Kolttasaamelaiset vastasivat ilmastohaasteeseen ennallistamalla lohikalojen elinympäristöjä

IMG_6720Kolttasaamelaiset perustivat Näätämöjoen yhteishallintahankkeen 2011 vastatakseen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kesä 2018 realisoi uhkakuvat Saamelaisalueella. Kolttasaamelaisten ennallistamat Sevettijärven alueen Vainosjoen ja Kirakkakosken ensimmäiset kohteet mahdollistavat lohikaloille parempia mahdollisuuksia selvitä muutoksen keskellä. OSK Lumimuutos oli hankkeen vastuullinen vetäjä.

Markku Porsanger kevään soraistuskuljetuksissa.

Markku Porsanger kevään soraistuskuljetuksissa.

Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen aikana ennallistettiin 1960- ja 1970 -luvuilla perattujen uomien kutusoraikot, poikastuotantoalueet ja poikasten elinympäristöt. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli 23,000 €, josta paikallisten saamelaisten työllistävä vaikutus oli noin 17,000 €. Muut kustannukset olivat soramateriaaleja sekä asiantuntijapalveluja.

Hankkeeen ensimmäinen kohde oli Kirakkakoski Kirakkajärven alapuolella. Muut kohteet sijaitsevat Vainosjoen alaosissa. Vuonna 2017 Kirakkakoski saatiin pääasiassa ennallistettua. Vuoden 2018 kevättalvella kolttasaamelaiset työryhmän asiantuntijat kuljettivat kutusorat ja kiviaineksen moottorikelkoilla Vainosjoella. Kesän 2018 aikana Vainosjoen kohteet saatiin ennallistettua elokuuhun mennessä. Kaiken kaikkiaan hankkeessa ennallistettiin yhteensä 275 purometriä, joista

  1. Kirakkakoskea 90 metriä
  2. Vainosrannan alempaa 60 metriä
  3. Vainosrannan ylempää 125 metriä
Vainosjoen ennallistettu suisto

Vainosjoen ennallistettu suisto

Hankkeen tekee poikkeavaksi muista kalataloudellisista hankkeista se, että sekä suunnittelussa, että käytännön toimissa kolttasaamelainen perinnetieto oli keskiössä. Sitä hyödynnettiin ensi kertaa Suomessa virtavesi- ja uoman hydrologian palauttamisessa alkutilaa mukaillen sekä toimien suunnittelussa ja kohdentamisessa. Kalataloudellista seurantaa toteutettiin sähkökalastuksilla sekä hyödyntäen kansainvälistä PISUNA -menetelmää, jossa ympäristömuutoshavaintoja kerättiin koko hankkeen ajan. Menetelmän avulla havaittiin taimenemokalojen saapuminen Kirakkakosken ennallistetuille alueille lokakuussa 2017, harjuksen ja taimenen poikasia ennallistamisalueilla sekä koskikaran talvehtiminen alueella 2018. Sähkökalastus toteutettiin yhteistyössä ja lupaehtojen mukaisesti Lapin ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen toteuttajat seuraavat ennallistamiskohteita omaehtoisesti vuoteen 2025 asti.

Kesän 2018 ennätyslämpötilat alueella heijastuivat hankkeeseen. Kenttätöissä havaittiin huolestuttava määrä levää Vainosjoella. Työryhmän asiantuntijajäsenet analysoivat parhaillaan levän laatua ja laajuutta. Asiasta tiedotetaan myöhemmin tulosten valmistuttua.

Keväällä 2018 Metsähallitus ja ELY-keskus myönsivät laajan jatkohankkeen koko Vainosjoen saattamisesta ennallistamisen piiriin. Kokonaisuudessaan vuosien 2018-2020 aikana ennallistetaan viisi kilometriä vaurioitunutta jokea taimenen ja harjuksen elinympäristöiksi. Vainosjoesta on siis muodostunut laajin Saamelaisalueella koskaan toteutettu ennallistamiskohde. Jatkotoimia rahoittaa ELY-keskuksen lisäksi Koneen säätiön rahoittama ”Miltä sopu näyttää” -hanke.  Ennallistamishanke on saanut myös laajaa kansainvälistä ja tieteellistä huomiota. 2017 se oli esillä Science-lehdessä.

Juha Feodoroff valvoo soralastin onnistumista huhtkuussa.

Juha Feodoroff valvoo soralastin onnistumista huhtkuussa.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tuloksia on julkaistu muun muassa New Directions in Evaluation -lehdessä. Syksyllä 2018 ilmestyvässä Arctic-lehden hyväksytyssä tiedeartikkelissa vertaillaan Norjan ja Suomen lohipolitiikkaa suhteessa saamelaisiin. Vainosjoen hanke ja Näätämöjoen yhteishallinta nostetaan malliksi, jolla pohjoiskalotin alkuperäiskansatietoa ja -oikeuksia voidaan edistää konkreettisin keinoin. Artikkeli suositteleekin Näätämöjoen mallia sovellettavaksi laajasti Norjassa ja Suomessa. Artikkeleiden kanssakirjoittajina ovat olleet saamelaiset asiantuntijat ja tiedonkantajat.

Kategoria(t): Toiminta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.