Kainuun ELY-keskus ja Osuuskunta Lumimuutos suojelevat Suomussalmella sijaitsevan Haarasuon luonnonsuojelualueeksi. Luontokohde on itsessään alueellisesti tärkeä elinympäristö, mutta myös tärkeä Hukkajoen raakkujen kannalta. Finnair on yhdessä Airbusin kanssa tukenut Osuuskunta Lumimuutoksen ennallistamistoimia osana 100-vuotisjuhlallisuuksiaan.
Haarasuon luonnonsuojelualue on kooltaan 27,19 hehtaaria. Kainuun ELY-keskus ja OSK Lumimuutos suojelevat kohteen osana valtakunnallista HELMI-ohjelmaa. Kohde myös ennallistetaan ojitettujen kuvioiden osalta.
Rauhoitettava kohde sijaitsee Suomussalmen kunnassa Pohjois-Kainuussa lähellä Näljänkää. Tilaa halkoo kaksi jokea, Ahvenisenjoki ja Hukkajoki, jotka jakavat alueen kolmeen erilliseen palstaan. Kohteen eteläpuolella avautuu Riitasuo ja koillisessa alue rajautuu Isoon Haarasuohon.
Kohde on valtaosin suoaluetta, mutta länsirajalla on pieni kivennäismaasaareke. Ahvenisenjoen länsipuolelle jäävä alue on ojittamatonta, valtaosin puoliavointa suota ja pienellä kivennäismaa-alueella kasvaa melko varttunutta havupuuvaltaista sekametsää.
Ahvenisenjoen itäpuolella ja Hukkajoen eteläpuolella sijaitseva alue on märkää. Siellä on paljon kuolleita koivuja, joiden alla kasvaa pajukkoa ja vaivaiskoivua. Kaakkoiskulmalla puusto on sekapuustoisempaa. Hukkajoen pohjoispuolen aluetta on ojitettu ja alueella on sekapuustoista kasvatusmetsää. Alue on rehevää korpea, joka muuttuu pohjoisempana kitumaaksi. Vesistön vaikutusalueet ovat luhtaisia ja niillä on havaittavissa tulvavaikutusta. Alue on ollut 50- ja 60-luvuilla niittopalstana. Alueella on muun muassa hömötiaisen ja pohjantikan pesintäreviirejä.
Haarasuo on merkittävä kohde myös raakkujen elinympäristöjen turvaamisen kannalta. Viime syksynä Hukkajoella koettiin raakkukuolemia, ja Haarasuon rauhoittaminen omalta osaltaan tukee Hukkajoen alajuoksun luonnon tilaa ja erittäin uhanalaisten raakkujen elinympäristöjä. OSK Lumimuutos ennallistaa Haarasuon ojitetut ojakuviot vuonna 2025.
Finnair on tukenut Haarasuon suojelua osana 100-vuotisjuhlavuottaan yhdessä maailman johtavan ilmailualan yrityksen ja lentokonevalmistaja Airbusin kanssa. Satavuotisjuhlallisuuksiensa aikana Finnair toteutti yli 100 työntekijöidensä ideoimaa vastuullisuusaloitetta. Aloitteet edustivat pieniä, mutta merkittäviä askeleita, joita Finnair ottaa kohti seuraavaa sataa vuotta. HELMI-ohjelmaan kuuluva soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Kainuun ELY-keskus ja maanomistaja Osuuskunta Lumimuutos ovat sopineet yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Kuhmon Sivakkaan. Suojelualueen pinta-ala on noin 44 hehtaaria. Rauhoitettava alue sijaitsee metsäpeuran lisääntymis- ja vasomisalueella ja sijoittuu Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen pohjoispuolelle Kuhmossa.
”Kyseessä on hieno kokonaisuus, joka vahvistaa alueellista suojelualueverkostoa ja valtakunnallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä”, kertoo Kainuun ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Suvi Schroderus.
Yhtenäinen rauhoitusalue asemoituu luode-kaakkoissuunnassa Pienen Ahvenlammen ja Kuumunsuon välille. Alue on valtaosiltaan erämaista avonaista rimpisuota, jota täydentävät Kuumunsuon puolella havupuuvoittoiset vanhan metsän saarekkeet.
Kohdetta halkoo myös kaksi puroa, jotka laskevat vetensä Iso-Musta lampeen. Kohteella on vaihtelevan ikäistä puustoa vanhimpien ollessa 170-vuotiaita. Puronvarsien lähimetsät ovat valtaosin säilyneet luonnontilaisen kaltaisina ja ovat lehtipuuvoittoisia sekametsiä.
“Käynnistimme toimet metsäpeuran tukemiseksi Kuhmossa noin viisi vuotta sitten. Kuumunsuo on merkittävimpiä kohteita, joita olemme saaneet ostettua ennallistamisohjelmaamme”, Osuuskunta Lumimuutoksen edustaja Tero Mustonenkertoo.
“Osuuskunta Lumimuutos ennallistaa ja pyrkii tukemaan metsäpeuran elinmahdollisuuksia ja toisaalta tukemaan kylien maankäyttöä ja kulttuuria Kainuussa. Kokonaisuudessaan ohjelmassa on mukana 7000 hehtaaria ostomaita eri puolilla Suomea ja yksityismaiden, metsäyhtiöiden sekä Metsätalous Oy:n sopimusmaiden kautta ennallistamisvaikutusalue on noin 55 000 hehtaaria”, jatkaa Mustonen.
Kuumunsuon alue on suojeltu HELMI-elinympäristöohjelmalla. Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Sevettijärven kunnostushanke, joka alkoi 2015, kääntyy kohti loppuaan. Maaliskuussa Porttiniemen eroosiontorjunta saatiin pitkälle, ja jäljellä on enää kesäkauden viimeistelyvaihe. Hanke on onnistunut ja pysäyttää järveä vaivanneen eroosion pääasiallisesti. Vuosina 2023-24 toteutettiin muut eroosiontorjuntatoimet Martinniemessä ja kunnanniemellä.
Porttiniemen eroosiontorjunta Sevettijärvellä on valmistunut talvitöiden osalta. Kokonaisuudessaan 380 metrin eroosioalue saatiin tehtyä hyvin olosuhteiden vallitessa. Työ onnistui moitteetta. Materiaalien ja kaluston siirtoon käytettiin tiestöä, eikä maastoreittejä otettu käyttöön pohjautuen kesän 2025 ja hankkeen ohjausryhmän ohjeistukseen.
Jäljellä on kesäkaudelle pieni viimeistely kohteilla, joka saadaan tehtyä kun päästään kesäkautta eteenpäin. Hanke päättyy syksyyn 2025. Hanketta ovat rahoittaneet OSK Lumimuutos ja omalta osaltaan osarahoittanut Inarin kunta.
Tervetuloa juhlistamaan onnistuneen talvinuottauskauden päätöstä taiteen merkeissä Tohmajärvelle perjantaina 4.4.! Tapahtumassa vietetään kahden taidenäyttelyn avajaisia.
Lumimuutoksen galleriatiloihin on pystytetty kaksi uutta näyttelyä – Kaisu Häkkäsen, Tero Mustosen ja Juhana Nyrhisen Boreaaliset sivilisaatiot sekä Markku Saihan Selkämeren rannalla. Häkkänen, Mustonen ja Nyrhinen ovat paikalla kertomassa näyttelystä.
Tapahtumassa kuullaan lisäksi kaihoisan kauniita sävelmiä kanteleella Lumimuutoksen residenssitaiteilija Katja Malisen soittamana sekä katsotaan Koitajoesta kertova Laulua nuottaamassa -elokuva.
Kahvilassa on tarjolla vohveleita muikkutäytteellä sekä makeilla höysteillä.
Lumimuutoksen kalastajien pyytämää ja käsittelemää kalaa myös myynnissä.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Aikataulut klo 14.00 – Näyttelyt, kahvila, kalakauppa ja kirppis auki klo 14.30 – Laulua nuottaamassa -elokuvanäytös klo 15.00 – Kaisu Häkkänen, Tero Mustonen ja Juhana Nyrhinen kertovat Boreaaliset sivilisaatiot -näyttelystä klo 16.00 – Katja Malisen konsertti klo 16.30 – Laulua nuottaamassa -elokuvanäytös
Boreaaliset sivilisaatiot Kuvataiteilija Kaisu Häkkäsen neulanreikäkamerakuvat, dosentti, ilmastotutkija, ammattikalastaja Tero Mustosen runolliset tekstit sekä perinnesoitinrakentaja, äänitaiteilija Juhana Nyrhisen ääniteos käyvät perinnetiedon, maantieteen ja taiteen välistä vuoropuhelua. Näyttelyn keskeiset teemat ovat luontosuhde, metsäperinteet ja ihmisen vuosisatainen aika havumetsävyöhykkeellä.
Markku Saiha: Selkämeren rannalla ”Olen aina palannut meren rantaan, katsellut horisonttiin ja miettinyt lähtemistä. Veneellä, laivalla, kelkalla, suksilla tai kävellen. Katsomaan mitä vastaan tulee, tutkien omia rajoja ja toteamaan, onko vielä palaajaksi. Valokuvaajana ja Itämeren rannan asukkaana.
Satavuotinen pienkalastajien ammattikunta on katoamassa ja sen mukana haihtuu merkittävä osa rannikkomme kulttuuriperintöä. Merelle ei enää syty kalastusvaloja. Saaristolaisten kautta avautunut maailma katoaa näiden ihmisten mukana ja muuttaa kuvat historiaksi, dokumenteiksi ajasta ja elämästä. Näyttelyn valokuviin on tallentunut jotain mihin emme voi enää palata.”
Katja Malinen Lumimuutoksen residenssitaiteilija, kansanmuusikko Katja Malinen soittaa kanteleella kaihoisan kauniita suomalaisia ja karjalaisia sävelmiä. Hänelle on tärkeää ylläpitää perinteitä, antaen kappaleille kuitenkin oman kosketuksensa uusien sovitusten kautta. Metsät, suot ja luonto kokonaisuudessaan inspiroi luomaan kirjoitettuja tarinoita ja runoja, jotka oikeana hetkenä tulevat ulos myös lauluina.
Laulua nuottaamassa Yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Thomas Millerin dokumenttielokuva Laulua nuottaamassa (Seining for a Song) käsittelee Koitajoen historiaa, kulttuuria ja luontoa. Elokuvan keskiössä on maanlaajuisesti ainoa jokinuottausperinne, joka uudistaa uhanalaisen planktonsiian kutualueita. Samaan aikaan kylien kulttuuri on muuttunut ja myös luonnon ennallistamiseen on herätty.
Koitajoen valuma-alueella ennallistetaan 2500 hehtaaria soita, kunnostetaan arvokalojen elinympäristöjä sekä tuetaan joen kulttuuriperintöä ja kylien toimintaa.
Koitajoki on Ilomantsin ja osittain Lieksan valtavirta. Kokonaisuudessaan valuma-alue, josta se kerää vetensä, on noin 6500 neliökilometriä. Osa tuosta kokonaisuudesta on Venäjän puolella. Koitajoki onkin ihmisen ja luonnon kokonaisuus.
Viimeisen vuosisadan aikana Koitajoki on läpikäynyt paljon muutoksia – uittoa, vesirakentamista ja patoamista, soiden ja metsien käyttöä, elohopean kertymistä, kaivosteollisuuttakin. Tämä on heijastunut kalastoon, ja erityisesti herkät lohensukuiset kalat kuten planktonsiika, järvilohi, taimen ja harjus ovat kärsineet.
Loppuvuodesta 2022 käynnistyi Koitajoen tilan kohentamiseksi uusi vaihe, kun Cambridgen yliopiston ”Endangered Landscapes and Seascapes” -ohjelma myönsi Osuuskunta Lumimuutokselle ison kunnostusrahoituksen, jolla pyritään parantamaan veden laatua ja ennallistetaan tuottamattomia maita, kuten ojitettuja soita. Hanke sai jatkoa vuonna 2024, ja on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka. Tähän mennessä on saatu jo yli 1400 hehtaaria soita ennallistamisen vaikutuksen piiriin. Suuret luontoalueet ylläpitävät monimuotoisuutta ja samanaikaisesti ennallistaminen tuo työllisyyttä ja lisähyötyjä alueen yrittäjille ja urakoitsijoille.
Vuoden 2024 aikana saatiin paljon aikaan. Patvinsuon kansallispuiston halki virtaava Suomunjoki saatiin ennallistettua vaelluskaloille suotuisaksi elinympäristöksi. Virtavesien ja soiden lisäksi ryhdyttiin ennallistamaan myös perinnebiotooppeja, kuten niittyjä. Lisäksi Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy solmivat sopimuksen yhteistoiminnasta. Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla tulevina vuosina. Ensimmäinen kohde valmistui Valkeasuolla lokakuussa 2024. Vuodelle 2025 on sovittu jo 100 hehtaaria ennallistuksia valtionmaille.
Viime vuonna tehostettiin lisäksi soiden ennallistamisen ja sen vaikutusten seurantaa. Hankkeessa ahkeroivat myös Koitajoen jokivahdit. Jokivahdit ovat Koitajoen alueen ihmisiä, jotka osana ennallistamishanketta seuraavat joen ja luonnon tilaa ja kokoavat havaintojaan täydentämään tieteellistä seurantaa. Jokivahtiohjelma on Suomessa ensimmäinen laatuaan, mutta maailmalta tunnetaan onnistuneita esimerkkejä vastaavista toimista.
Hankkeessa nähdään Koitajoki sekä ihmisen että luonnon valtavirtana. Onhan joki kansallisestikin merkittävä kulttuuriperintönsä ja historiansa takia. Hankkeen puitteissa nuoret kalastajat ovat opetelleet Koitajoen erityistä jokinuottausta sen perinteenkantajan opissa. Yhteistyönä tehtiin uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita. Viime vuonna käynnistettiin lisäksi Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan kunnostustoimet rakennusperinnön ylläpitämiseksi.
Lumimuutos on lisäksi avannut seudulle taiteilijaresidenssin. Toinen viime vuoden residenssitaiteilijoista oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Thomas Miller, joka kuvasi Koitajoesta kertovan dokumenttielokuvan. Elokuva sai ensi-iltansa elokuussa 2024, jolloin kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali rantautui Ilomantsiin. Osallistujia saapui mm. Taiwanista, Salomoninsaarilta, Grönlannista, Kanadasta ja Alaskasta.
Jokinuotalla Ala-Koidan kylän tuntumassa syyskuussa 2024
Hankkeen tavoitteet vuonna 2025
Tuetaan arvokalojen, kuten planktonsiian ja järvilohen elinmahdollisuuksia
Ennallistetaan tuottamattomia ojitettuja soita yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj:n kanssa
Keskitytään virtavesikunnostuksiin Koitereen ympäristössä
Tutkitaan elohopeakysymystä ja pyritään etsimään siihen uusia ratkaisuja
Koitajoki-hanketta voi seurata koitajoki.org -portaalista.
Haravasuon ennallistamista käsin jatketaan kesällä 2025.
Osuuskunta Lumimuutos on saanut RELEX Säätiöltä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuren, 600 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2026 luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhteistyöllä turvataan Suomelle omaleimaisten ja arvokkaiden suoalueiden sekä vanhojen metsien säilymistä lisääntyvien taloudellisten paineiden keskellä. Paikalliset asukkaat ja heidän kulttuuriperintönsä ovat toimien ytimessä, ja ennallistamisessa hyödynnetään perimätietoa siitä, millaisia alueet ovat olleet ennen laajamittaista ihmisvaikutusta.
“RELEX Säätiön rahoitus mahdollistaa meille uudet avaukset. Ilomantsissa pystymme uusien alueiden suojelulla ja ennallistamisella kytkemään yhteen ekologisesti arvokkaita alueita kuten harjuluontoa, suppalampia ja soita kansallisesti merkittävän Putkelanharjun-Petkeljärven alueella. Näiden itärajan lähellä sijaitsevien kohteiden suojelu ja ennallistaminen on erityisen tehokasta, koska alueen lajiston ja ekosysteemien palautuminen hyötyvät Venäjän vanhojen metsien ja koskemattomien suoalueiden läheisyydestä. Saamenmaalla Siuttajoella, Inarissa, voimme ostaa hakkuilta turvaan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä vanhoja metsiä ja ennallistaa ihmistoiminnasta kärsinyttä aluetta yhdessä saamelaisten kumppaniemme kanssa”, kertoo Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen.
Itärajan läheisellä Koitajoella Lumimuutos jatkaa rahoituksen avulla aiemmin käynnistynyttä laajamittaista koko valuma-alueen ennallistamishanketta. Hankkeessa parannetaan paitsi alueen arvokkaiden suoalueiden tilaa, myös Koitajoen vedenlaatua, joka on vuosikymmeniä kärsinyt metsäojituksista. Veden laadun parantamisen ja kutusoraikoiden kunnostuksen myötä luodaan edellytyksiä uhanalaisen järvilohen ja muiden lohikalojen lisääntymiselle. Paikalliset asukkaat ovat joen tilan seurannassa kiinteästi mukana Jokivahti-toiminnan kautta.
Toimien vaikutuksia luonnon elpymiseen, kuten lajiston ja elinympäristöjen palautumiseen, veden laatuun sekä ilmastopäästöihin seurataan myös tieteellisin menetelmin sekä Ilomantsissa että Saamenmaalla. Näin saadaan tutkimustietoa siitä, miten nopeasti eri elinympäristöjen tilaa voidaan ennallistamalla parantaa ja mitä muita ympäristövaikutuksia siitä syntyy. Tietoa voidaan hyödyntää Suomen toteuttaessa EU:n uutta ennallistamisasetusta, joka velvoittaa jäsenmaita ennallistamaan vähintään 20% maa- ja vesiluonnostaan vuoteen 2030 mennessä.
Lumimuutos on uudenlaisilla keinoilla onnistunut saamaan toimiensa piiriin mittavia pinta-aloja, joiden ennallistaminen ja suojelu toteutetaan yhdessä paikallisten ihmisten kanssa heitä kunnioittaen.
“Lumimuutoksen kunnianhimoinen, ihmisläheinen toiminta tuo toivoa jota tarvitaan. Toisiinsa yhteenkietoutuneet luontokato ja ilmaston lämpeneminen kiihtyvät. Tarvitsemme käytännön esimerkkejä, jotka näyttävät, miten julkilausumat muutetaan vaikuttavaksi toiminnaksi, joka parantaa luonnon tilaa sen tarvitsemassa mittakaavassa. Sinnikkäällä ja kekseliäällä toiminnalla pienikin ihmisryhmä voi saada aikaan merkittäviä liikahduksia kohti parempaa tulevaisuutta”, toteaa Johanna Småros, yksi RELEX Säätiön perustajista.
RELEX Säätiö parempaan tulevaisuuteen sr edistää monimuotoista luontoa, vakaata ilmastoa ja yhdenvertaisia yhteiskuntia. Säätiö tukee näkemyksellisiä organisaatioita ja aloitteita, jotka toimivat tulevienkin sukupolvien paremman huomisen puolesta. Vaikka säätiöllä on samat perustajat ja samanlainen nimi kuin RELEX Solutions -yrityksellä, säätiö toimii täysin itsenäisesti.
Climate Breakthrough -rahoitus tukee Elpyvä maisema-ohjelman laajentumista noin 4 miljoonalla eurolla. USAsta käsin toimiva rahoittaja tukee OSK Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa seuraavien kolmen vuoden ajan. Samalla toimet laajenevat myös Pohjois-Amerikkaan boreaalisten soiden pilottikohteiden osalta.
Climate Breakthrough (Ilmastoläpimurto)-ohjelma on tänään julkaissut vuoden 2024 apurahapäätökset. Yhteensä neljä aloitetta ja toimijaa sai rahoituksen, jonka avulla tavoitteena ovat rohkeat avaukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Elpyvä maisema-ohjelman ja tämän rahoituksen osalta seuraavien kolmen vuoden aikana painopistealueet ovat
Suomessa aapasoiden, Itäkairan ja Lapin eteläisten luontoalueiden kokonaisuudet, Kemijärvellä, Savukoskella, Sallassa ja ennen kaikkea Ranualla. Ranualla ennallistetaan ainakin n. 800 hehtaaria soita ja tarkastellaan myös mahdollisuuksia valuma-aluekunnostuksiin. Lisäksi arvioidaan tuulivoimapaineen roolia maankäytön ja kulttuurimaisemien osalta.
Pohjois-Amerikassa ensimmäiset suoalueet tulevat keskittymään Minnesotan pohjoisosiin, Kanadassa Hudsoninlahdelle ja Alaskaan. Kolmen vuoden aikana edistetään soidensuojelua ja -ennallistamista sekä vaihdetaan kokemuksia ennallistamisesta, seurannasta ja elinympäristöjen elpymisestä.
Apuraha on n. 4 miljoonaa euroa. Sitä on jaettu vuodesta 2016 alkaen ja n. 20 työryhmää ja toimijaa on saanut sen aiemmin. Tuki tulee Suomeen ensi kertaa. Apurahan mahdollistaa useamman säätiön yhteenliittymä.
Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.
Onkamojärvien tutkimus- ja ennallistussuunnittelu 1 -hanke, joka toimi vuosina 2022-24 on päättynyt. Tiivistäen, toimet jakautuivat vesimittausten ja tutkimuksen toteuttamiseen ja niihin perustuvien uusien kunnostusvaihtoehtojen valmisteluun.
Ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkasteltiin laajasti ja systemaattisesti Onkamojärvien limnologiaa, ekologiaa ja maantiedettä. Analyysin yhtenä osa-alueena olivat vesimittaukset. Tämän lisäksi ekologinen ja maantieteellinen tarkastelu piti sisällään kaukokartoitusmateriaalien (viimeiset 100 vuotta) laaja-alaisen tulkinnan (peruskysymys – mistä Onkamoiden pitkäaikaiset ongelmat johtuvat) ja QGIS-analyysin, mukaan lukien Suomessa ensimmäisiä kokonaisekologisia tulkintoja maankäytön, esimerkiksi soiden ja metsien muutoksen temporaalisesta aikasarjasta karttaesityksenä sekä maastokäyntejä ja kalastusinventointien ja saalistilastojen tulkintaa.
Voidaan todeta, että Onkamoiden ”ongelmat” periytyvän vuosikymmenten voimakkaasta maankäytöstä, erityisesti maa- ja metsätalouden saralla. Tämän lisäksi soiden ojitukset ja aikanaan järvien lasku sekä jokien uomien uudelleenjärjestely ovat vaikuttaneet järvien tilaan oleellisesti.
Kahden vuoden aikana hankkeessa koottiin tieteellistä ja käytännöllistä pohjaa Onkamoiden järvialtaiden ja jatkotoimien kärjeksi. Taustana on syytä muistuttaa, että ennen tätä hanketta Onkamoilla oli viety läpi laaja valuma-aluekunnostus viimeisten 15 vuoden aikana, joten harvinaisenakin esimerkkinä Onkamoiden ulkoiseen kuormitukseen on tartuttu ja sitä on pyritty torjumaan mittavin toimin.
Kysymys siitä, mitä seuraavaksi tulisi tehdä, erityisesti tilanteessa, jossa järveä ”edelleen” vaivaavat sinilevä-esiintymät, ei ole helppo ja on syytä todeta, että Suomessa juuri missään vastaavaa kysymystä ei ole kyetty ratkaisemaan. Raportissa esitetään toimia 2020-luvulle.
Tiivistäen ne koostuvat seuraavista suosituksista:
Suosittelemme laaja jatkotutkimuksen käynnistämistä pian: Erityisesti järvien ravinteen osalta kokonaistaseen selvittäminen ja esimerkiksi mittausasemien tai systemaattisen seurannan käynnistäminen/tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää, samalla kun itse toimenpiteisiin ryhdytään. Toimien vaikuttavuudesta saadaan myös näin parempaa tietoa lähes reaaliajassa.
Valuma-alueen olemassa olevien kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja muiden rakenteiden seuranta, ylläpito, tyhjennykset ja tarvittaessa korjaukset
Syvänteiden tilanteen laajempi tutkiminen ja tilanteen parantaminen
Vesikasvien niittojen kohdistaminen päävaikutusalueille virtaamien lisäämiseksi ja biomassan ja ravinteiden poistamiseksi
Hoitokalastuksen jatkaminen
Kuivuus- ja tulvariskien hallinta muuttuvassa ilmastossa ja mahdollisesti pidätysaluelaskennan sekä virtaamien seurannan toteuttaminen
Onkamoiden saaminen osaksi Euroopan unionin ja Suomen kansallisen ennallistamisohjelman kärkitoteutuskohteita, nyt, kun ICCA-status on saatu.
Kohti 2030-lukua kansainvälisten kokemusten soveltaminen, mukaan lukien kokeelliset ja järeät toimet
Hankkeen aikana Onkamojärvet hyväksyttiin YK:n ympäristöohjelma UNEP:in uuteen ICCA-rekisteriin ensimmäisenä järvialueena Suomesta. Näiden toimien avulla pyrittiin valmistautumaan järvialtaiden sekä lisätutkimustarpeiden osalta laajempaan kansainväliseen rahoitukseen. Niitä pyritään edistämään tämän selvityshankkeen jälkeen OSK Lumimuutoksen ja muiden sidosryhmien toimesta. Hanke on ollut osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja saanut ohjelmasta rahoitusta.
