sevettijärven kunnostus, joka alkoi ensi muodossaan vuonna 2015 on valmis. Viimeistelyt tehdään syyskuun puolivälissä ja 19.9. on infotilaisuus Sevettijärven koululla. Samalla julkaistaan valokuvateos kolttasaamelaisista.
Sevettijärven eroosiontorjunta- ja kunnostushanke alkoi kolttasaamelaisten kyläkokouksen päätöksellä 2015. Aluksi se eteni suunnittelu- ja tutkimusvaiheeseen. Tämän jälkeen koitti vuosien 2017-21 välillä luvitus. Vuosien 2022-25 aikana, pääosin OSK Lumimuutoksen varoilla ja Inarin kunnan määräavustuksilla järven ongelmiin on tartuttu ja hankkeen toimet ovat päättyneet.
Pääasiassa hankkeessa on toteutettu:
Jäniskosken kalataloudellinen kunnostus
Kunnanniemen eroosiontorjunta
Martinniemen eroosiontorjunta
Porttiniemen eroosiontorjunta
Laaja mikromuovi- ja vedenlaatu- ja kalastustutkimus
Hankkeen ostopalveluissa on hyödynnetty pääasiassa Sevettijärven ja Inarin kunnan alueen yrittäjiä. Tutkimus- ja seurantahankkeessa on ollut useita kolttasaamelaisia tutkimusapulaisina ja seurantatöissä. Hanke edustaa laajinta vesiensuojelu- ja kunnostustointa Saamelaisalueella Suomessa.
Hanke onnistui tavoitteissaan, eli pysäyttämään Sevettijärveä vaivaavan akuutin eroosio-ongelman, jolla on ollut vaikutuksia vedenlaatuun, kalastoon ja järven reuna-alueisiin. OSK Lumimuutoksen ennallistamisohjelma on saanut myös järven rantametsistä merkittävän osan luonnontilaa ylläpitävään tilaan. OSK Lumimuutoksen työ kolttasaamelaisella alueella jatkuu Näätämöjoen lohen tilan seurannalla, Näätämövuonon monitieteisen arvion sekä palsasoiden tilan seurannalla 2030-luvulle asti.
Tule kuulemaan hankkeen päättymisestä, tuloksista ja keskustelemaan, kysymään toimista ja niihin liittyvistä seikoista Sevettijärven koululle kello 18-19 perjantaina 19.9.2025!
Samassa yhteydessä (painotekninen varaus, ainakin digitaalinen versio nähtävillä) julkaistaan ainakin digitaalisena uusi kirja (FI/ENG):
When Gwich’in and Skolt Sámi Meet (‘Kun Gwich’in-kansa ja kolttasaamelaiset kohtaavat’).
Uniikki dokumentaatio 1980-luvun Sevettijärveltä
Kirja, joka on sekä suomeksi että englanniksi, käsittelee kahden arktisen alkuperäiskansan, gwich’inien (Luoteisterritoriot, Kanada) ja Suomen kolttasaamelaisten elämää valokuvien keinoin. Valokuvakirja on eräänlainen tilinpäätös viisi vuotta jatkuneelle EU-rahoitteiselle tutkimushankkeelle Arctic Passion, jossa molemmat alkuperäiskansat jakoivat perinteistä tietoaan, luontohavaintojaan ja tietojaan tutkijoille ja laajemmalle yleisölle. Hankkeen kokonaistulokset ja tietokannat ovat saatavissa (englanniksi) kaikille tietopalvelussa ”Arctic Seas”.
Pohjoismaiden neuvoston tukema hanke ”Nature-based solutions in open wetlands restoration for biodiversity, water quality improvement and climate mitigation” on tuottanut uuden ennallistamisatlaksen Itä-Eurooppaan.
Lumimuutos on hankkeessa, jossa on julkaistu uusi suo-atlas, joka tukee Puolan ja Ukrainan soiden ja kosteikoiden kartoitusta ja viestintää. Samalla alueen ennallistamiskokonaisuuksista saadaan parempaa yleiskuvaa. Syyskuussa päättyvän hankkeen tuloksia tullaan ottamaan käyttöön alueen ennallistamistoimijoiden työssä. Atlakseen voi tutustua täällä.
OSK Lumimuutoksen ja Ouran saariston kalastajat vaihtoivat kokemuksia ja kalastivat etsien yhteisiä ratkaisuja alan haasteisiin.
OSK Lumimuutoksen kalastajat viettivät kolme upeaa päivää Ouran saaristossa ja Reposaaressa tutustuen ja vahvistaen yhteyksiä rannikkokalastukseen. Ouran kalastajat ovat käyneet Pohjois-Karjalassa nuotalla ja nyt oli taas aika käydä Ourassa. Aiempina vuosina osuuskunta on tukenut Ouran kulttuuriperintöä julkaisemalla Rääkärin maailma -kirjan ja nyt pyrittiin laatimaan suunnitelmia seuraaville lähivuosille. Ennallistamisen, kulttuurisen tiedon ja kalastusvälineiden asioiden lisäksi käsiteltiin hylkeenpyynnin historiaa ja talvien muuttumista. Reposaaren kalastusperinteestä on avattu Lumimuutoksen toimipisteellä Tohmajärvellä näyttely, joka on osa tietojenvaihtoa. Lisätietoja Lumikala-palvelussa.
Makkaralatva-aapa on 330 hehtaarin aapasuokokonaisuus Ranualla. Se on nyt kokonaan ennallistettu. Lisäksi kenttäinventoinnit ovat kohdistuneet uusille Metsä-Lapin kohteille, kuten Maksamolammelle ja Miehinkäaavalle.
Henri Leskinen
Makkaralatva-aapa on osa Climate Breakthrough-aloitetta ja merkittävä napapiirin läheisyydessä oleva suokokonaisuus. Sen länsi-, etelä- ja itäosissa oli aikanaan ojitettua aluetta. Kesäkuun ja heinäkuun aikana Henri Leskinen Lumimuutoksesta ennallisti kohteen. Työnjohtajana ja suunnittelijana toimi Janne Raassina. Makkaralatva-aapa on merkittävä myös sen takia, että se sijaitsee yli 30,000 hehtaarin Litokairan vieressä ja laajentaa soiden suojelua ja ennallistamista länteen päin.
Maksamolampi
Tämän lisäksi heinäkuussa laajat monitorointi- ja inventointitoimet kattoivat Metsä-Lapin kohteita Sallassa, Kemijärvellä, Savukoskella, Sodankylässä, Pelkosenniemellä ja Inarissa. Tuloksia ja lajistotietoja saadaan kohti syksyä.
Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu hankerahoitus EU LIFE -ohjelmasta. Seitsemän vuoden pituisen LIFEline4Fennicus -hankkeen tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2026 alkava hanke nojaa vahvasti kaksi vuotta sitten päivitettyyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaan ja on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle. Uudessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia peuran tulevaisuuden turvaamiseksi.
”Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus”, kertoo rahoitushakemuksen valmistelutyöstä vastannut metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta. ”Lisäksi jatkamme ja kehitämme hyvin toimivaa yhteistyötä porotalouden toimijoiden kanssa metsäpeuran perimän turvaamiseksi, sekä pohjustamme metsäpeuran mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan ennallistamalla mittavan määrän elinympäristöjä”, Niemi jatkaa.
Toimivaksi tiedettyjen suojelukeinojen lisäksi luvassa on uusia avauksia. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin. ”Nämä toimet auttavat ylläpitämään metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja edelleen varmistamaan, että täydennys- ja palautusistutuksiin on tulevaisuudessakin saatavilla sopivia kantayksilöitä”, Niemi taustoittaa. Samalla uudet työkalut tuovat turvaa tilanteeseen, jossa metsäpeurakanta laskisi nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin seurauksena.
Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailmankannan koko on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin kolme tuhatta elää Suomessa. Metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus sekä liikenne.Hanketta koordinoi Metsähallitus Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 %.
Kainuun ELY-keskus ja Osuuskunta Lumimuutos suojelevat Suomussalmella sijaitsevan Haarasuon luonnonsuojelualueeksi. Luontokohde on itsessään alueellisesti tärkeä elinympäristö, mutta myös tärkeä Hukkajoen raakkujen kannalta. Finnair on yhdessä Airbusin kanssa tukenut Osuuskunta Lumimuutoksen ennallistamistoimia osana 100-vuotisjuhlallisuuksiaan.
Haarasuon luonnonsuojelualue on kooltaan 27,19 hehtaaria. Kainuun ELY-keskus ja OSK Lumimuutos suojelevat kohteen osana valtakunnallista HELMI-ohjelmaa. Kohde myös ennallistetaan ojitettujen kuvioiden osalta.
Rauhoitettava kohde sijaitsee Suomussalmen kunnassa Pohjois-Kainuussa lähellä Näljänkää. Tilaa halkoo kaksi jokea, Ahvenisenjoki ja Hukkajoki, jotka jakavat alueen kolmeen erilliseen palstaan. Kohteen eteläpuolella avautuu Riitasuo ja koillisessa alue rajautuu Isoon Haarasuohon.
Kohde on valtaosin suoaluetta, mutta länsirajalla on pieni kivennäismaasaareke. Ahvenisenjoen länsipuolelle jäävä alue on ojittamatonta, valtaosin puoliavointa suota ja pienellä kivennäismaa-alueella kasvaa melko varttunutta havupuuvaltaista sekametsää.
Ahvenisenjoen itäpuolella ja Hukkajoen eteläpuolella sijaitseva alue on märkää. Siellä on paljon kuolleita koivuja, joiden alla kasvaa pajukkoa ja vaivaiskoivua. Kaakkoiskulmalla puusto on sekapuustoisempaa. Hukkajoen pohjoispuolen aluetta on ojitettu ja alueella on sekapuustoista kasvatusmetsää. Alue on rehevää korpea, joka muuttuu pohjoisempana kitumaaksi. Vesistön vaikutusalueet ovat luhtaisia ja niillä on havaittavissa tulvavaikutusta. Alue on ollut 50- ja 60-luvuilla niittopalstana. Alueella on muun muassa hömötiaisen ja pohjantikan pesintäreviirejä.
Haarasuo on merkittävä kohde myös raakkujen elinympäristöjen turvaamisen kannalta. Viime syksynä Hukkajoella koettiin raakkukuolemia, ja Haarasuon rauhoittaminen omalta osaltaan tukee Hukkajoen alajuoksun luonnon tilaa ja erittäin uhanalaisten raakkujen elinympäristöjä. OSK Lumimuutos ennallistaa Haarasuon ojitetut ojakuviot vuonna 2025.
Finnair on tukenut Haarasuon suojelua osana 100-vuotisjuhlavuottaan yhdessä maailman johtavan ilmailualan yrityksen ja lentokonevalmistaja Airbusin kanssa. Satavuotisjuhlallisuuksiensa aikana Finnair toteutti yli 100 työntekijöidensä ideoimaa vastuullisuusaloitetta. Aloitteet edustivat pieniä, mutta merkittäviä askeleita, joita Finnair ottaa kohti seuraavaa sataa vuotta. HELMI-ohjelmaan kuuluva soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Kainuun ELY-keskus ja maanomistaja Osuuskunta Lumimuutos ovat sopineet yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Kuhmon Sivakkaan. Suojelualueen pinta-ala on noin 44 hehtaaria. Rauhoitettava alue sijaitsee metsäpeuran lisääntymis- ja vasomisalueella ja sijoittuu Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen pohjoispuolelle Kuhmossa.
”Kyseessä on hieno kokonaisuus, joka vahvistaa alueellista suojelualueverkostoa ja valtakunnallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä”, kertoo Kainuun ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Suvi Schroderus.
Yhtenäinen rauhoitusalue asemoituu luode-kaakkoissuunnassa Pienen Ahvenlammen ja Kuumunsuon välille. Alue on valtaosiltaan erämaista avonaista rimpisuota, jota täydentävät Kuumunsuon puolella havupuuvoittoiset vanhan metsän saarekkeet.
Kohdetta halkoo myös kaksi puroa, jotka laskevat vetensä Iso-Musta lampeen. Kohteella on vaihtelevan ikäistä puustoa vanhimpien ollessa 170-vuotiaita. Puronvarsien lähimetsät ovat valtaosin säilyneet luonnontilaisen kaltaisina ja ovat lehtipuuvoittoisia sekametsiä.
“Käynnistimme toimet metsäpeuran tukemiseksi Kuhmossa noin viisi vuotta sitten. Kuumunsuo on merkittävimpiä kohteita, joita olemme saaneet ostettua ennallistamisohjelmaamme”, Osuuskunta Lumimuutoksen edustaja Tero Mustonenkertoo.
“Osuuskunta Lumimuutos ennallistaa ja pyrkii tukemaan metsäpeuran elinmahdollisuuksia ja toisaalta tukemaan kylien maankäyttöä ja kulttuuria Kainuussa. Kokonaisuudessaan ohjelmassa on mukana 7000 hehtaaria ostomaita eri puolilla Suomea ja yksityismaiden, metsäyhtiöiden sekä Metsätalous Oy:n sopimusmaiden kautta ennallistamisvaikutusalue on noin 55 000 hehtaaria”, jatkaa Mustonen.
Kuumunsuon alue on suojeltu HELMI-elinympäristöohjelmalla. Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Sevettijärven kunnostushanke, joka alkoi 2015, kääntyy kohti loppuaan. Maaliskuussa Porttiniemen eroosiontorjunta saatiin pitkälle, ja jäljellä on enää kesäkauden viimeistelyvaihe. Hanke on onnistunut ja pysäyttää järveä vaivanneen eroosion pääasiallisesti. Vuosina 2023-24 toteutettiin muut eroosiontorjuntatoimet Martinniemessä ja kunnanniemellä.
Porttiniemen eroosiontorjunta Sevettijärvellä on valmistunut talvitöiden osalta. Kokonaisuudessaan 380 metrin eroosioalue saatiin tehtyä hyvin olosuhteiden vallitessa. Työ onnistui moitteetta. Materiaalien ja kaluston siirtoon käytettiin tiestöä, eikä maastoreittejä otettu käyttöön pohjautuen kesän 2025 ja hankkeen ohjausryhmän ohjeistukseen.
Jäljellä on kesäkaudelle pieni viimeistely kohteilla, joka saadaan tehtyä kun päästään kesäkautta eteenpäin. Hanke päättyy syksyyn 2025. Hanketta ovat rahoittaneet OSK Lumimuutos ja omalta osaltaan osarahoittanut Inarin kunta.
