Lumimuutos Osuuskunnan Elpyvä maisema -ohjelman kohde Koivikko (Tongosoiva) Pelkosenniemellä.
Osuuskunta Lumimuutos viettää 16.6.2026 25-vuotisjuhliaan. Ensi muodossaan Lumimuutoksen toiminta starttasi vuonna 2000. Juhlahumuun osuu myös merkittävä ennallistamisalueiden merkkipaalu – 10,000 hehtaaria, eli uuden kansallispuiston verran on nyt toimien piirissä. Yhteistyö- ja toimeenpanokohteiden vaikutusala on 65,000 hehtaaria.
Lumimuutos viettää juhlaa. Osuuskunnan toiminta alkoi ensi muodossaan vuonna 2000. 16.6.2026 vietämme yhteistyötahojen, kansainvälisten kumppanien ja osuuskunnan porukan kanssa 25-vuotisjuhlallisuuksia. Osuuskunnan ytimessä ovat kaksi toimintasuuntaa – laajamittainen ennallistamis- ja vesienhoitotyö, pitäen sisällään myös kulttuuriperinnön, sekä ammattimainen kalastus ja jalostus.
Ennallistamisohjelma ”Elpyvä maisema” perustettiin 2017. Kesäkuussa 2026 osuuskunnan omistamat maat nousivat 10,000 hehtaariin, eli uuden kansallispuiston verran kohteita on saatettu ennallistuksen ja vesienhoidon piiriin. Kohteet vaihtelevat muutamien hehtaarien kosteikoista ja metsälöistä yli 700 hehtaarin maisematasoon. Tämän lisäksi ennallistamisohjelman avain on valuma-aluelähtöinen näkökulma – esimerkiksi Näätämöjoella, Jukajoella, Koitajoella, Kuivasjärvellä, Onkamoilla. Toimimme yhteistyössä saadaksemme kokonaisten vesistöjen tilaa paremmaksi, ja toimilupamaiden positiivinen vaikutus on n. 65,000 hehtaaria.
Keväällä 2026 esimerkiksi askeleita on saatu eteenpäin
Kansainvälisen soiden ja kosteikoiden suojeluryhmä toimintaan Kanadassa, USA:ssa ja Tyynellä merellä
Kaupallisen kalastuksen saralla vuosi on ollut haastava mutta antoisa. Talvinuottauskauden yhteyteen saimme kalalaitostunnukset Tohmajärvelle, ja artisaanipurkkeja onkin lähtenyt jo maailmalle. Kevätkauden rysäpyynti on onnistunut hyvin, se hoitaa vesistöjä, ja saamme kehitettyä särkikaloista merkittäviä tuotteita. Kaupallisen kalastuksen ja jalostuksen kehä on eheä – oma saalis saadaan hyödyttämään osuuskunnan toimintaa jalostuksella ja arvo lisääntyy joka vaiheessa.
Kevään yhteydessä saimme myös julkaistua uuden painoksen Kalastaja ilman merta -kirjasta, Markku Saihan toimittamana. Se kertoo ammattikalastaja Into Sandbergin elämästä ja kokemustiedosta, sekä vesien muuttumisesta Reposaaressa ja länsirannikolla halki 1900-luvun. Kirja on vaikuttanut 2000-luvun alussa merkittävästi Lumimuutoksen toimintaan, rohkeuteen lähteä kaupallisen ja perinnekalastuksen elvyttämiseen sekä uuteen jalostukseen. Inton välittämä luontosuhde ja ajattelumallit ovat vaikuttaneet merkittävästi osuuskunnan toimintaan.
Kiitämme kaikkia tukijoita, yhteistyötahoja ja ystäviä ensimmäisestä neljännesvuosisadasta.
Työ jatkuu.
Lumimuutos Osuuskunnan Elpyvä maisema -ohjelman kohde Koivikko (Tongosoiva) Pelkosenniemellä.
Pohjois-Karjalan metsäneuvosto myöntää vuoden 2026 Pro metsä -tunnustuspalkinnon Lumimuutos Osuuskunnalle. Palkinto luovutetaan perjantaina 22.5.2026 klo 10 Tohmajärvellä.
Pro metsä -tunnustuspalkinnolla halutaan kiittää ja kannustaa metsien ja metsäalan hyväksi tehdystä työstä maakunnissa. Palkinto myönnetään henkilölle, työryhmälle, yritykselle tai muulle yhteisölle kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pohjois-Karjalan metsäneuvosto myöntää vuoden 2026 Pro metsä -tunnustuspalkinnon Lumimuutos Osuuskunnalle. Metsäneuvosto perustelee valintaa muun muassa sillä, että Osuuskunta on pitkäjänteisesti, innovatiivisesti ja vaikuttavasti edistänyt käytännön tasolla erityisesti soiden monimuotoisuutta, ilmastokestävyyttä ja vesistöjen tilaa. Lumimuutos on toteuttanut laajoja ennallistamishankkeita ja vesistökunnostuksia Pohjois-Karjalassa ja muualla maassa. Osuuskunnan kotipaikka on Tohmajärvi, mutta se toimii kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuna esimerkkinä kestävästä ennallistamis- ja luontotyöstä.
Lumimuutos on jo pitkään toiminut maakunnassa tavalla, joka tukee ja toteuttaa osaltaan uuden Pohjois-Karjalan metsäohjelman 2026–2030 tavoitteita. Toiminta vahvistaa erityisesti metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä, toteaa Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö ja Pohjois-Karjalan metsäneuvoston sihteeri Terttu Kinnunen.
Lumimuutos on perustettu vuonna 2000 ja se on voittoa tavoittelematon, itsenäinen ja paikallinen osuuskunta. Osuuskunnan tärkeä voimavara ovat paikalliset ihmiset.
Lumimuutos tekee pitkäjänteistä yhteistyötä maanomistajien, kyläyhteisöjen, tutkijoiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Puheenjohtaja Tero Mustonen johtaa toimintaa omalla persoonallaan. Osuuskunnan kehittämät toimintamallit ovat herättäneet laajaa kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta, toteaa Pohjois-Karjalan metsäneuvoston puheenjohtaja Harri Välimäki.
Toivotamme median edustajat tervetulleeksi palkinnonjakotilaisuuteen Lumimuutos Osuuskunnan toimipisteelle (Asemantie 35 B, Tohmajärvi) perjantaina 22.5.2026 klo 10. Tilaisuudessa myönnettävän Pro metsä -kunniakirjan lisäksi paikalle istutetaan puu kuvastamaan kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Reposaaressa julkaistava kirja on kertomus Into Sandbergin, Porin Tahkoluodossa asuneen ammattikalastajan elämästä ja ajatuksista. Into Sandberg oli erikoinen mies; karismaattinen legenda jo eläessään.
Tuhansilla päiväkirjojensa lehdillä, lukemattomissa lehtiartikkeleissa hän toi painokkaasti julki sisimmät ajatuksensa, joiden kaari ulottui ammattia koskevista asioista ja oivalluksista ilmiömäisen tarkkoihin luontohavaintoihin.
Aili ja Into Sandbergin pienestä kalastajatuvasta virtasi uutta – varoittavaa ja kannustavaa – ekologisen tutkimuksen aihetta aina professoritasolle saakka, heidän luoksensa kerääntyi taaja samoinajattelevien ystävien piiri Pentti Linkolaa myöten.
Piiriin kuuluivat myös radiotoimittaja Juha Virkkunen ja valokuvaaja Markku Saiha, joille Into Sandberg vielä eläessään luovutti koko kirjoittamansa ja keräämänsä aineiston. Tämän pohjalta syntynyt kirja on dokumentti ja testamentti kaikille luonnonystäville. Siinä puhuu hiljaisten urotekojen mies.
Kirjan uudelleen kustantanut Lumimuutos Osuuskunta on ammattimaista kalastusta ja luonnonelinympäristöjen ennallistamista harjoittava yhteisö ja sen perustamisvaihe sekä tämä kirja ovat sidoksissa toisiinsa. Kirja julkaistaan
Ravintola Merimesta 26.5.2026 11.00 alkaen
Reposaaren Kalasatama, 28900 Pori
Tilaisuudessa ovat paikalla osuuskunnan ammattikalastajia sekä Markku Saiha kertomassa kirjasta ja sen sanomasta.
Kirjaa voi tilata edullisesti osuuskunnan nettikaupasta.
Kirjan materiaalista on tuotettu virtuaalinen kulttuurimateriaali, ja siihen voi tutustua täällä.
Lumimuutoksen Tero Mustonen muistaa, että me, tuolloin nuoret ammattikalastajat 2000-luvulla ja 2010-luvulla saimme käsiimme tämän kirjan ja nyt jokainen uusi työntekijä, joka osuuskuntaamme tulee, saa luettavakseen tämän kirjan. Mustonen on tainnut sanoa julkisesti, että Suomessa on tehty kolme kirjaa, joiden luettuaan kaikki on selvää. Tämä on yksi niistä – se pitää sisällään viisauden, kulttuurin ja luonnon lisäksi suuren salaisuuden – puheenvuoron kokonaisvaltaisesta elämästä, ja siitä, mitä meidän tulisi tehdä, sen valossa, mitä Inton elämäntyö sai aikaan.
On siis suuri kunnia julkistaa kirjan toinen painos. Vaalimme omalta osaltamme Inton perintöä ja viisautta. Työ osaltamme jatkuu ja tulevasta lisää Reposaaren Merimestassa.
Tilaisuudessa ovat paikalla Tero Mustonen ja Markku Saiha kertomassa kirjasta ja sen sanomasta.
Ilomantsin ensimmäinen hologrammi, muinaisveneen ja runonlaulajien tarinoita, luonnon ennallistusta ja kulttuuriperintöä – kaikki tämä uudessa, upeassa näyttelyssä Parppeinvaaran runokylässä Ilomantsissa!
Mekrijärven aarteet -näyttelyssä pääset matkalle Koitajoen merkittävien kylien ja keskeisen järven menneisyyteen, nykyisyyteen ja luontoon. Näyttely on osa pohjoiskarjalaisen osuuskunta Lumimuutoksen Koitajoki-työtä, jossa ennallistetaan luontoa ja tuetaan kulttuuriperintöä. Näyttely avautuu 1.6.2026.
Jo 1800-luvun kansanperinteen kerääjät tunnistivat Mekrijärven alueen ja sen kahden kylän – Ryökkylän ja Mekrijärven – olevan kulttuurisesti hyvin merkittäviä. Siellä muodostui omanlainen elämänmuoto ja runonlauluperinne, joka säilyi harvinaisen pitkään. 1800-luvun lopulta 2000-luvulle Mekrijärvi koki monenlaisia muutoksia. Alueen perinteen ja luonnon voidaan ajatella olevan aarteita menneisyydestä nykyisyyteen ja tuleviin aikoihin.
Uudessa näyttelyssä Parppeinvaaran runokylässä pääset tutustumaan Mekrijärven aarteisiin – rakennusperintöön, runonlauluun, luontoon ja sen ennallistamiseen sekä uniikkiin muinaisveneeseen! Vene on esillä Ilomantsin ensimmäisen hologrammin sekä kyläyhdistyksen ja veneenveistäjä Arvo Ketolaisen tulkintoina. Näyttelyssä on esillä myös uniikkeja valokuvia sekä virtuaalinen Mekrijärvi. Näyttelyä on tuotettu kolmen vuoden ajan.
Esillä ovat myös luonnon kohteet. Mekrijärvellä ennallistetaan sekä luonnon että perinne-elinympäristöjä. Mekrijärven kylän pohjoispuolella, noin 160 hehtaarin vaikutusalalla, ennallistettiin Jokisuon ja Selkäsuon aluetta vuosina 2022-2024. Koitajoen uomassa, Mekrijärven luusuasta Ala-Koidan kylän suuntaan, on satojen metrien matkalta poistettu uitto-ukkojen eli tolppien jäänteitä. Jokinuottaamalla on puhdistettu kymmeniä Koitajoen oman planktonsiian kutualueita.
Järven länsipuolella on laaja, kansallisesti merkittävä soiden yhteen kytkeytynyt käytävä Korvunsuolta Kesonsuolle. Näiden välissä oleva Reposuo saatiin ennallistettua vuonna 2025. Myös kulttuurimaisemia on tuettu. Vuodesta 2024 alkaen Iivananahon perinneympäristöjä on niitetty ja ennallistettu takaisin karjalaisen pienviljely- ja kylämaiseman suuntaan. Niityiltä on vuosien varrella tavattu yli 100 lintulajia. 2025-26 toteutettiin kyläyhdistyksen kanssa Meskenlahden ruoppauksen ensimmäinen vaihe, jolla pyritään palauttamaan lahtialueen luontainen veden kierto ja virkistysarvoja.
Kokonaisuudessaan OSK Lumimuutos ennallistaa vuosien 2022-2027 aikana koko Koitajoen ja Koitereen valuma-alueella monenlaisia luontokohteita. Samalla turvataan luontoarvonsa säilyttäneitä ekologisia käytäviä, elvytetään kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita sekä puretaan nousuesteitä. Soita ennallistetaan yhteensä 2500 hehtaaria vuoteen 2027 mennessä.
Mekrijärven aarteet -näyttelyn ovat tuottaneet osuuskunta Lumimuutos ja Ilomantsin Museosäätiö. Sitä ovat tukeneet useat rahoittajat, joista tärkeimpänä Endangered Landscapes and Seascapes-ennallistamisohjelma Englannista.
Onkamojärviltä on tunnistettu uusi merkittävä ravinnekuormituspiste. Sille haetaan satojen tuhansien rahoitusta ja neuvottelut on aloitettu maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Osuuskunta Lumimuutos rahoittaa 50 000 € vuodelle 2026 Onkamojärvien kunnostukseen, ja samalla avataan sinilevävahtitoiminta.
Onkamojärvien valuma-alueelta on löydetty merkittävä pistemäinen ravinnekuormituslähde, joka kuormittaa järviä, vaikka valuma-alue on muuten pitkälti onnistuttu saamaan vesienhoidon piiriin. Kuormituspisteessä on mahdollisesti pilaantuneita tai vaihdettavia maamassoja, ja sen kunnostaminen on useamman sadan tuhannen euron hanke. OSK Lumimuutos on käynnistänyt neuvottelut pilaantuneiden maiden hoitoon erikoistuneiden viranomaisten kanssa valtionrahoituksesta kohteelle. Tavoitteena on saada viranomaisten kanta syksyyn mennessä.
Jo nyt OSK Lumimuutos allokoi 50 000 € ennallistamis- ja seurantatyöhön omaa rahoitustaan. Sillä pyritään tarkastamaan ja tarvittaessa ajanmukaistamaan vuosina 2009-2023 toteutettujen vesiensuojelurakenteiden tilaa. Summa investoidaan osuuskunnan yleisapurahoista vesienhoidon saralla.
Lisäksi käynnistetään sinilevähavaintojen keruu. Osuuskunnan vesiensuojeluasiantuntija Eetu Niiranen ottaa vastaan kevään ja kesän 2026 sinilevähavaintoja, jotta niiden vakavuus ja tilanne saadaan mahdollisimman hyvin kartoitettua tulevalla kaudella. Kuvia ja havaintoja voi lähettää osoitteeseen eetu.niiranen at lumi.fi. Mainitse havainnon yhteydessä päivämäärä ja havainnon mahdollisimman tarkka sijainti.
Maanomistajat: jos omistat Onkamoiden valuma-alueelta metsätalouskäyttöön ojitettua suota ja olisit kiinnostunut keskustelemaan sen ennallistamispotentiaalista osana vesienhoitotyötä, ota yhteyttä tiedotus at lumi.fi
Onkamoiden tilan seuranta
Lumimuutos Osuuskunta aloitti alkuvuodesta 2023 vedenlaadun mittaukset Onkamojärvillä. Mittauksia on tehty talvisin järven jäällä. Keväällä ja syksyllä mitataan valuma-alueelta järviin tulevan veden laatua. Vesistön tilan seuranta on tärkeää, sillä sen avulla kyetään suunnittelemaan tulevia kunnostustoimia järkevästi.
Talvisin on mitattu veden happipitoisuutta eri syvyyksistä. Happipitoisuus on keskeinen vesistön ekologisesta tilasta kertova tekijä. Happi on vesistöissäkin elämän edellytys – muun muassa monet kalalajit kärsivät alhaisesta happipitoisuudesta. Maankäytön aiheuttama kuormitus on keskeisimpiä hapettomuuden aiheuttajia. Tilanne muodostaa tyypillisesti ”noidankehän” – ulkoinen kuormitus aiheuttaa hapettomuutta ja hapettomuus puolestaan kiihdyttää sisäistä kuormitusta, kun pohjaan sitoutuneita ravinteita alkaa vapautua veteen, eli rehevöitymistä tapahtuu kahdesta suunnasta. Hapettomuus ei ole Onkamoilla kuitenkaan uusi ilmiö – sitä on tavattu alusvesissä jo 1970-luvulla, kun ensimmäisiä mittauksia on tehty.
Onkamoilla veden happipitoisuus laskee voimakkaasti talven edetessä; alkutalvella syvänteiden happitilanne voi olla hyvä, mutta lopputalvesta on mitattu hyvin alhaisia pitoisuuksia – paikoitellen happi on jopa loppunut kokonaan.
Talvisin on mitattu myös veden ravinnepitoisuuksia, joiden avulla on selvitetty erityisesti sisäisen kuormituksen esiintymistä. Sisäistä kuormitusta ei havaittu Pieni-Onkamolla vuosina 2023–2025. Suuri-Onkamolla sisäisen kuormituksen esiintyminen vaihteli suuresti paikan ja ajan mukaan. Vuonna 2023 sisäistä kuormitusta löytyi Salmensillan, Hasonselän sekä Suuri-Onkamon syvänteistä. Vuosina 2024 ja 2025 tilanne oli parempi.
Seuraavaksi Lumimuutos kartoittaa Onkamojärvien ulkoisia kuormituslähteitä sekä seuraa jo tehtyjen vesiensuojelurakenteiden tehokkuutta.
Kalastus käynnistymässä
Puruveden talvinuottauskauden päätyttyä jäiden sulaessa kovaa vauhtia, osuuskuntamme kalastajat suuntaavat jälleen avovesipyyntiin Onkamoille. Pyyntivälineitä ovat rysät, verkot ja katiskat. Rysillä keskitytään erityisesti särkikalojen pyyntiin, millä pyritään jatkamaan Onkamoilla vuosien saatossa tehtyjä ansiokkaita hoitokalastusponnisteluja. Särkikalojen pyynnillä voidaan hillitä vesistön rehevöitymistä.
Särkikaloista jalostetaan herkullisia ja helppokäyttöisiä kalatuotteita, joita on saatavilla toimipisteellämme (Asemantie 35 B, Tohmajärvi). Myös tuoretta kalaa on tulossa myyntiin taas saatavuuden mukaan. Kalastuksen kuulumisia voi seurata facebookissa (Lumimuutos OSK) ja instagramissa (snowchange_fishery).
Lumimuutos etsii venepaikkaa vuokralle Suur-Onkamon rannasta – yhteydenotot osoitteeseen tiedotus at lumi.fi
Pro Onkamojärvet ry:n ansiokas työ tulossa esille kansainväliseen kirjaan
Onkamoiden hyväksi tehty valtava kunnostustyö on saamassa kansainvälistä tunnustusta osana Handbook of Community Responses to Climate Change -kirjaa. Teos esittelee toimivia paikallislähtöisiä ratkaisuja ympäri maailmaa luonnon tilan parantamiseksi. Kirja julkaistaan tämän vuoden aikana.
Lumimuutos Osuuskunnan juhlavuosi
Juhlistamme Lumimuutoksen 25-vuotista taivalta avaamalla kesäkuussa toimitiloihimme juhlanäyttelyn, joka valottaa toimintamme vaiherikkaita vuosia. Lumimuutos-hanke käynnistyi vuonna 2000 ja osuuskunta perustettiin 2005. Näyttelyn avautumisesta tiedotetaan toukokuussa.
Varhainen kevät tuo suoennallistukset, ja kansainvälinen soidensuojeluohjelma etenee. Huhtikuussa järjestetään Tyynenmeren alueella kokous kosteikoiden ennallistamisesta.
Pääsemme aloittamaan jo huhtikuussa Koitajoella ja muilla kohteilla soiden ja purojen ennallistamiset. Tänä vuonna painopistealueena tulee olemaan toisaalta jo pitkällä oleva Kelsimäjoen laakso, mukaanlukien uusi 170 hehtaarin Rahekankaan ennallistamisala, sekä laajennukset muiden maanomistajien palstoille. Toisaalta toimia kohdistetaan Nuorajärven valuma-alueille, ja vedenlaadun kannalta oleellisiin suuntiin. Myös puroennallistukset jatkuvat Koitajoella.
Parppeinvaaran runokylään tuotettu Mekrijärven aarteet -näyttely avautuu yleisölle 1. kesäkuuta. Näyttely on osa Osuuskunta Lumimuutoksen laajamittaista Koitajoen luonnon ja perinteen elvytystoimintaa sekä mittava katsaus alueen luontoon ja kulttuuriperintöön.
Näyttely keskittyy Mekrijärveen ja sen valuma-alueeseen, joka on ollut kautta aikain merkittävä Koitajoen kulttuurille ja luonnolle. Näyttelyssä luontotyön lisäksi korostuvat Ryökkylän ja Mekrijärven kylien kulttuuriperintö sekä arkeologiset löydöt.
Näyttelyssä tulee olemaan esillä:
Ilomantsin historian ensimmäinen hologrammi Mekrijärven muinaisveneestä, veneen tarina sekä kylien rakentama nykyajan versio veneestä perinnemateriaaleja käyttäen.
Elvytetyn runolaulun nuoret taitajat ja heidän tarinansa ovat esillä koko kesän 2026.
Laaja valokuva- ja perinneaineisto Mekrijärven kylien, Ryökkylän ja Mekrijärven pääkylän sukujen ja runonlaulajien kulttuurista, kuten Sissosten, Solehmaisten ja Huovisten kohtaloista.
Henkilökuva Sandra Auvisesta, Ryökkylän kanteleensoittajasta ja tietäjästä, jonka 32-kielinen kantele on palannut soitantoon osana kulttuuriperintötyötä.
Katsaus alueen rakennusperinnön merkittäviin esimerkkeihin ja hirsirakentamisen elvytystoimiin Sissolassa ja Ryökkylässä.
Soiden, vesistöjen ja perinnebiotooppien ennallistamisen tuloksia Mekrijärvellä.
Näyttely on esillä 1.6.-31.8.2026 Runonlaulajan pirtissä sekä runokylän näyttelyaitoissa. Näyttelyyn tutustuminen Parppeinvaaran runokylän pääsymaksun hinnalla 10 / 8 / 0 €, Museokortilla tai Kausilipulla.
Mekrijärven aarteet-näyttelyä on tuotettu kolmen vuoden ajan Ilomantsin Museosäätiön ja Osuuskunta Lumimuutoksen yhteistyönä
Suon ennallistamista Ilomantsin Rahesuolla.
Huhtikuussa kansainvälinen soidensuojelu etenee Tyynen meren suunnalla. Laaja konferenssi kokoaa osallistujia Tasmaniasta, Vanuatulta, Salomonin saarilta, ja muualta alueen rantayhteisöistä keskustelemaan, miten mangrove-metsien ja rantakosteikoiden ennallistamista voidaan edistää. Kokouksen tuloksista enemmän tänä vuonna.
Ensi viikon keskiviikkona 4.3. on luvassa kaksi kiinnostavaa luentoa maapallon pohjoisista ja eteläisistä osista: Kukkolankosken kalastajat kertovat Tornionjoen lippousperinteestä, joka on ehdolla UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, ja meksikolainen taloustieteen professori David Barkin luennoi työstään ekologisen taloustieteen ja Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen kanssa. Vapaa pääsy – lämpimästi tervetuloa!
klo 12.00 – Lounasravintola Muikautus avautuu
– Voissa paistettuja Puruveden muikkuja, luomuperunamuusia ja kermaviilikastiketta, 13 €/hlö
klo 13.30 – Markku Vaaraniemi: Tornionjoen lippokalastus matkalla Unescon listalle
klo 15.00 – David Barkin: Building postcapitalist societies and worlds. A trip across the Global South (and its northern neighbors!). Luennon kieli on englanti.
David Barkin on meksikolainen taloustieteen professori, joka on vuosikymmenten ajan keskittynyt kapitalismille vaihtoehtoisen talousajattelun kehittämiseen, nojaten ekologiseen taloustieteeseen. Barkin tekee tiivistä yhteistyötä Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen kanssa kestävämpien tulevaisuuksien puolesta, jotta sekä luonnon että kulttuuriselle monimuotoisuudelle olisi tilaa.
TORNIONJOEN LIPPOUKSESTA
Lippoaminen on vuosisatoja vanha, perinteinen kalastusmuoto, jossa pitkävartista verkkopäistä pyydintä eli lippoa kuljetetaan myötävirtaan, kosken pohjan muotojen ja kalakuoppien mukaan. Menetelmää käytetään pääasiassa vaellussiian pyyntiin, mutta myös lohta lipotaan. Lippoaminen on luontoystävällinen kalastusmuoto, sillä pyyntiväline ei vahingoita kalaa.
Lippokalastusta harjoitetaan perinteisessä muodossaan yhteisöllisesti Tornionjoen Kukkolankoskella ja Matkakoskella, molemmin puolin Suomen ja Ruotsin rajaa. Näissä kylissä lippokalastus on olennainen osa paikallista identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Lippokalastus tunnetaan kalastusmuotona myös Tornionjoen yläjuoksulla sekä esimerkiksi Ii- ja Kalixjoella. Vastaavanlaisia haaviin perustuvia kalastusmenetelmiä on käytössä myös muualla maailmassa, kuten Pohjois-Amerikassa.
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi Tornionjoen perinteisen koskikalastuskulttuurin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 2017 – samana vuonna Puruveden talvinuottauskulttuurin kanssa. Perinne on paraikaa ehdolla UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Tapahtuman osoite: Lumimuutos Osuuskunta, Asemantie 35 B, Tohmajärvi
Metsäpeura Karstulassa / Sari Pennanen, OSK Lumimuutos
Earthshot-palkintoon liittyvä rahoitus sekä uusi EU LIFE -rahoitus laajentavat metsäpeuran tukitoimia. Earthshot – Britanniassa jaettava ympäristöpalkinto on päättänyt tukea Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa n. 85,000 eurolla. Tämän lisäksi uusi EU LIFE-hanke tukee metsäpeuran mahdollisuuksia.
Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu hankerahoitus EU LIFE -ohjelmasta. Seitsemän vuoden pituisen LIFEline4Fennicus -hankkeen tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2026 alkava hanke on suunniteltu kaksi vuotta sitten päivitetyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelman pohjalta ja on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle. Uudessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia metsäpeuran tulevaisuuden turvaamiseksi.
”Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Täydennysistutus vahvistaa nykyistä kantaa, palautusistutus tuo lajin takaisin entiselle esiintymisalueelle”, kertoo rahoitushakemuksen valmistelutyöstä vastannut metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta.
”Lisäksi jatkamme ja kehitämme hyvin toimivaa yhteistyötä porotalouden toimijoiden kanssa metsäpeuran perimän turvaamiseksi, parannamme ymmärrystä metsäpeuran elinympäristöistä sekä pohjustamme sen mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan ennallistamalla mittavan määrän elinympäristöjä”, Niemi jatkaa.
Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen rinnalle tuodaan hankkeessa myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin.
”Tämä auttaa ylläpitämään metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja varmistamaan, että täydennys- ja palautusistutuksiin on tulevaisuudessakin saatavilla sopivia kantayksilöitä”, Niemi taustoittaa. Uudet menetelmät tarjoavat varautumiskeinoja myös tilanteeseen, jossa metsäpeurakanta laskisi nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin seurauksena.
Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailmankannan koko on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin kolme tuhatta elää Suomessa. Meillä metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus sekä liikenne.
Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.
LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja edistää näin EU:n ympäristöpolitiikan toteuttamista.
Ilomantsin historian ensimmäinen hologrammi Mekrijärven muinaisveneestä, veneen tarina sekä kylien rakentama nykyajan versio veneestä perinnemateriaaleja käyttäen.
